Neulojen jakopisteen sijainti puhuttaa – ”Heillä on korkea kynnys mennä laitosmaiseen paikkaan”

Jelppi toimii nykyään Karjalankadun ja Laaksokadun kulmassa entisen elintarvike­kioskin tiloissa. Katja Luoma

Tommi Berg

Huumeruiskujen vaihtopisteen sijainti on myös herättänyt viime aikoina vilkasta keskustelua. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi äskettäin (14.10.), että Karjalankadulla nykyään toimivan terveysneuvontapiste Jelpin toimintaan liittyvät lieveilmiöt ovat aiheuttaneet häiriötä naapureille.

Jutun mukaan pihoilla on esimerkiksi piikitetty huumeita, pysäköity luvatta ja varastettu polkupyöriä. Viereinen taloyhtiö tekikin oikaisuvaatimuksen rakennuslupapäätöksestä, jolla liikehuoneisto oli muutettu terveysneuvontapisteeksi. Oikaisuvaatimus meni nurin, mutta taloyhtiö harkitsee asian viemistä hallinto-oikeuteen.

Keskiviikon Uudessa Lahdessa julkaistussa jutussa Jelpin toiminnasta näkemyksiään esittävät valtuutetut Pasi Tuomaila ja Jari Pykäläinen ovat asukkaiden kanssa samaa mieltä siitä, että vaihtopisteen paikka on jossakin muualla kuin kerrostalon kivijalassa.

ESS:n jutussa naapuritaloyhtiön edustaja ehdotti Jelpin paikaksi kaupunginsairaalaa.

– Mieluummin keskussairaala kuin kaupunginsairaala, ehdottaa Pykäläinen.

Tuomaila on samoilla linjoilla. Kaksikon mielestä vaihtopisteen voisi viedä syrjemmälle, jolloin se ei vaikuttaisi niin paljon keskustan katukuvaan ja viihtyisyyteen.

Ei meiltä haeta ­aloituspakkauksia.

Jelpin vastaava ­terveydenhoitaja ­Sanna Lappalainen

– Tässä on kyse myös muiden asukkaiden oikeuksista.

Nykyisellään tuollainen siirto ei onnistuisi, sillä hyvinvointiyhtymä on edellyttänyt, että terveysneuvontapiste on korkeintaan kahden kilometrin päässä torilta. Tätä on perusteltu paikan saavutettavuudella.

Tuomaila sanoo ihmettelevänsä vaatimusta. Hän arvioi, että nykyisessä paikassa kenenkään ei ole hyvä olla.

– Ei asukkaiden, ei henkilökunnan eikä käyttäjien, koska he ovat siellä katseiden alla.

Tuomaila ja Pykäläinen haluaisivat, että Jelpistä kehitettäisiin uudessa sijainnissaan päihteidenkäyttäjien päivätoimintakeskus, josta olisi saatavilla entistä laajemmin terveydenhuollon ja sosiaalipuolen ammattilaisten apua. Käytännön tilaratkaisuna he väläyttävät kontteja, joiden avulla koululaisillekin on totuttu järjestämään joustavasti ja nopeasti tarvittavan kokoisia tiloja.

– Sinne voisi tehdä myös sisäpihan, joka on katseilta suojassa, Pykäläinen ehdottaa.

Jelpin vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen on sitä mieltä, hyvä sijainti on olennaista terveysneuvontapisteen toimivuuden kannalta.

– Ajattelen niin, että riippuvuus on sairaus ja palveluiden pitää olla helposti saatavilla. Ei meiltä haeta aloituspakkauksia. Meille tullaan siinä vaiheessa, kun aineet käyttävät ihmisiä, eivätkä ihmiset aineita.

Samalla hän huomauttaa, että terveysneuvontapiste on tarkoituksella tuotu vilkasliikenteisen kadun varteen, jotta asiakkaat eivät jäisi sinne pidemmäksi ajaksi viettämään aikaansa.

– Jos olisimme esimerkiksi jossakin Sopenkorven teollisuusalueella, sinne olisi huomattavasti helpompi perustaa leirejä.

Lappalainen ei innostu ehdotuksille sairaalassa sijaitsevasta neuvontapisteistä.

– Monella asiakkaillamme on ahdistusta ja usein myös laitostaustaa. Heillä on korkea kynnys mennä laitosmaiseen paikkaan, jollainen sairaala on.

Hän myös muistuttaa, että tässäkin tapauksessa syntyisi vastaavaa keskustelua kuin nykyisessä paikassa, mutta hieman eri näkökulmasta: millaista häiriötä terveysneuvontapisteen asiakkaista on sairaalan muille asiakkaille?

Tuomaila ja Pykäläinen korostavat, että kritiikistään huolimatta he eivät missään nimessä ole esittämässä Jelpin toiminnan alasajoa. Sen sijaan he haluavat keskustelua toimintamallin kehittämisestä ja toimipisteen sijainnista.

Tuomailalla itsellään on omakohtaista kokemustaan narkomaanivuosilta siitä, kuinka arvokasta työtä terveysneuvontapisteissä tehdään. Kyse on paljosta muustakin kuin puhtaiden neulojen saamisesta.

– Ne olivat äärimmäisen tärkeitä kohtaamisia. Tuntui äärimmäisen hyvältä, kun joku kysyi, mitä kuuluu.

Kommentoi