Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ranta-Kartanossa ratkaisujen kevät: ”Aikaa ei tuhlattavaksi”

Hiekka Ranta-Kartanoon suunnitellun viihde- ja hyvinvointikeskuksen tiimalasissa vähenee, mutta hankkeesta vastaavan Kinos Property Investmentin toimitusjohtaja Arto Korhonen vakuuttaa, että sitä on vielä riittävästi.

Viime viikkoina on neuvoteltu vuokrasopimuksesta, jolla Lahden kaupunki sitoutuu kortteliin tulevan uimahallin käyttäjäksi.

– Useampia kohtia on nyt saatu sovittua virkamiestasolla, Korhonen kertoo.

– Suhtaudumme edelleen optimistisesti, että uimahallin sopimus saadaan tehtyä, mutta ei se ihan vielä valmis ole.

Syksyllä uutisoitiin, että esitetty malli ei ollut ”kaikilta ehdoiltaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen”. Korhosen mukaan neuvotteluissa on ollut kyse ylläpitokustannuksista ja niiden vastuunjaoista, ei itse vuokrasummasta, josta on valtuuston sitova päätös.

– Valtuuston päätöksestä puuttui yksi asia, mikä sopimuksessa on ihan olennainen, eikä siitä ollut päätetty kumpaankaan suuntaan kummalle nämä kuuluvat.

– Se on sen verran merkittävä osa siinä, että varmaan joudutaan sopimusta uudelleen siellä [valtuustossa] käyttämään sitten, kun se tässä alkuvuodesta saadaan muotoiltua kuntoon.

Kinos Propertylla on Ranta-Kartanosta aluevaraus kesäkuun loppuun asti.

– Valtuustot ja lautakunnat kokoontuvat vain tietyin väliajoin, niin välillä tuntuu, että kuukaudet juoksevat nopeasti, Korhonen myöntää.

Takarajaan mennessä on tehtävä sopimus, ja Kinos Propertyn tulee esittää kaupungille hankkeen suunnitelma ja rahoitus.

– Aikaa ei ole tuhlattavaksi, mutta edelleen siihen mennessä kaikki on saatavissa kuntoon, Korhonen luottaa.

Koronapandemia on paitsi viivästyttänyt rakennushankkeita myös Korhosen mukaan aiheuttanut rakennuskustannuksiin 15 prosentin nousun yhden vuoden aikana.

– Isolla kädellä on jouduttu tutkimaan, miten tämä pidetään kannattavana. Se vaatii sopimusten, korkokustannusten ja rakentamisen mallin ja volyymin tarkastelua.

Aiemmin Korhonen on julkisuuteen ilmoittanut, että viihdekeskuksen rahoitus ei ole uhattuna, vaan että pääsijoittaja löytyy ja noin 90 prosenttia tiloista on varattu.

– Sijoittaja on ollut koko ajan taustalla mukana.

Suurimmat osat kokonaisuudesta muodostavat hotelli ja uimahalli.

– Oheistoiminnot, kuten ravintolat ja kahvilat toteutuvat, mutta liikunta- ja hyvinvointialaa on lyöty aika isolla kädellä korona-aikana. On ihan luonnollista, että joudutaan tarkastelemaan, ovatko meille tulevat vuokralaiset yhä siinä kunnossa, että ne mahdollistavat suuren investoinnin, vai joudutaanko hanketta niiltä osin supistamaan, millä myös saavutetaan säästöjä nousseissa rakennuskustannuksissa.

– Kuuntelemme herkällä korvalla ja keskustelemme viikoittain, miten he ennustavat itsensä kolmen vuoden päähän.

Ensimmäisenä askareena Ranta-Kartanossa jatketaan pilaantuneen maaperän puhdistamista talven jälkeen. Varsinaisen rakentamisen on määrä alkaa pysäköintitalosta.

Kylpylähotellihanke on jo lykkääntynyt, ja Korhonen toivoo, että rakentamaan päästäisiin ”mahdollisimman pian”. Mitä se tarkoittaisi nyt?

– Varmasti se menee seuraavalle talvelle ja kevättalven (2023) puolelle, ennen kuin konkreettisesti elementtejä työmaalle saadaan, Korhonen vastaa.

Lahti sai äskettäin maailmanlaajuista huomiota yhdysvaltalaisen uutiskanava CNN:n listatessa parhaita matkakohteita. Kylpylähotellia rakennuttava Arto Korhonen kokee uutisen tarpeellisena apuna lisäämään kiinnostusta, mutta ei usko sen itsessään liikauttavan sijoittajia ja rahoittajia.

– Aika vähän rehellisesti sanottuna. Sijoittajat tekevät pohjatyötä ja sijoituslinjauksiaan tilastoihin ja ennusteisiin pohjautuen. Ei sitä yksittäiset uutiset heilauta, mutta jos ne uutiset onnistuvat pitkällä aikajänteellä heilauttamaan tilastoja, niin sitä kautta voi ollakin vaikutusta, Korhonen sanoo.

– Totta kai on hienoa, että Lahti nostettiin tällaiselle listalle. Se on yksi lisä kaupungillemme.

Lahden seudun saadessa positiivista mainosta pitää Korhosen mielestä pystyä ”vastaamaan huutoon” ja tarjoamaan vastinetta tänne saapuville matkailijoille.

– Maineen mukana tulee vastuu sen ylläpitämisestä. Se ei yksistään riitä, että meillä on metsät ja järvet, vaan pitää olla laadukasta majoitusta ja hyvin organisoituja palveluja matkailijoille sen luonnon kokemiseen.

– Viime kesän matkailussa Lahti jäi jälkeen verrattuna muihin maakuntakeskuksiin, Korhonen sanoo.

Hän muistuttaa Lahden olevan matkailuhankkeissa mukana Suomen ja Pohjoismaiden laajuisessa kilpailussa.

Isona Etelä-Suomen kaupunkina Lahti ei voi saada matkailuhankkeisiinsa julkista tukirahaa samaan tapaan kuin esimerkiksi itäisen Suomen syrjäisemmät kohteet.

– Toisaalta Lahti on liian pieni painimaan isossa liigassa Helsingin kanssa, ja kakkosliigassa ovat Tampere ja Turku, Korhonen kuvailee.

Pienenevällä väestöennusteellakin voi olla vaikutusta sijoittajien ratkaisuihin.

– Monien rahastojen säännöissä on rajattu, että toimitaan vain positiivisen väestönkasvun kasvukeskuksissa. Negatiiviset merkit saattavat estää investoinnin.