Seniorit uskaltavat taas harrastaa -juttuseuralle on nyt kova tarve

Räpätit treenaa Raunamaija Lukkari-Sutisen johdolla. Iiloa arkeen ovat tulleet hakemaan Sisko Hoikkala, Eira Luonela-Ahonen, Ritva Puustinen ja Lea Partanen. Marjaana Kontu

Marjaana Kontu

Nauru on herkässä, kuin ikäihmisten esiintyvä ryhmä Räpätit harjoittelee tulevaa esiintymistä varten Lahden Lähimmäispalvelun tiloissa.

Myös ryhmän vanhin, pian 95 täyttävä Lea Partanen, on tikkana paikalla pahimman korona-ajan jäätyä taa.

– Olen ollut mukana alusta asti. Laulavat ihmiset ovat yleensä mukavia. He purkavat ilot ja surut lauluissa, tietää Partanen.

Hän tunnustaa, että ihan kokonaan ei koronapelko ole hellittänyt, maskin käytöstä hän ei ole luopunut.

– Oikein en vielä luota. Nytkin olisin sen pannut, mutta tuli niin kiire lähtö.

Partanen tunnustaa, että kun "tämä halvatun tauti" iski, yksinolo koetteli. Nyttemmin hän on uskaltautunut myös Lähimmäispalvelun kaupunginosakerhoon Loviisankadulla. Retkilläkin hän on vakiokävijä. Ennen koronaa allakka oli täynnä menoja. Se Partasta harmittaa, kun lääkäri kielsi häneltä avantouinnin.

On niin paljon yksinäisiä, jotka ovat vaipuneet luovuttamiseen.

Lea Partanen

– En ollut mielissäni, mutta kyllähän se täytyi lopettaa, kun on sydänvika.

Pian 70 vuotta täyttävä Ritva Puustinen on Räpättien junioriosastoa. Häntä korona-ajan eristäytyneisyys ei suuremmin haitannut.

– Teen kotona niin paljon käsitöitä.

Nyt rientoja taas riittää.

– Kyllä sitä nyt jo uskaltaa lähteä harrastuksiin, sanoo kaupungilla viihtyvä Puustinen.

Hän käy kaupunginosakerhossa Saksalassa joka toinen viikko kahvittelemassa.

– Sen halvempaa mielenterveystyötä ei ole!

Lähimmäispalvelun tarjonta on Partasesta ikäihmiselle korvaamatonta.

– Että vanhoja ihmisiä muistetaan. On niin paljon yksinäisiä, jotka ovat vaipuneet luovuttamiseen.

Hän kertookin kannustaneensa mukaan rientoihin yksinäisyyttä valittavia.

– Olen sanonut, että se on paha juttu, mutta oma vikasi, koita rohkaistua!

Huumori Partasella kukkii, kahvitellessakin vakioheitto on:

– Ei mitään kahvin sekaan, ellei satu olemaan konjakkia!

Hän lupaakin sinnitellä Räpäteissä 100-vuotiaaksi. Silloin kuulemma pidetään pirskeet ja otetaan ne konjakkihömpsyt.

Kun korona iski, toiminta siirtyi nettiin. Nyt väki taas liikkuu, kertoo projektikoordinaattori Jonna Piipponen-Karkulowski.

– Aika normaalisti toiminta pyörii, toki olemme tarkkoja suosituksista, esimerkiksi maskeja on tarjolla. Osallistujia on ehkä vähän vähemmän kuin ennen koronaa, ehkä noin 300.

Hän tietää koronan lisänneen seniorien yksinäisyyttä. Poikkeusaika näkyy siinä, että etsivää vanhustyötä on pitänyt tehdä, eli hieman rohkaista väkeä mukaan tekstiviestein ja soitoin.

– Korona tulee ryhmissä esille, mutta yritämme puhua muistakin asioista.

Toisaalta esimerkiksi teatteri- ja elokuvaesityksiin on nyt tunkua.

– Kaipuu porukkaan ja äänten keskelle on havaittavissa. Kino Iiriksen Viides vuodenaika -dokumentin esitykseen on 50 nimeä listassa molempina päivinä, ja Waitress-musikaalia katsomaan ollaan menossa 75 hengen porukalla.

Säännöllisiin ryhmiin voi tulla kuka vain. Eri puolilla Lahtea kokoontuu 17 kaupunginosakerhoa. Yhteislaulut ovat hyvin suosittuja, ja tarjolla on myös muun muassa ompeluseuraa, ukulele-ryhmää ja bingoa.

– Ja Kaivo-treffeillä käymme kerran kuussa vierailulla jossain lähikohteessa.

Uutena kokeiluna järjestetään piakkoin miesten kokkailupäivä.

– Papat ovat innolla ilmoittautuneet mukaan, iloitsee Piipponen-Karkulowski.

Kommentoi