Pääkirjoitus: Lahti saa muuttovoittoa, mutta ei kummoisesti verrokkikaupunkien rinnalla

Mistä muuttokuormia lisää Lahden suuntaan? Tuoreimpien tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että maan sisäinen muuttoliike on mennyt uuteen asentoon ainakin toistaiseksi. Aake Roininen

Lahti on puristuksessa Etelä-Suomen kasvukolmion ja kuihtuvan Suomen välimaastossa. Tämäntyyppistä sanailua kuultiin äskettäin myös Lahden valtuustoseminaarissa ja sille löytyy vankat perusteensa viime vuosien väestötilastoista.

Lahti on jo pitkään ollut välimallin kaupunki, joka ei ole päässyt maamme isoimpien kasvukeskusten vauhtiin, mutta ei ole myöskään joutunut vastaavaan näivettymisen kierteeseen kuin monet hieman pienemmät kaupungit idässä ja pohjoisessa.

Lahti on halunnut kirkastaa asemaansa Suomen kaupunkien joukossa yhteistyössä kahden muun maakuntakeskuksen kanssa. Niinpä viime aikoina paikallisten johtavien virkamiestenkin suussa on vilahtanut maininta ”Sisä-Suomen kasvukolmiosta”, näin tapahtui lokakuun valtuustoseminaarissakin.

Sisä-Suomen kolmiolla viitataan Lahteen, Kuopioon ja Jyväskylään, jotka ovat tiivistäneet tuntuvasti yhteistyötään kaupunkipolitiikassa ja edunvalvonnassa. Näkyvin merkki tästä on valtion kanssa tehty MAL-sopimus, jonka kolmikko lobbasi omille kaupunkiseuduille yhdessä ja toinen toistaan tukien.

Puhe uudesta kasvukolmiosta vaikuttaa mieltä ylentävältä ja innostavalta, mutta Lahden kannalta valitettavaa on, että täällä sille ei ole ihan niin vahvasti katetta kuin kolmion kahdessa muussa kärjessä.

Tämä tulee ilmi myös tuoreimmista muuttoliiketilastoista. Tämän vuoden tammi–syyskuussa Kuopio sai maan sisäistä muuttovoittoa peräti 981 asukkaan verran ja sijoittui sillä lukemalla maan kaikkien paikkakuntien joukossa toiseksi heti Tampereen jälkeen. Kuopio onkin onnistunut nappaamaan itselleen Itä-Suomessa vastaavan aseman kuin Oululla on ollut jo pitkään pohjoisessa Suomessa. Molemmat kaupungit vetävät muuttajia hyvin laajalta alueelta, kun niiden välittömässä läheisyydessä ei ole vastaavan kokoluokan kaupunkeja.

Jyväskyläkin onnistui kirjaamaan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 381 henkilön verran muuttovoittoa, mikä oikeutti seitsemännelle sijalle valtakunnallisessa vertailussa.

Lahtikin pääsi kasvavien paikkakuntien listalle, mutta valitettavan paljon heikommalla tuloksella kuin Kuopio ja Jyväskylä. Kuntien välistä muuttovoittoa kertyi tammi–syyskuussa 94 henkilön verran, mikä oikeutti Suomen paikkakuntien välisessä vertailussa vasta sijalle 27.

Kaupungin elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta pelkkä muuttajien määrä ei ole koko totuus. Vähintään yhtä oleellista on analysoida muuttoliikkeen laatua. Millaisia muuttajia tänne tulee ja millaisia lähtee täältä pois?

Tämän vuoden osalta ei ole vielä käytettävissä tarkempia analyyseja, mutta edellisten vuosien isot trendit ovat yleisesti tiedossa. Kaikkialla Suomessa maakuntien reuna-alueet tyhjenevät, kun etenkin nuorempi väki muuttaa maakuntien keskuskaupunkeihin.

Joukkoon mahtuu monenlaista tarinaa. Työelämässä tukevasti kiinni olevia veronmaksajia, syrjäytymiskierteeseen ajautuneita päihdeongelmaisia ja kaikkea mahdollista siltä väliltä.

Ilman sen kummempaa ihmisten luokittelua ja syyllistämistä on syytä tiedostaa faktat ja todeta rehellisesti, että kaikki muuttoliike ei ole aina pelkästään positiivinen asia kaupungin elinvoiman ja talouden kannalta.

Korona-aika on tuonut omat merkittävät mausteensa kuntien väliseen muuttoliikenteeseen. Viime vuonna Lahti sai Helsingistä ennätysmäärän muuttajia, yhteensä 731. Kyseessä oli korkein luku tilastointikaudella 1990–2020. Mikä merkittävintä, Lahdesta Helsinkiin muuttajia oli samanaikaisesti vain 48 enemmän, mikä on täysin poikkeuksellista. Normaalivuosina Lahden muuttotappio Helsinkiin on ollut tuntuvasti suurempi.

Tästä vuodesta ei ole vielä julkistettu tarkempia lukuja, mutta epävirallisten ennakkotietojen mukaan muuttokaravaaneja on liikkunut moottoritiellä edelleen tasaisesti molempiin suuntiin.

Tähän suuntaan antaa viitteitä myös koko pääkaupunkiseudun tilanne valtakunnallisessa muuttoliiketilastossa. Tämän vuoden tammi–syyskuussa kaikkein suurimmat muuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä kirjattiin Helsingissä (– 3 343), Vantaalla (– 1 180) ja Espoossa (– 555).

Jos joku olisi pari vuotta sitten ennakoinut, että juuri kyseinen kolmikko on muuttotilaston pahnanpohjimmaisena, kukaan ei olisi ottanut häntä vakavasti. Mielenkiintoista onkin nähdä, onko kyse tilapäisestä koronan aiheuttamasta häiriöstä vai pysyvämmästä trendistä.

Selvää joka tapauksessa on, että perinteineen asumiseen ja työhön liittyvä ajattelu on nyt isossa murroksessa. Miten Lahti onnistuu hyötymään siitä mahdollisimman hyvin? Sitä sietää miettiä jokaisen päättäjän ja asian kanssa tekemisissä olevan virkamiehen. Sisä-Suomen kasvukolmio on syytä saada tasapainoisemmaksi.

Kommentoi