Yhä useampi lahtelainen nuori on nykyään raitis

Kouluterveyskysely: Laitonta huumetta käyttäneiden lahtelaisnuorten osuus on suunnilleen 15 vuoden takaisella tasolla.

Kolme heistä on raittiita ja yksi juo alkoholia. Suunnilleen näin se ainakin Lahdessa menee tilastollisesti kouluterveyskyselyn tulosten perusteella. Lotta Åberg

Marjaana Kontu, Tommi Berg

Lahtelainen nuoriso on entistä raittiimpaa. Asia tulee esille valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuoreimmista tuloksista, jotka perustuvat tämän vuoden aikana tehtyihin kyselyihin.

Kyselyn mukaan peräti 72 prosenttia lahtelaisista yläkoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista kertoo olevansa raittiita, kun kaksi vuotta sitten vastaava lukema oli hieman alle 67 prosenttia. Raittiilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia vastaajia, jotka eivät vastauksensa mukaan käytä lainkaan alkoholia.

Raittiiden osuus on noussut vuosi vuodelta, ja erityisen suurelta muutos näyttää, kun katsotaan hieman pidemmän aikavälin kehitystä. Esimerkiksi vielä vuosina 2010–2011 tehdyssä kyselyssä vastaavanikäisistä lahtelaisista vain noin 42 prosenttia kertoi olevansa raittiita, eli vuosikymmenen aikana luku on kasvanut peräti 30 prosenttiyksikköä.

Vielä vuosina 2010–2011 tehdyssä kyselyssä vastaavanikäisistä lahtelaisista vain noin 42 prosenttia kertoi olevansa raittiita, eli vuosikymmenen aikana luku on kasvanut peräti 30 prosenttiyksikköä. Agata Anttonen

Lahden tulokset ovat linjassa valtakunnallisen trendin kanssa, mutta täällä muutos on ollut viime vuosina vielä nopeampaa kuin muualla maassa. Tuoreimpien tulosten mukaan koko Suomen kasi- ja ysiluokkalaisista raittiita on nyt 65 prosenttia, mikä on noin seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin Lahdessa.

7,4 prosenttia yläkouluikäisistä lahtelaisista kertoi kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran. Arkisto/ Johanna Erjonsalo

Muutos ei kuitenkaan koske kaikkia nuoria, joten myös huumeidenkäytön yleistyminen näkyy hienoisesti kyselyn tuloksissa. Tällä kertaa 7,4 prosenttia kyselyn yläkouluikäisistä lahtelaisista vastaajista kertoi kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran. Tässä lukemassa ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuosien saatossa, se on nyt noin prosenttiyksikön suurempi kuin 15 vuotta sitten.

Suurimmillaan tämän ikäluokan huume­kokeilijoiden määrä oli vuonna 2013, jolloin 13 prosenttia vastaajista vastasi kysymykseen myöntävästi.

Valtakunnallisessa tilastossa tämäkin trendin on samansuuntainen. Koko maan yläkouluikäisistä 8,1 prosenttia kertoi nyt huumekokeilusta, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin 15 vuotta sitten.

Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio ei ylläty tuloksista.

– Sama trendi on ollut nähtävissä jo jonkun aikaa, nuorten humalajuominen vähenee.

Hän uskoo, että muutoksessa heijastuvat sukupolvierot ja terveystietoisuuden lisääntyminen.

– Nuorilla on tietoisuutta hyvinvoinnista ja halua tehdä itselle hyviä valintoja.

Jako ääripäihin on kuitenkin samalla vahvistunut: siinä, missä yhä useampi nuori valitsee raittiuden, moni jatkaa vanhempien viitoittamalla tiellä ajatellen, että ”lärvien vetäminen” kuuluu nuoruuteen.

Se Leimiota huolettaa, että nuorten asenteet huumeita, erityisesti kannabista, kohtaan, ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

– Huumeiden käytöllä paikataan jotain hoitamattomia tunne-elämän ongelmia. Jos nuoret paikkaavat pahaa ­oloaan hakemalla huumeista helpotusta, siitä täytyy olla huolissaan.

Apua on Päijät-Hämeessä tarjolla, mutta ongelmana ovat pitkät jonot.

– Se on koko maan laajuinen ilmiö. Yksittäiset työntekijät tekevät kaikkensa, mutta palvelujärjestelmä on valtamerilaiva, joka kääntyy hitaasti.

Kommentoi