Väestönsuojien sijainti ja kunto kiinnostaa nyt – taustalla viittä erilaista lainsäädäntöä

Lahden kaupungin turvallisuuspäällikkö Antti Prepulaa naurattaa, kun kerron millä asialla soittelen – väestönsuojista kyselijöitä on viime aikoina riittänyt melko mukavasti. Asialla ovat kuulemma lähestyneet niin toimittajat, kaupunkilaiset kuin tutun tutut.

– Muistaakseni väestönsuojista on 1950-luvulta lähtien ollut viittä erilaista lainsäädäntöä meillä. Eri lainsäädäntöjen ohjaamana suojia on rakennettu eri paikkoihin, ja siksi niitä ei ole tasaisesti kaikkialla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tyypillisesti väestönsuojat on rakennettu sellaisiin paikkoihin, jotka on katsottu todennäköiseksi vihollistoiminnan kohteeksi: kuten Lahti ja kaupungin keskusta. Tästä syystä suojia ei ole omakotitaloalueilla eikä maaseudulla.

Nykyisen lainsäädännön mukaan väestönsuoja on rakennettava, jos pysyvässä asuin- tai työskentelykäytössä olevan rakennuksen tai samalla rakennuspaikalla olevan rakennusryhmän pinta-ala on vähintään 1 200 neliötä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta vastaava raja on 1 500 neliömetriä.

Keskustassa asuville ja työskenteleville suojapaikkojen tilanne on hyvä. Suoja on tarjolla oman kotitalon ja tai työpaikan puolesta.

– Haastavin tilanne on liikkeellä oleville. Jos on tullut keskustaan asioimaan, niin vaikeaahan hänen on löytää suojapaikkaa, kun ei sellaista ole hänelle korvamerkitty.

Päijät-Hämeen kaikki viisi yleistä väestönsuojaa ovat Lahden alueella. Keskustassa niistä on kaksi: Mustankallion ja Fellmanni-instituutin suojat. Niihin mahtuu yhteensä 1 921 ihmistä. Yleisten väestönsuojien paikat täytetään saapumisjärjestyksessä, ja ne on tarkoitettu etupäässä ”liikkuvalle väestölle”. Käytännössä tämä tarkoittaa keskustassa satunnaisesti asioivia henkilöitä, jotka eivät vakituisesti asu tai työskentele siellä.

Mutta minne keskustassa asioivan ihmisen sitten pitäisi suunnata, jos tulee ilmahälytys?

– Sitten, kun sen aika koittaa, viranomaiset kyllä ohjeistavat ja suojia merkataan. Siitä ei kannata olla vielä tässä vaiheessa huolissaan. Lahdessa keskustassa varsinkin on paljon suojapaikkoja. Asia löytää kyllä ohjeistuksen ja järjestyksen sitten, kun sen aika on, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valmiusmestari Mika Nevalainen vastaa.

Nevalainen huomauttaa, että nyt eletään aivan normaaleja aikoja. Väestönsuojat ovat olemassa, mikäli niille tarvetta ilmenee, ja ihmisten olisi hänestä oleellisempaa keskittyä arjessa pärjäämiseen ja esimerkiksi kotivaran hankkimiseen.

Ukrainan tilanne on saanut myös taloyhtiöt kiinnittämään huomiota oman talon väestönsuojan tilanteeseen. Väestönsuojien tarkastuksia tekevä Kiinteistöhuolto Nummelan Teemu Nummela arvelee, että heillä kysyntä on tuplaantunut.

Nummela kuvailee, että tilanne Päijät-Hämeessä on väestönsuojien osalta kirjava. Lainsäädännön mukaan väestönsuoja pitää tarkastaa perusteellisesti kerran kymmenessä vuodessa.

Lainsäädännössä ei ole erikseen määritelty sitä, kuka on riittävän pätevä henkilö tarkastuksen tekemään. Nummela kuvailee, että joissakin tarkastuskohteissa tilanne on ollut kehno. Tyypillisiä puutteita ovat esimerkiksi vanhentuneet tarveaineet, kuten jodi ja vedensäilytysaineet. Noin 20 prosenttia ei läpäise tiiveyskoetta.

Sijainnit

Lahden yleiset väestönsuojat

Mustankallion suoja, Tunnelikatu 3, 1500 henkilölle

Fellmanni-instituutti, Kirkkokatu 27, 421 henkilölle

Kunnaksen päiväkoti, Ristimäenkatu 10, 280 henkilölle

Kasakkamäen koulu, Sävelkatu 2, 150 henkilölle

Kärpäsen koulu, Kasakkamäentie 1, 150 henkilölle

Väestönsuojatyypit

Väestönsuoja S1

1950-luvun loppupuolella rakennettu suoja, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli tarjota sirpalesuojaa mahdollisilta pommituksilta. Sen haittapuolena on oman ilmanottokoneen puuttuminen, joten suoja soveltuu ainoastaan hyvin lyhytaikaiseen käyttöön. Suojassa hyväksyttiin myös pienet ikkunat joiden peittämistä varten oli metallilevyt.

Vuoden 1959 jälkeen rakennettu suojatyyppi, viimeiset vuosina 1964 – 65. Suojassa on käsikäyttöinen ilmanottokone ja hiekkasuodatin. Tässä suojassa on mahdollista olla jo hiukan pidempäänkin, tosin hiekkasuodatin ei täysin suojaa taistelukaasuilta.

Vuoden 1963 jälkeen vuoteen 1972 asti rakennettu suojatyyppi. Siinä on koneellinen tai käsikäyttöinen ilmanotto hiekka- ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella varustettuna. Tässä suojamallissa on mahdollista suojautua pitkiä aikoja

Vuodesta 1994 alkaen vuoteen 2011 rakennettu väestönsuoja, joka oli kevytrakenteisempi kuin S1-luokan suoja. Muuten suojilla oli sama toimintaperiaate.

Uudempi väestönsuoja, jota on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Myös tässä suojassa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Lähde: Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut