Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen 98-vuotisen historian aikana Lahdessa on kilpailtu seitsemän kertaa, eli keskimäärin 14 vuoden välein. Edellisistä vuoden 2017 kisoista tämä laskuri täyttyisi vuonna 2031.
Keskusteluja onkin jo käyty mahdollisuudesta hakea MM-kisoja Lahteen vuosille 2029 tai 2031, vahvistaa Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi.
– Sattuneesta syystä viimeksi se väli oli kuusitoista vuotta, niin nyt ei missään tapauksessa pidä tulla niin pitkää väliä, se on meidän tahtotila, Haapasalmi viittaa viime MM-kisoja edeltäneeseen paussiin.
Kisahakua valmistelevassa kolmikannassa ovat Suomen Hiihtoliitto, Lahden kaupunki sekä Salppuri oy, joka on Hiihtoliiton ja Lahden Hiihtoseuran muodostama yhtiö, jonka hallituksessa Haapasalmikin istuu.
– Olemme indikoineet Kansainvälisen Hiihtoliitonkin (FIS) suuntaan, että tällaisia suunnitelmia on. Tämähän on erittäin pitkän tähtäimen toimintaa.
Edellisiä kisoja hakiessaan Lahti ehti hävitä Val di Fiemmelle (2013) ja Falunille (2015) kunnes tärppäsi. Nyt liikkeellä halutaan olla hyvissä ajoin.
Olisi äärettömän tärkeää, että meillä on menestystä mäkihypyssä.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi
– Se tuo uskottavuutta prosessiin, ja näyttää, että ollaan tosissaan, Haapasalmi toteaa.
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen arvioi, että seuraavien MM-kisojen haku voisi alkaa näkyvämmin ensi vuonna. Tuolloin järjestetään Salpausselän kisojen 100-vuotisjuhlakisat, joiden ansiosta Lahteen on mahdollista saada tavanomaista kovatasoisempi kattaus kansainvälisiä hiihtovaikuttajia.
Timosen mielestä Lahdella on selvät vahvuudet.
– Perinteet ja kestävän hiihtotapahtuman järjestäminen.
Lahdenkin on Timosen mukaan kuitenkin koko ajan ”nostettava tasoa” pysyäkseen mukana kansainvälisessä kilpailussa. Hän muistuttaa, että edes maailmancupin kisojen järjestäminen Lahdessa ei ole itsestäänselvyys, vaikka helposti niin saatetaan ajatellakin.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kisojen puitteita on pidettävä kunnossa ja kehitettävä.
Seuraavat MM-kisat tulisivat olemaan Lahdelle kahdeksannet. Lähimmäksi pääsevät Ruotsin Falun ja Norjan Oslo, joissa on kisattu tähän mennessä viidesti.
Eräänlainen kirjoittamaton sääntö on, että Pohjoismaat vuorottelevat kisajärjestäjinä. Norja saa omat MM-kisansa Trondheimissa 2025, Falun puolestaan oli ainoa hakija vuoden 2027 kisoihin, joiden myöntämisen FIS todennäköisesti vahvistaa kongressissaan toukokuussa.
Jos Lahti järjestäisi MM-kisat 2029, kilpailtaisiin siis kolmesti peräkkäin Pohjoismaissa. Toisaalta parhaillaan vastaava putki on menossa Keski-Euroopassa (Seefeld 2019, Oberstdorf 2021 ja Planica 2023). Seuraavan kerran päätöksiä tehdään FIS:n kongressissa 2024.
– Varmasti tämän vuoden aikana tätä asiaa jo alustavasti valmistellaan. Koska sitten on konkreettinen haku, niin sitä en osaa vielä sanoa, Haapasalmi toteaa.
Vuoden 2017 kisat Lahdessa olivat menestys urheilullisesti ja tapahtumana. Suomen maajoukkue menestyy hiihdossa ja pärjää yhdistetyssä, mutta murheenkryyniksi on vajonnut mäkihyppy, jossa Pekingin olympialaisiin ei saatu kasaan edes täyttä neljän urheilijan ryhmää miesten joukkuekisassa.
– Kyllä se on rehellisesti sanottava, että asia on näin. Ilman muuta huolenaiheena on, että se perinteinen menestys on ollut pitkään poissa, Haapasalmi myöntää.
Mediassa on jo esitetty uhkakuvia, että alennustila voisi jo uhata Suomen asemaa kisajärjestäjänä.
– Lähinnä se on maailmancupien osalta merkityksellisin, Haapasalmi sanoo.
MM-kisojen saamista mäkihypyn tilanne ei Haapasalmen mukaan uhkaa, vaikka viimeisimmät kisat onkin järjestetty mäkihypyn suurmaissa. Esimerkiksi juuri Ruotsissa mäkihypyn taso on Suomeakin heikompi.
Salpausselän kisojen kaltaisten maailmancupin osakilpailujen tv-sopimuksissa hiihto, yhdistetty ja mäkihyppy eivät rahanjaossa jakaudu prosentuaalisesti 33–33–33.
– Kyllä mäkihypyn merkitys on kaikkein suurin, Haapasalmi asettelee.
– Koska se on niin suosittua Keski-Euroopassa, niin media-arvokin on isompi, joten olisi äärettömän tärkeää, että meillä on menestystä mäkihypyssä, jotta turvaamme sen maailmancup-arvon Suomessa.
Haapasalmen mukaan korjausliikkeitä on tehty.
– Ennen kaikkea tarvitsisimme enemmän harrastajia ja urheilijoita, jolloin todennäköisyys huippujenkin kehittymiseen kasvaa.
– Junioripuolella on havaittu elpymistä Lahdessa ja muutamilla muilla keskuspaikkakunnilla. Se on pitkällä tähtäimellä hyvä asia, mutta tarvitaan lyhyemmänkin aikavälin toimenpiteitä.