Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Väestönsuojien sijainti ja kunto kiinnostaa nyt – taustalla viittä erilaista lainsäädäntöä

Lahden kaupungin turvallisuuspäällikkö Antti Prepulaa naurattaa, kun kerron millä asialla soittelen – väestönsuojista kyselijöitä on viime aikoina riittänyt melko mukavasti. Asialla ovat kuulemma lähestyneet niin toimittajat, kaupunkilaiset kuin tutun tutut.

– Muistaakseni väestönsuojista on 1950-luvulta lähtien ollut viittä erilaista lainsäädäntöä meillä. Eri lainsäädäntöjen ohjaamana suojia on rakennettu eri paikkoihin, ja siksi niitä ei ole tasaisesti kaikkialla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tyypillisesti väestönsuojat on rakennettu sellaisiin paikkoihin, jotka on katsottu todennäköiseksi vihollistoiminnan kohteeksi: kuten Lahti ja kaupungin keskusta. Tästä syystä suojia ei ole omakotitaloalueilla eikä maaseudulla.

Nykyisen lainsäädännön mukaan väestönsuoja on rakennettava, jos pysyvässä asuin- tai työskentelykäytössä olevan rakennuksen tai samalla rakennuspaikalla olevan rakennusryhmän pinta-ala on vähintään 1 200 neliötä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta vastaava raja on 1 500 neliömetriä.

Keskustassa asuville ja työskenteleville suojapaikkojen tilanne on hyvä. Suoja on tarjolla oman kotitalon ja tai työpaikan puolesta.

– Haastavin tilanne on liikkeellä oleville. Jos on tullut keskustaan asioimaan, niin vaikeaahan hänen on löytää suojapaikkaa, kun ei sellaista ole hänelle korvamerkitty.

Päijät-Hämeen kaikki viisi yleistä väestönsuojaa ovat Lahden alueella. Keskustassa niistä on kaksi: Mustankallion ja Fellmanni-instituutin suojat. Niihin mahtuu yhteensä 1 921 ihmistä. Yleisten väestönsuojien paikat täytetään saapumisjärjestyksessä, ja ne on tarkoitettu etupäässä ”liikkuvalle väestölle”. Käytännössä tämä tarkoittaa keskustassa satunnaisesti asioivia henkilöitä, jotka eivät vakituisesti asu tai työskentele siellä.

Mutta minne keskustassa asioivan ihmisen sitten pitäisi suunnata, jos tulee ilmahälytys?

– Sitten, kun sen aika koittaa, viranomaiset kyllä ohjeistavat ja suojia merkataan. Siitä ei kannata olla vielä tässä vaiheessa huolissaan. Lahdessa keskustassa varsinkin on paljon suojapaikkoja. Asia löytää kyllä ohjeistuksen ja järjestyksen sitten, kun sen aika on, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valmiusmestari Mika Nevalainen vastaa.

Nevalainen huomauttaa, että nyt eletään aivan normaaleja aikoja. Väestönsuojat ovat olemassa, mikäli niille tarvetta ilmenee, ja ihmisten olisi hänestä oleellisempaa keskittyä arjessa pärjäämiseen ja esimerkiksi kotivaran hankkimiseen.

Ukrainan tilanne on saanut myös taloyhtiöt kiinnittämään huomiota oman talon väestönsuojan tilanteeseen. Väestönsuojien tarkastuksia tekevä Kiinteistöhuolto Nummelan Teemu Nummela arvelee, että heillä kysyntä on tuplaantunut.

Nummela kuvailee, että tilanne Päijät-Hämeessä on väestönsuojien osalta kirjava. Lainsäädännön mukaan väestönsuoja pitää tarkastaa perusteellisesti kerran kymmenessä vuodessa.

Lainsäädännössä ei ole erikseen määritelty sitä, kuka on riittävän pätevä henkilö tarkastuksen tekemään. Nummela kuvailee, että joissakin tarkastuskohteissa tilanne on ollut kehno. Tyypillisiä puutteita ovat esimerkiksi vanhentuneet tarveaineet, kuten jodi ja vedensäilytysaineet. Noin 20 prosenttia ei läpäise tiiveyskoetta.