Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lahtine on myöhään herännyt konemusan käsityöläinen

Lahtelaisella Tuuli Lahtisella, 36, voisi olla montakin syytä olla alkamatta muusikoksi, kuten yksinhuoltajan vähäinen vapaa-aika, esiintymiskammo tai vallitsevista rajoituksista pahasti kärsivä ala.

Hän kuitenkin muistaa yhä elävästi lapsuuden kotipihan ”laulupenkin”, jossa hän istui, sävelsi ja lauloi kappaleitaan. Musiikki on ollut aina mukana, vaikka mummolta myöhemmin saatu pianokin meni myyntiin käytyään liian hankalaksi aikuistumisen ja muuttojen kynnyksillä.

Silti ja siksi juuri nyt on oikea aika ryhtyä.

– Se kohta, missä sen tajusi, on varmaan monenkin tekijän summa. Herkkänä sieluna sitä on ollut altis muiden sanomisille, että älä nyt semmoista rupea tekemään, ja työntänyt musiikkia vähän syrjään. Kun oma lapsi syntyi kuusi vuotta sitten, aloin tajuta elämän rajallisuuden, mitä varmaan jokainen tämän ikäisenä käy läpi, ja miettii, mitä oikeasti haluaa tehdä, Lahtine pohtii.

Niinpä kohta kahden vuoden ajan alter egona on ollut artisti Lahtine. Takana on 2020 julkaistu EP Ensilevy sekä tuon kesän keikat Kesannolla ja Mukkulassa.

Lahtine ei suoraan solahda selkeään genreen. Sanat ja herkkä lauluääni ovat omia, niiden taustalla soivasta maisemasta voi kuulla kaikuja 1980-luvulta ja italo-diskosta moderniin dance-musiikkiin.

Olen vakavissani, mutta tämä on siinä tilassa, että on mahdollisuus pitää hauskaa.

– Haluan kokeilla vähän kaikenlaisia tyylejä yli genrerajojen, ja tehdä pesäeron siihen, että kaikki tehdään itse, eikä oteta valmiita rumpukomppeja netistä.

Apunaan hänellä on tuottaja Labran Pojat.

– Elektroninen pop-musiikki on ehkä hyvä kattokäsite, mutta se ei tee oikeutta sille, että me käytetään analogisia syntikoita, Lahtinen tähdentää.

Myydyn Hellaksen tilalla on nyt digipiano.

– Piano on juurtunut säveltämisessä olennaiseksi, mutta saatan tehdä musiikkisoftallakin raakileen. Se on pomppimista pianon ja koneen välillä.

Tänä vuonna Lahtine aikoo julkaista lisää musiikkia. Viimeisin, kesäkuussa ilmestynyt single Talvipalatsi pääsi Spotifyn Suomi-indie -soittolistalle. Tuhansissa laskettavat kuuntelukerrat lämmittävät.

– Siitä tuli sellainen buusti, että nyt ollaan oikealla polulla ja kannattaa jatkaa, kun musiikkia valitsevat ihmisetkin sen huomioivat.

Kokonainen kappale voi kasvaa lyhyenkin sointukulun ympärille.

– Se voi olla pianoriffi tai lause, jossa on joku melodia, minkä saatan heittää Labran Pojille, mihin hän yleensä tarttuu, ja saattaa tehdä siitä oman näkemyksensä.

Kun musiikki on käsityötä, on se jo tähän mennessä opettanut Lahtiselle paljon. Vain masterointi eli kappaleiden jälkikäsittely on ulkoistettu.

–  Ensilevyssä tuli kerrottua aika isoja asioita. Nyt huomaan lyriikoissa meneväni siihen, että kerron pienesti isoista asioista, ettei siellä liikaa viuhuisi suuret elämän mysteerit.

– Koko ajan sitä sotkeutuu syvemmälle musiikin tuottamisen maailmaan, ja haluan pitää kaikki langat käsissäni ja vaikuttaa lopputulokseen, kun on visio jostain.

Lahtine on siis yhdistelmä kotikutoista studiota ja tosissaan työskentelyä.

– Olen vakavissani, välillä tekisi mieli repiä pelihousut ja hiuksetkin päästä, mutta en saa musiikista vielä elantoani, joten tämä on siinä tilassa, että on mahdollisuus pitää hauskaa.

Keikoillekin hän on valmis, vaikka se tietää esiintymiskammon kohtaamista.

– Tunnettuuden kannalta keikkailu on oleellista. Tykkään niin paljon livemusiikista, että on haave saada omaan esiintymiseen se tunnelma ja yllätyksellisyys.

– Täytyy vain mennä ja tehdä, niin kuin joka asiassa. Sillä monesti oppii itsestään uutta. Lapsellinen ei saa olla, mutta lapsenmielinen voi olla loppuun saakka.