Käytettyjä huumeruiskuja yleisessä puistossa, lasten leikkipaikan lähellä ja ties missä täysin väärässä paikassa. Moni lahtelainen on törmännyt näkyyn omin silmin tai vähintäänkin kuvissa, joita ilmestyy sosiaaliseen mediaan säännöllisesti.
Ilmiön taustoihin saa mielenkiintoista näkökulmaa paikallisen terveysneuvontapiste Jelpin tilastoista. Kyseisessä pisteessä huumeidenkäyttäjille jaetaan puhtaita pistovälineitä, jotta likaisten neulojen kautta leviäviä tartuntatauteja saadaan ehkäistyä.
Viime vuonna Jelpin kautta jaettiin kaikkiaan 360 897 neulaa. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta peräti hieman yli 88 000 kappaleella.
Samanaikaisesti käyttäjät palauttivat neuvontapisteeseen reilut 275 000 neulaa. Toisin sanoen noin 85 000 neulaa jäi jonnekin.
Edellä kuvatut luvut ovat hätkähdyttäneet Pasi Tuomailaa ja Jari Pykäläistä, jotka ovat paikalliseen päihdetilanteeseen perehtyessään tutkineet myös Jelpin tilastoja.
– Tässä on lyhyt perkaus siitä, miksi niitä ruiskuja näkyy niin paljon, kiteyttää Lahden Avominne Päihdeklinikan vastaava ohjaaja Tuomaila tilastojen viestin.
Tässä on lyhyt perkaus siitä, miksi niitä ruiskuja näkyy niin paljon.
Päihdeasiantuntija ja kaupunginvaltuutettu Pasi Tuomaila
Tuomaila ja Pykäläinen tunnetaan nykyään ensimmäisen kauden valtuutettuina Pro Lahden riveistä. Poliitikkorooliakin kiinnostavampaa tässä yhteydessä on miesten tausta, sillä molemmille on kertynyt päihdeasioista näkemystä jo kauan ennen nykyistä valtuustokautta. Näkökulma vain on ollut hyvin erilainen. Tuomaila on entinen narkomaani, jolle kadut ja vankilatkin ovat aikoinaan tulleet tutuiksi. Pykäläinen on poliisi, joka näkee päihteidenkäyttäjän arjen työssään Vantaalla.
Epätavanomainen parivaljakko on tutustunut toisiinsa politiikan myötä. Heitä yhdistää halu vaikuttaa Lahden päihdetilanteeseen. Valtuutettuna se ei tosin ole nykyään ihan niin suoraviivaista kuin ennen, koska sote-asiat ovat hyvinvointiyhtymän vastuulla ja tulevaisuudessa uuden hyvinvointialueen hoidettavana. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös ostopalveluna hankittu Jelpin toiminta.
Tästä huolimatta kaksikko on kuitenkin päättänyt tarttua asiaan normaalin palkkatyönsä ja valtuustotyöskentelynsä ulkopuolella. He tahtovat herättää nyt keskustelua siitä, miten huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta ja ruiskujen jako kannattaisi Lahdessa järjestää.
Jelpin tilastoista löytyy yksityiskohtia, joihin Tuomaila ja Pykäläinen haluavat kiinnittää huomiota. Neuvontapisteessä asioi viime vuonna kaikkiaan 626 eri asiakasta ja käyntikertoja kirjattiin yhteensä 6 154. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdellä käyntikerralla asiakkaan matkaan annettiin keskimäärin noin 58 ruiskua.
Tuomailan mielestä ruiskuja jaetaan täällä liian helposti useita kymmeniä kappaleita kerralla, jolloin niitä jää myös paljon palauttamatta.
Iso osa asiakkaistamme palauttaa tunnollisesti kaikki käyttämänsä välineet.
Jelpin vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen
Epäily vaikuttaakin äkkiseltään perustellulta, koska muiden paikkakuntien terveysneuvontapisteissä tilastoitu neulojen palautusprosentti saattaa olla lähellä sataa, kun Lahdessa se on noin 76.
Lahden Jelpin toimintaa pyörittävä vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen toteaa, että eroa selittää erilaiset toimintatavat. Lahdessa palautettujen neulojen määrä oikeasti lasketaan, muualla tieto on saattanut perustua asiakkaiden omaan ilmoitukseen. Asiakas saa matkaansa puhtaita neuloja saman verran kuin palauttaa käytettyjä, joten kiusaus liioitteluun on ilmeinen.
– Meillä on ollut helsinkiläisiä asiakkaita, jotka tuovat keltaisessa riskijätepöntössä risuja ja käpyjä. Paikalliset asiakkaat tietävät, että tämä ei kannata, koska tarkistamme sisällön. Tämä työllistää meitä, mutta palautusprosenttimme pitää paikkansa, Lappalainen kertoo.
Mikäli asiakkaalla ei ole mukanaan lainkaan käytettyjä neuloja, hän saa mukaansa niin sanotun päivystyspakkauksen. Lahdessa se on samaa suuruusluokkaa kuin monella muulla paikkakunnalla, arkisin 20 kappaletta ja viikonloppua vasten 40.
Tuomailan mielestä sopiva päivystyspakkauksen koko olisi 3–5 ruiskua. Suomen terveysneuvontapisteitä esittelevän sivuston perusteella näyttäisikin siltä, että joillakin paikkakunnilla pakkausten määrät ovat pienempiä kuin Lahdessa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa saa arkisin viisi ruiskua ja viikonloppua vasten kymmenen.
Sanna Lappalainen muistuttaa, että asiassa on monta puolta. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua Jelpin aiheuttamista häiriöistä naapurustolleen Karjalankadulla.
– Jos kerralla jaettavien neulojen määrää vähennetään, samat ihmiset käyvät täällä neljänä päivänä viikossa, kun nyt he käyvät ehkä kerran viikossa. Kumpaa sitten halutaan?
Myös koronalla on ollut oma vaikutuksensa tilastoihin. Koronan alettua Lahden Jelpissä kasvatettiin kerralla jaettavien välineiden määrää nostamalla päivystyspakkauksen koko 40 neulaan, jotta fyysisiä kohtaamisia saadaan vähennettyä. Käytäntö palautettiin kuitenkin entiselleen jo viime vuoden loppupuolella rajoitusten helpottaessa.
Fakta kuitenkin on, että jaettujen neulojen kokonaismäärä on kasvanut ja kasvu näyttäisi jatkuneen myös tämän vuoden puolella, joskaan ei yhtä hyppäyksenomaisesti kuin viime vuonna. Jaettujen pistovälineiden määrä kertookin omalta osaltaan huumeidenkäytön kasvusta.
– Meillä käyvät ihmiset hakevat enemmän ja enemmän neuloja myös kavereilleen. Muutama vuosi sitten poliisi on arvioinut, että asiakkainamme käy noin kolmasosa tai puolet paikallisista käyttäjistä, Lappalainen toteaa.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että puistoissa ja muissa sopimattomissa paikoista löytyvistä neuloista vastaa melko pieni käyttäjäjoukko.
– Iso osa asiakkaistamme palauttaa tunnollisesti kaikki käyttämänsä välineet. Eivätkä kaikki löytyneet neulat ole meiltä peräisin, siellä on myös apteekeista hankittuja välineitä, Lappalainen toteaa.
Hän muistuttaa, että ihmisillä voi olla hyviä periaatteita, jotka kuitenkin unohtuvat, kun päihteet ovat riittävästi sekoittaneet päätä. Tämä aiheuttaa yleistä välinpitämättömyyttä, mikä vaikuttaa myös neulojen palauttamiseen.
– Se on ehkä se sama joukko, joka näkyy muutenkin katukuvassa.