Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miten paljon eri puolueilla on lahtelaisia ehdokkaita? - vertailimme aluevaalien listoja

Äänestäjällä on aluevaaleissa valittavanaan ehdokkaita koko Päijät-Hämeen alueelta, ja vastaavasti uuden aluevaltuuston tehtävänä on päättää sote- ja pelastusasioista koko tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta.

Tästä huolimatta ehdokkaan asuinpaikkakunta voi olla monelle äänestäjälle olennainen valintaperuste. Mikäli näin on, valinnanvaraa on hyvin vaihtelevasti asuinpaikkakunnasta riippuen.

Eniten ehdokkaita on luonnollisesti maakunnan keskuskaupungista Lahdesta, yhteensä 272. Toista ääripäätä edustaa Sysmä, josta on tullut listoille vain yhdeksän ehdokasta.

Ero näyttää hätkähdyttävän suurelta, mutta kuntien asukaslukuun suhteutettuna se voisi olla suurempikin. Lahdesta tulee noin 53 prosenttia aluevaalien ehdokkaista, mutta kaupungin asukasmäärä on lähes 59 prosenttia Päijät-Hämeen väestöstä.

Numeroiden perusteella Lahteen ei siis ole kasaantunut enempää ehdokkuuksia kuin olisi syytä olettaa, päinvastoin.

Eniten ehdokkaita on luonnollisesti maakunnan keskuskaupungista Lahdesta, yhteensä 272.

Selvästi ­toisentyyppinen tilanne on ­esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa keskuskaupungit ovat jyränneet ehdokasasettelussa. Iltalehden tekemän valtakunnallisen selvityksen mukaan Vaasassa ehdokkaita on yli 9 prosenttiyksikköä ja Oulussa yli 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaupunkien osuus hyvinvointialueiden asukkaista.

Päijät-Hämeessä ­alueen pikkukuntien tilanne vaihtelee, kuten oheisesta koosteesta näkyy. Mainitussa Sysmän tapauksessa ehdokkaiden osuus vastaa hyvin tarkasti kunnan osuutta maakunnan väestöstä. Monessa muussa pikkukunnassa sen sijaan ehdokkaita on hieman enemmänkin kuin pelkän väkiluvun perusteella voisi luulla. Esimerkiksi Hartolan asukasluku on vain 1,3 prosenttia Päijät-Hämeestä, mutta aluevaalien ehdokkaissa kunnan osuus on lähes kaksinkertainen.

Selvitimme myös puolueiden ja ehdokaslistojen välisiä eroja ehdokkaiden jakautumisessa Lahden ja muun maakunnan kesken.

Kaikkein tarkimmin lahtelaisten ehdokkaiden osuus vastaa maakunnan väestön jakautumista tällä kertaa poliittisen kentän vasemmalle reunalla, eli demareiden ja vasemmistoliiton listoilla.

Kokoomuksella ja etenkin perussuomalaisilla ehdokkuuksia painottuu suhteellisesti enemmän Lahden ulkopuolisiin kuntiin. Vihreillä ja kristillisiä painopiste on puolestaan keskuskaupungissa.

Isoimmissa ehdokaslistoissa on myös pari tässä vertailussa selvästi erottuvaa ryhmää, joskin täysin odotetuin tuloksin. Pelkästään lahtelaisessa kunnallispolitiikassa tähän asti toimineen Pro Lahti -ryhmän lahtelaispitoisuus menee yli 90 prosentin, mutta onpa mukaan lähtenyt yksittäisiä ehdokkaita myös Heinolasta ja Orimattilasta. Toista ääripäätä edustaa odotetusti perinteinen maakuntien puolue keskusta, jonka ehdokkaista alle kolmannes tulee Lahdesta.

Kaikkein pienimmillä listoilla sattuma vaikuttaa jo paljon jakaumaan, jolloin tapauksesta riippuen lahtelaisuusaste saattaa olla nolla tai sata prosenttia.

Mikä merkitys ehdokkaiden jakautumisella sitten on vaalien tuloksen kannalta? Sen tiedämme vasta ensi viikon sunnuntaina, koska vastaavia vaaleja ei ole järjestetty aiemmin ja äänestäjillä on täysi vapaus valita ehdokkaansa lukuisilla muillakin perusteilla kuin asuinpaikan perusteella.