Veroyllätys räjäytti väittelyn kierroksille valtuustossa

Kello oli maanantaina jo noin 21.30, kun valtuutetut pääsivät heittämään takkia niskaan ja lähtemään kotimatkalle pitkien verokeskusteluiden jälkeen. Kuvakaappaus valtuuston nettilähetyksestä. .

Tommi Berg

Lahden valtuuston piti istua maanantaina tavanomainen rutiinikokous, jossa vahvistetaan ensi vuoden kunnallisveroprosentti. Tavanomaisuus oli kuitenkin tipotiessään, kun kokoomus tiedotti maanantai aamuna esittävänsä Lahden veroprosenttiin 0,5 prosenttiyksikön alennusta nykyisestä 20,75 prosentista.

Viime tingassa julkistettu esitys tuli isona yllätyksenä muille ryhmille, mikä näkyi ja kuului valtuuston keskustelussa. Lopulta valtuusto päätti pitää veroprosentin ennallaan äänestyslukemin 33–25, 1 tyhjä. Kokoomus sai esitykselleen kannatusta perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta sekä vihreiden Juha Tapiolalta.

Esitystä tehdessään Francis McCarron (kok.) oli sitä mieltä, että veronalennus olisi keino houkutella alueelle muuttoa harkitsevia ihmisiä ja yrityksiä. Hän näki päätöksen askeleena kohti hyvinvointia ja kasvua tukevaa kierrettä.

– Veronkevennys on paras tulevaisuusteko, jonka tämä valtuusto voi tehdä, McCarron totesi.

Toteutuessaan kunnallisveron alentaminen olisi vähentänyt kaupungin verotuloja laskennallisesti kymmenen miljoonaa euroa. Kokoomus oli maanantaiaamun tiedotteessaan esittänyt kolme keinoa vajeen kattamiseksi.

Puolue olisi kiristänyt työllisyyden kuntakokeilun tavoitteita siten, että työllisyys kasvaisi vuosittain talousarviossa esitetyn 0,6 prosentin sijaan 1,35 prosenttiyksikköä. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi kaupungille vuosittain 5–7 miljoonan euron tuloja. Kokoomuksen mukaan myös yhteisöverojen kertymä on arvioitu alakanttiin. Puolueen laskelmassa tuotto-odotusta oli nostettu viisi prosenttia, jolloin saadaan noin kaksi miljoonaa euroa lisätuloa vuodessa. Kolmantena keinoa puolue esitti kaupungin myyntituottojen kasvattamista miljoonalla eurolla.

Kokoomuksen esitys ja sen taustalla olevat laskelmat saivat täystyrmäyksen etenkin salin vasemmalta laidalta. Elisa Lientola (vas.) oli sitä mieltä, että kokoomus ja kristillisdemokraatit avasivat aluevaalikampanjansa, ja vastuu jää muille.

– Mistä rahat, kokoomus? Missä on sitä teidän taikapölyä, jolla työllisyys korjaantuu taikaiskusta jo ensi vuodelle enemmän kuin ennakoitu? Sitä varmaan muutkin haluaisivat.

Monen muun puhujan tavoin Lientola pelkäsikin, että veronalennus johtaisi leikkauksiin ennen kaikkea sivistyspalveluissa. Mika Kari (sd.) huomautti, että esityksen mennessä mahdollisesti läpi enemmistöllä olisi velvollisuus esittää leikkauslista.

Kokoomuksen suunnalta tällaiset näkemykset kiistettiin ja korostettiin samalla, että puolue ei ole esittämässä leikkauksia. Selitykset eivät tuntuneet vakuuttavan nykyisen veroprosentin puolesta äänestänyttä enemmistöä. Lopputuloksen kannalta merkittävässä vaa’ankieliasemassa olleen Pro Lahden ryhmänjohtaja Kalle Aaltonen arvosteli ensin veronkorotusten vaikutusta kilpailukykyyn, mutta suuntasi samaan hengenvetoon kritiikin myös salin toiselle reunalle.

– Salin oikeassa laidassa on joulu­pukki. Leikataan ottamatta rahaa pois mistään.

Myös keskustan Jari Rissanen arvosteli kokoomuksen esitystä huonosti valmistelluksi, vaikka periaatteessa muuten olisi voinut ollakin veronalennuksen kannalla. Hän oli huolissaan tempoilevasta politiikasta ja totesi sarkastisesti, että tällä tavoin toimittaessa kohta ”ei tarvitse haaskata aikaa neuvotteluihin”.

– Tuokaa tämä seuraavalla kerralla hyvin valmisteltuna, niin voimme olla mukana.

Mahdollisten leikkausesitysten lisäksi kokoomukselta kaivattiin näyttöä arvioidensa tueksi. Esimerkiksi Martti Talja (kesk.) totesi, että esitys on spekulaatioiden varassa ja Maria Mäkynen (sd.) puolestaan kaivoi kokouksen aikana esille Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen, jonka perusteella veronkevennysten taloutta piristävä vaikutus on kyseenalainen.

Kaikkein värikkäin yhteenotto nähtiin, kun Oskari Päätalo (vas.) kehotti kokoomusta tekemään verouudistusta valtakunnallisella tasolla. Hän sanoi mielellään muuttavansa verotusta sellaiseksi, että tavallinen työtä tekevä ihminen ei joudu maksamaan niin paljon.

– Se tehdään progressiolla, ottamalla rikkailta, jotka ovat sen omaisuutensa keränneet varastamalla työtä tekeviltä.

Tämän jälkeen Francis McCarron (kok.) marssikin pönttöön ja sanoi ensin kohteliaasti arvostavansa nuoren valtuustokollegansa innokkuutta, mutta korotti samantien ääntään ja puuskahti olevansa pöyristynyt siitä, että varkaiksi syytetään ahkeria suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä, ”jotka ovat tehneet töitä selkänahka limassa rakentaakseen tätä maata”.

Juha Tapiola (vihr.) pohdiskeli puheenvuorossaan asiaa monelta kantilta. Hän huomautti, että esimerkiksi Heinolassa taannoinen veronalennus ei tuonut kaivattua piristystä väestökehitykseen ja toisaalta Sysmässä on ollut maakunnan heikoin väestökehitys, vaikka siellä on alhaisin veroprosentti.

Toisaalta Tapiola muisteli vuodesta toiseen toistuvaa kaavaa, jonka mukaan johtavat virkamiehet esittävät kauhukuvia kaupungin taloustilanteesta elo-syyskuussa, mutta joulukuuhun mennessä tilanne onkin yleensä odotettua parempi. Pohdiskelunsa lopuksi hän muistutti kaupungin strategiasta, jonka mukaan ”Lahti on rohkea ympäristöpääkaupunki” ja päätyi siinä hengessä kannattamaan rohkeasti veronalennusta.

Tyhjää äänestänyt Mira Nieminen (ps.) piti kokoomuksen tekemän esityksen aikataulua kohtuuttomana, koska asiaan perehtymiseen ei jäänyt riittävästi aikaa. Samansuuntaisesti puhui moni muukin, vaikka äänestikin lopulta esityksen puolesta tai vastaan.

Aikatauluihin viittasi omassa puheenvuorossaan myös kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Hän muistutti, että virkamiehet aloittavat talousarvion valmistelun helmikuun paikkeilla, joten nyt tehtävät päätökset ovat 8–9 kuukauden prosessin huipennus.

Timonen kuvaili, kuinka tarpeen kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä on tulevassa sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa, kun kaupungin tulot pienenevät. Timonen esitti myös arvion, jonka mukaan veronalennuksen myötä kaupungin alijäämä olisi tulevan kolmen vuode aikana yhteensä 63,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja muistutti, että tulevan sote-uudistuksen vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, minkä takia kaupungit pääosin pitävät nyt veroprosentin ennallaan.

– Tämä talousarvio on laadittu siten, että menisimme luottavaisin mielin kohti yhtä Suomen historian suurinta hallinto- ja verouudistusta.

Äänestyksen jälkeen esitys jäi voimaan, mutta kaikesta päätelleen jälkipyykkiä pestään vielä tovi. Seuraavan kerran valtuutetut ovat kaupungin talouden kimpussa maanantaina hyväksyessään ensi vuoden talousarvion, jolloin keskustelun painopiste on kaupungin menoissa.

Kommentoi