Arvio: Salpauksen sirkusopiskelijat lentävät kuin joulun enkelit

Salpauksen sirkuslinjan opiskelijoiden näytökset kuuluvat perinteisesti teatterin ohjelmistoon joulun kynnyksellä. Tälläkin kertaa katsojille on tarjolla vauhtia ja vaaran tuntua. Aki Loponen / Pictuner oy

Juhani Melanen

Arvio

Lapsena odotin jouluna aina Billy Smartin joulusirkusta enemmän kuin lahjoja, nyt samat odotukseni kohdistuvat Salpauksen sirkuslinjan jokavuotiseen lahjakkaiden nuorten näytösspektaakkeliin. Enkä koskaan ole vielä pettynyt!

Taso ja temput ovat toki vaihdelleet, mutta tekemisen ilo, uskallus, määrätietoisuus, energiataso, mielikuvitus ja motivaatio ovat säilyneet aina samana. Tämä vuosi ei tee poikkeusta, vaan on jopa ilmeikkäämpi ja raikkaampi kuin pari edellistä.

Syykin on selvä. Nyt on panostettu tarinan kertomiseen, joukkokohtausten elävöittämiseen ja oikeiden nyanssien korostamiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että esitykseen oli hankittu nyt musikaalien ohjaamisiin erikostunut teatterinjohtajamme Ilkka Laasonen. Yhdessä dramaturgi Taija Helmisen kanssa he ovat rakentaneet joulusirkuksesta nyt mielikuvituksellisen ja soljuvasti etenevän temppukavalkadin kaikilla mausteilla.

Sari Loukon koreografia korostaa liikeilmaisuja ja joukkokohtauksia tyylikkään elegantisti.

Suurkiitos loistavasta kokonaisuudesta lankeaa myös sirkustekniikkaa opettaville Jukka Juntille, Lionel Lejeunelle sekä ilmaisua opettaneelle Kazmir Kolesnikille.

Nyt on panostettu tarinan kertomiseen, joukkokohtausten elävöittämiseen ja oikeiden nyanssien korostamiseen.

Tiina Hauta-ahon lavastus on ilmeikäs, toimiva sekä tarinaa että kokonaisilmettä korostava kaikki temput mahdollistava tukipaketti.

Pukusuunnittelija Riikka Manni osaa korostaa puvuillaan kunkin nuoren sirkustaiteilijan persoonallisia piirteitä tarkan osuvasti.

Jouni Nykoppin valosuunnittelu ja Tommi Raitalan äänisuunnittelu ovat älykkäitä ja ammattimaisia.

Erityinen hattunosto nyt Martti Peipolle livemusiikin ohjauksesta ja suunnittelusta. Valittu musiikki luo tähän sirkusesitykseen sielukkaan viitekehyksen, jolla koko esitys tavallaan lepää ja hengittää.

Sirkus ei ole sirkus ilman nuoria ja valovoimaisia Salpauksen sirkustaiteilijoita.

Intron jälkeen lavalle pölähtää yksipyöräisellä Lukas Peurala. Hän hallitsee välineensä täydellisesti ja kerää ansaitut aplodit, mutta tupsahtelee myöhemmin muidenkin esitysten väliin. Harkittuako?

Sara Myöhäsen verkkonumerossa on vaivatonta tenhoa ja mukavaa ilmeikkyyttä. Vuokko Markkasen veitsinumero olisi saanut olla rohkeampi.

Jaakko Kallioniemen tolppanumero vakuuttaa, siinä missä Lotta Vehviläisen ja Anna-Karoliina Pataman narupallo ja tanssiakrobatia ilahduttavat.

Roosa Pyöriän Washington ja Pauliina Koskisen jalkajongleeraus ovat hallittuja, mietittyjä ja hyvin harjoiteltuja temppuja.

Erityisen häikäiseviä ovat nyt Inka Liimatta ja Vera Råback, jotka lentelevät liinoissa kuin joulun enkelit hurmiossa. Tässä aistii sitä aitoa trapetsin henkeä, jonka Eve Hakkaraisen hallittu tanssitrapetsi lopulta kruunaa.

Tiina-Maija Anetjärvi ja Minja Kuitunen säväyttävät cloud swingillä ja rengastrapetsillaan.

Ada Hyytiäisen ja Linnea Lohelan käsilläseisonta-akrobatiat ovat jopa yllättävän tasokkaita harjoitteluaikaan nähden.

Tämänvuotisen joulusirkuksen ehdottomasti kirkkaimmaksi tähdeksi nousee käärmemäisen notkea Ida Viljavuori. Puuttuuko häneltä kokonaan selkäranka? Vastaavaa notkeutta olen nähnyt vain Kiinan kansantasavallan esityksessä Pekingissä vuonna 1997.

Lopun näyttävää ryhmäpermantoakrobatiaa täydentää vielä kirsikkana kakussa Pauliina Koskinen taitorullaluistelullaan. Siinä on viehätystä, ilmeikkyyttä ja huimaa sisäistettyä energiaa.

Esityksiä on vielä 18 jäljellä. Tässä teille lahtelaiset oiva joululahjavinkki.

Kommentoi