Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Paluu normaaliin elämään – vielä kerran?

Kalenterin mukaan olemme menossa nyt vuoden pimeimmästä vaiheesta kohti kevättä ja valoa. Myös koronatilanne näyttää nyt etenevän samaa tahtia luonnon kiertokulun kanssa. Koronasta johtuva tehohoidon tarve on rohkaisevasti vähentynyt viime aikoina, ja kansainvälistenkin arvioiden mukaan olemme ehkä jo nähneet koko pandemian viimeisen merkittävän aallon.

Viimeisen parin vuoden aikana on toki opittu, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus, mutta toistaiseksi optimismiin näyttää olevan kaikki perusteet. Mikäli toiveikkaat arviot toteutuisivat, reilu pari vuotta kestänyt koronapandemia olisi lopulta suunnilleen yhtä pitkä rypistys kuin sadan vuoden takainen espanjantauti.

Tautitilanteen helpottaessa myös rajoitusten purku etenee. Tarkempaa tietoa saatetaan saada jo tämän lehden ilmestymispäivänä, jolloin paikallinen koronayhteistyöryhmä jälleen kokoontuu.

Kuntosalit ja muut sisäliikuntapaikat saivat avata ovensa Päijät-Hämeessä jo viime viikolla. Näin oli jo korkea aikakin tehdä, alkoihan maakuntamme olla tiettävästi Euroopan viimeisiä alueita, jossa ei päässyt salille.

Ravintolarajoitusten purku alkaa näillä näkymin 14. helmikuuta siten, että ravintoloiden anniskelu sallitaan kello 23 saakka ja ravintoloiden on suljettava ovensa puoleen yöhön mennessä. Maaliskuun alusta alkaen loputkin rajoitukset puretaan, jolloin myös yökerhot voivat jälleen aloittaa toimintansa.

Ravintola-ala on pitänyt rajoitusten purkuvauhtia aivan liian hitaana, mutta yhtenä perusteluna on ollut, että Suomi tulee omikron-aallossa hieman muita Euroopan maita jäljessä.

Ravintolayrittäjien turhautuminen on kuitenkin hyvin ymmärrettävää, koska heillä on takana jo kaksi tiukkaa vuotta ja kassa on sen vuoksi monessa yrityksessä nyt tiukemmilla kuin koskaan. Huoli on syytä ottaa tosissaan ja mitoittaa yrityksille suunnatut tukipaketit sen mukaisesti. Olisi hölmöä päästää toimintakykyisiä yrityksiä nurin pandemian mahdollisessa loppuvaiheessa. Siinä tapauksessa hallitus käytännössä vesittäisi aiemmin tehtyjen tukitoimien vaikutuksen.

Myös erilaiset tapahtuma-alan toimijat ovat käyneet selviytymiskamppailua viimeiset pari vuotta.

Esimerkiksi paikallinen jääkiekon liigaseura Pelicans on helmikuun aikana vaikeassa rakosessa, koska 50 katsojan enimmäismäärä on näillä näkymin voimassa tämän kuun 19. päivään asti aluehallintoviraston päätöksellä. Samanaikaisesti monella muulla liigapaikkakunnalla halleihin saadaan ottaa jo tuhansia ihmisiä, vaikka tautitilanteessa ei ole ratkaisevaa eroa.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, millaisen sattumanvaraisuuden ja epäjohdonmukaisuuden kanssa eri alojen toimijat ovat joutuneet tulemaan toimeen viimeisen parin vuoden aikana. Koronatoimien tarpeellisuutta sinänsä harvempi vakavasti otettava ja vastuullinen toimija on kyseenalaistanut, mutta ilmiselvälle epäoikeudenmukaisuudelle ei juuri löydy ymmärrystä.

Korona onkin paljastanut toden teolla, kuinka sekava ja siiloutunut suomalainen byrokratiakoneisto voi pahimmillaan olla. Tässä ajassa on paljon opiksi otettavaa vastaisen varalle.

Kaupunginteatteri teki tilanteesta omat johtopäätöksensä jo tammikuun puolella ja päätti suosiolla siirtää tälle kevätkaudelle suunnitellut ensi-iltansa syksyyn. Vielä vaikeampi tilanne on monelle pienelle tapahtuma-alan toimijalle, joiden taustalla ei ole verorahaa isojen kulttuurilaitosten tavoin.

Seuraavien kuukausien käänteet ovat ratkaisevan tärkeitä lukuisille ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille. Mitä nopeammin elämä palaa normaaliksi, sitä paremmat mahdollisuudet pysyä hengissä.

Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa asiaan. Mitä parempi rokotekattavuus, sitä pienempi riski sairaalakuormituksen kasvusta ja rajoitusten paluusta.

Rokotusten ansiostahan olemme nyt tilanteessa, jossa keskustelu rajoitusten purkamisesta ylipäätänsä on mahdollista, vaikka tartuntalukemat ovat edelleen aivan eri mittakaavassa kuin pandemian alkuaikoina. Iso kiitos ja kumarrus siis jok’ikiselle piikillä käyneelle, he ovat käytännössä olleet mahdollistamassa myös rokottamattomille paluuta normaalimpaan elämään.