Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Harjun terveydellä reilu vuosi takana - kommenttipalstoilla kiitosta ja risuja, henkilöstö on huomannut työnsä muuttuneen

Lahdessa tehtiin vuosi sitten suomalaisen terveydenhuollon historiaa, kun Harjun terveys oy aloitti toimintansa Lahden, Kärkölän ja Iitin perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Yhteisyrityksen enemmistöomistajaksi tuli yksityinen terveysyhtiö Mehiläinen 51 prosentin osuudella ja pienempi puolikas tuli Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän omistukseen.

Järjestely oli päätetty toteuttaa poikkeuksellisen myrskyisten ja kiemuraisten poliittisten vääntöjen jälkeen. Se oli valtakunnallisestikin merkittävä ja paljon huomiota saanut päänavaus, koska tässä maassa ei ollut aiemmin toteutettu terveydenhuoltoa yksityisen ja julkisen toimijan yhteistyönä näin isossa mittakaavassa.

Yhteisyrityksen perusideana oli, että siinä yhdistyvät yksityisen ja julkisen puolen parhaat ominaisuudet. Mehiläinen toi tullessaan tiimityömallin ja digiklinikan, joiden odotettiin uudistavan toimintatapoja entistä ketterämpään ja joustavampaan suuntaan. Samanaikaisesti etenkin poliittisen kentän vasemmalta reunalta kuului pelkoja, joiden mukaan yritys tulisi toimimaan liikaa liiketoiminnan ja voitontavoittelun ehdoilla.

Harjun terveydellä on takanaan ensimmäinen toimintavuosi ja se herättää edelleen monenlaisia mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

Tämä tuli konkreettisesti esille ennen aluevaaleja järjestetyn valtakunnallisen vaalitentin yhteydessä, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hehkutti Päijät-Hämeessä saavutettuja tuloksia. Hän käytännössä kehui kaikille suomalaisille, että täällä on päästy eroon hoitojonoista uuden yrityksen ansiosta. Orpon toteamus herätti tuoreeltaan vilkasta keskustelua esimerkiksi Facebookin Lahti-ryhmässä. Kommentteja lukiessa ei olisi aina uskonut, että ihmiset puhuvat samasta yrityksestä.

Joku kehui sen tekemiä uudistuksia estottomasti ja oli kiitollinen siitä, miten sujuvasti ja helposti hän oli saanut tarvitsemaansa apua. Samanaikaisesti joku toinen piti yrityksen toimintaa täytenä vitsinä ja oli sitä mieltä, että hoitoon pääsy on tehty käytännössä mahdottomaksi. Tällaisissa tapauksissa tyypillistä oli, että esimerkiksi puhelinpalvelusta luvattua takaisinsoittoa ei koskaan tullut tai se tuli hyvin pitkällä viiveellä.

Eräskin haastateltu toteaa happamalla äänensävyllä, että työ on muuttunut puhelimessa olemiseksi.

Hämmentävää oli, että molemman tyyppisiä kokemuksia tuntui kommenttiketjussa riittävän, kummatkaan eivät näyttäneet olevan vain yksittäistapauksia.

Tilastojen perusteella Harjun terveyden alku näyttää tosiaan vakuuttavalta. Ensimmäisen toimintavuoden lukuja ei ole vielä julkistettu, mutta hyvän kokonaiskuvan saa lokakuussa julkistetuista luvuista, jotka koskivat yhtiön yhdeksää ensimmäistä kuukautta. Ne todennäköisesti myös kuvaavat niin sanottua normaalia arkea paremmin kuin loppuvuoden luvut, joihin koronapandemian pahin aalto väistämättä vaikuttaa kaikkialla terveydenhuollossa.

Lokakuussa yhtiö pystyi kertomaan, että se oli tuottanut avosairaanhoidon palveluissaan 0,38 miljoonaa potilaskontaktia. Luvussa ei ollut mukana koronarokotuksia. Määrä oli lähes neljänneksen enemmän kuin vastaavassa toiminnassa vuotta aikaisemmin.

Yhtiö kertoi myös digiklinikan saamasta suuresta suosiosta. Ensimmäisten kuukausien aikana siellä oli ollut jo 24 000 käyntiä neljällä eri asiointikanavalla, ja asiakkaat olivat päässeet Digiklinikalla yleislääkärin vastaanotolle keskimäärin neljän minuutin odotusajalla. Lokakuun tietojen mukaan myös puhelinpalvelun takaisinsoittojen odotusaika oli saatu painettua jo alle 30 minuutin.

Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan odotusajat tosin pitenivät vuodenvaihteen kieppeillä, mitä yhtiö selitti pahentuneella koronatilanteella. Se vaikuttaakin uskottavalta selitykseltä, vaikkakin ulkopuolisen on mahdototonta aukottomasti sanoa, onko taustalla mahdollisesti jotain muutakin.

Asiakkaiden tyytyväisyyttä Harjun terveys seuraa niin sanotulla NPS-kyselyllä, jonka asteikko -100 – +100. Lokakuussa julkaistujen lukujen mukaan avosairaanhoidon NPS-luku oli yhtiön ensimmäisten kuukausien ajalta 73 ja suun terveydenhuollon puolella vastaava luku oli 90. Kyselyyn oli vastannut kaikkiaan noin 22 000 asiakasta. Yhtiön siirtymävaiheen toimitusjohtajaa Joonas Turunen totesi tuolloin tiedotteessa, että yli 50:n menevää tulosta voidaan pitää julkisrahoitteisessa perusterveydenhuollossa erinomaisena.

Kaikki siis päällisinpuolin hyvin? Lukujen perusteella näin voisi ajatella, mutta samanaikaisesti tämänkin lehden toimitukseen tulee säännöllisen epäsäännöllisesti mielipidekirjoituksia, joissa ihmiset kuvailevat pettymystään yhtiöltä saamaansa palveluun – tai sen puutteeseen.

Julkisuuskuvan perusteella Harjun terveys näyttäytyykin ristiriitaisuuksien ja vastakohtien yrityksenä, josta saa hyvin erilaisen kuvan riippuen siitä, seuraako yrityksen virallista viestintää vai epävirallisempaa paikallista kansalaiskeskustelua.

Päätimme ottaa asiasta tarkemmin selvää kyselemällä kokemuksia ja näkemyksiä ensimmäisestä toimintavuodesta todellisilta asiantuntijoilta, yrityksen työntekijöiltä. Kävimme tätä juttua valmisteltaessa taustakeskusteluita, joissa oli mukana ihmisiä erityyppisistä tehtävistä yhtiön sisältä.

Keskusteluissa tuli nopeasti esille yksi yhteinen piirre. Ihmiset olivat varovaisia tai haluttomia puhumaan asioista omalla nimellään. Parissakin yhteydessä tuli esille, että taustalla on työntekijöille annettu ohjeistus, jonka perusteella yhtiön asioiden kommentointi medialle on johtoportaan tehtävä.

Tuollainen käytäntö ei ole tänä päivänä mitenkään tavatonta ja poikkeuksellista, ei varsinkaan yksityisissä yrityksissä. Toimittajien näkökulmasta se luo kuitenkin väistämättä mielikuvaa avoimuuden puutteesta ja pyrkimyksestä pitää julkikuva kiillotettuna tarkasti kontrolloidun viestinnän avulla.

Onneksi tuollaiset toimintamalli eivät ole este tiedonhankinnalle, koska ihmiset kyllä yleensä puhuvat mielellään nimettömästi, kuten tässäkin tapauksessa.

Taustakeskusteluiden perusteella Harjun terveyden ensimmäinen vuosi ja sen mukanaan tuomat muutokset eivät ole menneet henkilöstön kannalta ongelmitta.

Yksi tyytymättömyyden aihe liittyy tiukentuneisiin aikatauluvaatimuksiin, joiden vuoksi henkilöstö kokee, että työn laatu kärsii. Parin viikon takaisessa lehdessämme käsittelimmekin tätä näkökulmaa hammastarkastusten osalta, mutta soittokierroksen perusteella entistä kireämmät aikataulut ovat tuttu juttu muuallakin yhtiön sisällä.

Yhtenä esimerkkinä mainitaan diabeetikkojen kontrollikäynnit, joihin oli aiemmin käytettävissä 40 minuuttia, mutta nyt hoitajan ja asiakkaan kasvokkain kohtaamiseen on enää 5–10 minuuttia, jonka aikana tehdään vain sellaiset tarkistukset, jotka on välttämätöntä tehdä fyysisesti. Kaikki muu tehdään nykyään puhelinkontaktilla ja laboratoriokäynnillä.

Keskusteluiden perusteella piirtyykin kuva, jonka mukaan Harjun terveyden henkilöstöllä on painetta siirtää asioita entistä enemmän puhelimessa hoidettavaksi. Se on tehokas tapa toimia, mutta samalla ainakin osa henkilöstöstä tuntuu pitävän muutosta heikennyksenä niin työn laadun kuin oman työtyytyväisyyden kannalta. Eräskin haastateltu toteaa happamalla äänensävyllä, että työ on muuttunut puhelimessa olemiseksi.

Tehokkuuden vaatimus näkyy myös siinä, miten työtä seurataan. Erilaiset suoritteet kirjataan ylös työntekijöittäin ja tarvittaessa työntekijä voi joutua selittämään, miksi esimerkiksi puhelinkontaktien määrä on jäänyt vähäiseksi.

Tehokkuusajattelu on tänä päivänä tuttu juttu lukuisissa yrityksissä yli toimialarajojen. Harjun terveyden tapauksessakaan ne eivät tulleet täysin puun takaa, koska koko järjestelyn yhtenä ideana oli tuottaa palveluita entistä vaikuttavammin niillä rahoilla, mitä käytettävissä on.

Keskusteluiden perusteella vaikuttaa kuitenkin kiistatta siltä, että Harjun terveyden työntekijöiden kannalta muutos on ollut iso ja se on tapahtunut nopeasti.

Oma ajankohtainen tyytymättömyyden aiheensa on myös Harjun tekijöiden työehtosopimukseen tulossa olevat muutokset. Kyse on siitä, että noin puolet yhtiön työntekijöistä siirtyy maaliskuun alussa kunnallisen virkaehtosopimuksen piiristä yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin.

Pidempään työssä olleiden kannalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että he menettävät kolme lomapäivää. Muutos on herättänyt tyytymättömyyttä ja pettymystä, koska moni on pysynyt töissä julkisella puolella muun muassa parempien lomaetujen vuoksi.

Työantajankaan tuskin kannattaa ohittaa Harjun terveyden henkilöstön huolenaiheita olankohautuksella, onhan sote-alan työvoimapulasta puhuttu jo pitkään.

Harjun terveyden ensimmäistä toimintavuotta onkin leimannut myös henkilöstön iso vaihtuvuus. Asia oli myös otsikoissa heti muutoksen alkaessa viime maaliskuun lopussa, jolloin Yle kertoi, että Harjun terveydestä oli irtisanoutunut ainakin 16 työntekijää alkuvuoden aikana.

Ovi on käynyt taustakeskusteluiden perusteella tiuhaan maaliskuun 2021 jälkeenkin. Eräs pidempään samassa yksikössä ollut työntekijä arvioikin, että hän ei ole nähnyt vastaavaa vaihtuvuutta aiemmin.

Tästäkin asiasta saa tosin vähemmän dramaattisen vaikutelman yhtiön virallisen tiedotuksen perusteella. Esimerkiksi lokakuussa julkistettujen lukujen perusteella lääkäreiden antama arvio työtyytyväisyydestään oli 3,9/5 ja hoitajien 3,5/5.

Nämä luvut tosin asettuvat omanlaiseensa valoon, kun kuulee yhtiön sisältä tietoja tyytyväisyyskyselyiden taustoista. Avoterveydenhuollon puolella tyytyväisyyttä kysytään työntekijöiltä päivittäin koko tiimin läsnä ollessa. Työntekijää ilmaisee tuntemuksensa antamalla numeron asteikolla 1–5. Mikäli arvosana on kolmonen tai sitä huonompi, työntekijän odotetaan kertovan perustelut antamalleen numerolle koko tiimin kuullen. Olemme varmistaneet tämän tiedon useammasta lähteestä.

Eräskin Harjun terveyden työntekijä kuvailee, kuinka käytäntö jakaa mielipiteitä. Jotkut ilmoittavat arvosanan todellisten tuntemustensa mukaisesti myös huonompina päivinä ja antavat siinä samalla tarvittaessa kriittistäkin palautetta. Haastateltavamme mukaan moni kuitenkin haluaa vain päästä kyselystä eroon mahdollisimman nopeasti, ilman ylimääräisiä julkisia selittelyjä. Niinpä he antavat arvosanaksi vähintään nelosen riippumatta päivän todellisista tunnelmista. Tällöin taustalla voi olla myös ajatus, että kyselyn tuloksilla ei kuitenkaan ole todellista vaikutusta mihinkään.

Oli miten oli, kyselykäytännössä näyttää olevan sisäänrakennettu ominaisuus, jonka vuoksi se voi hyvinkin vääristää työtyytyväisyyslukuja yläkanttiin.

Kaikesta päätellen Harjun terveyden iso muutosprosessi ei ole ihan vielä valmis. Juuri nyt yhtiö on merkittävässä murroskohdassa, kun yhtiön alkuvaiheen väliaikainen toimitusjohtaja Joonas Turunen väistyi suunnitellulla tavalla tehtävästään ja pysyvämpi toimitusjohtaja Petja Orre astui ruoriin tammikuun alkupäivinä.

Orre on siis vielä sisäänajovaiheessa tehtäväänsä, minkä vuoksi ei ollut tarkoituksenmukaista kysyä hänen kommenttejaan tähän juttuun, joka koskee isolta osin ennen hänen aikakauttaan tapahtuneita asioita. Uuden johtajan olennaisimmat tulevaisuuteen liittyvät ajatukset tulivat kuitenkin hyvin esille Harjun terveyden tammikuisesta tiedotteesta pari päivää ennen hänen ensimmäistä työpäiväänsä.

”Itselleni tärkeää on henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, sillä vain siten voimme tarjota laadukasta ja välittävää perusterveydenhuoltoa. Harjun terveydessä on huippuosaavat ammattilaiset, ja heidän kanssaan työskentelyä odotan jo kovasti. Haluan myös syventyä asiakkaiden tuntoihin. Jatkamme toiminnan kehittämistä entistä paremman perusterveydenhuollon tarjoamiseksi”, Orre totesi.

Tavoitteista tuskin kukaan on hirveästi eri mieltä sen paremmin yhtiön sisällä kuin ulkopuolella. Toisaalta nuo ovat mitä tyypillisimpiä uusien johtajien suusta kuultavia sanoja ensimmäisten työpäivien aikana. Tässä tapauksessa lahtelaisille on keskimääräistä tärkeämpää, että sanat myös muuttuvat teoiksi.