Kaupungin talouteen luvassa vuoristorataa – ensi vuoden budjetissa huomio kiinnittyy koulujen rahoihin ja Liisuun

Ulkona paistoi aurinko kaupunginjohtaja Pekka Timosen esitellessä ensi vuoden budjettia, mutta lähivuosien näkymiä varjostaa myös epävarmuuden pilviä. Tommi Berg

Tommi Berg

– Yksi sana on suurempi kuin mikään muu, ja se on muutos.

Näin kiteyttää kaupunginjohtaja Pekka Timonen kaupungin talousnäkymät lähivuosille. Kommentillaan hän viittaa siihen, että vuonna 2023 astuu voimaan uusi sote-uudistus, jonka tarkat vaikutukset kuntien tulevien vuosien talouteen ovat vielä auki. Etenkin vuosi 2024 ja sen jälkeinen aika on vielä hämärän peitossa asiantuntijoillekin. Näillä näkymin Lahden taloudellinen tulos menee seuraavat pari vuotta vuoristoradassa.

– Ensi vuonna on kuoppa, vuonna 2023 ollaan nollan paikkeilla ja vuodesta 2024 paha sanoa, Timonen tiivistää.

Kaupunginjohtajan mainitsema kuoppa on tavanomaista syvempi, sillä talousarvioesitykseen on budjetoitu jo valmiiksi 22 miljoonan euron verran alijäämäinen tulos. Vastaavaa saa hakemalla hakea kaupungin historiasta, vaikkakin vuoden loppuun mennessä lopulta toteutuneet lukemat ovat olleet joskus pahempiakin.

Alijäämän taustalla on pitkälti kaksi isoa selitystä. Sote-kustannuksiin on kirjattu 4,5 prosentin kasvu, mikä tarkoittaa käytännössä noin 18:aa miljoonaa euroa. Tavanomaista kovempi kasvuvauhti johtuu muun muassa lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista, kuten hoitajamitoituksesta ja asiakasmaksulain muutoksesta.

Kaupungin tulopuolella rahoitustuotot kutistuvat peräti noin 80 prosenttia, suunnilleen seitsemän miljoonaa euroa. Tässä on kyse ennen kaikkea Lahti Energian heikentyneestä osingonmaksukyvystä. Julkisuudessa on annettu aiemmin ymmärtää, että kyse olisi tilapäisestä tilanteesta, jonka taustalla on yhtiön velkaantuminen ja siitä johtuva ”rahoituskapeikko”. Tiistaina kaupunginjohtaja kommentoi yhtiön tilannetta piirun verran kriittisempään sävyyn.

Valitettavasti näyttää sieltä, että ei se osingonmaksukyky sieltä ihan heti palaudu.

­Kaupunginjohtaja Pekka Timonen Lahti Energiasta

– Valitettavasti näyttää sieltä, että ei se osingonmaksukyky sieltä ihan heti palaudu.

Vauhdittaako tämä keskustelua yhtiön omistusjärjestelyistä, esimerkiksi mahdollisesta myynnistä? Timonen ei luonnollisesti lähtenyt kommentoimaan kysymystä yksityiskohtaisesti, mutta heitti kuitenkin ilmoille mielenkiintoista ääneen ajattelua.

– Jos omistamme yhtiöitä, niin omistamiseen kuuluu myös se, että ne tuottavat omistajalleen.

Ensi vuoden kuopan jälkeen Lahden taloudellinen tulos näyttäisi parantuvan, mikä johtuu sote-uudistuksen myötä tapahtuvasta kertaluonteisesta hyppäyksestä.

Kunnat keräävät vielä ensi vuoden ajan kunnallisveroa nykyisen suuruisella veroprosentilla, minkä jälkeen veroprosenttia pienennetään saman verran kaikilta kunnilta ja samalla myös sote-menot siirtyvät kunnilta uusille hyvinvointialueille. Osa vuoden 2022 aikana kerätyistä veroista tilitetään kunnille kuitenkin vasta vuoden 2023 puolella, joten kunnat saavat muutosvaiheessa hetkellisesti ylimääräisen piristysruiskeen tulokseensa.

Minun Lahteni ei ole kohtalon kolhima takariviin jäävä kaupunki.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen Lahden tulevaisuudesta

Siitä eteenpäin monet yksityiskohdat ovat auki, mutta kaupunginjohtajan mukaan iso kokonaiskuva on selvä. Kaupungin talouteen tulee ennakoitavuutta ja ennustettavuutta, kun sote-menot poistuvat kaupungin vastuulta. Samalla se tarkoittaa myös sitä, että kaupungin talouden hoidossa ei puhuta enää niin paljon menojen hallinnasta kuin nykyisessä sote-painotteisessa taloudessa.

– Elinvoiman ja tulojen merkitys kaupungin taloudelle korostuu.

Lahti varautuu vahvistamaan tulopuoltaan muun muassa vauhdittamalla yritystonttien suunnittelua ja rakentamista. Tätä tarkoitusta varten budjetissa on viisi miljoonaa euroa elinvoimahankkeisiin. Tarkemmin sanottuna 4,5 miljoonaa euroa investointeihin ja puoli miljoonaa euroa suunnitteluun.

Käytännössä kyse on siitä, että yritystontit tehdään entistä valmiimmiksi, vaikka niille sijoittuvista yrityksistä ei ole vielä tietoa. Timosen mukaan tämä on välttämätöntä, koska sijaintipäätöksiään miettivät yritykset vaativat kunnilta nopeita ratkaisuja.

– Nykyään yritykset lähtevät siitä, että tavaraa on kaupan hyllyllä, Timonen kuvailee yritystontteihin liittyviä keskusteluita.

Timonen muistuttaa isosta kokonaiskuvasta, jossa Lahti on kehittyvä yliopistokaupunki ja ympäristöasioiden edelläkävijä, mikä on olennainen kilpailuetu tämän päivän liike-elämässä.

– Onko millään muulla kaupungilla tällaisia palikoita tähän tilanteeseen? Timonen kysyy.

Hän kommentoikin tulevaisuuden näkymiä toiveikkaaseen sävyyn.

– Minun Lahteni ei ole kohtalon kolhima takariviin jäävä kaupunki, meillä on ihan kohtuulliset mahdollisuudet pärjätä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kiinnittyi jo etukäteen huomio pariin yksityiskohtaan, kun lautakunnat olivat tehneet omia linjauksiaan oman toimialansa talousarviosta aiemmin syksyllä.

Sivistyslautakunta kumosi kaupungin uudistus- ja muutosohjelman nimissä esitettyjä säästöjä 4,6 miljoonan euron edestä, mutta kaupunginjohtaja esittää edelleen 1,6 miljoonan euron säästöjä. Tavoitteen toteuttamisen arvioidaan vähentävän opettajien määrää 12–14 henkilötyövuotta ja koulunkäyntiohjaajaresurssia 23–25 henkilötyövuotta.

Esitys herättänee vilkasta keskustelua, koska jo lautakuntakäsittelyn aikaan monet poliitikot tuntuivat olevan sitä mieltä, että nyt on väärä aika säästää kouluissa. Tässä yhteydessä oli tapana viitata muun muassa korona-aikana syntyneeseen oppimisvajeeseen ja sen kiinni kuromiseen.

– Siksi tultiinkin vastaan, emme vähennä menoja, vaan leikkaamme menojen nousua, Timonen perustelee esitystään.

Samalla hän muistuttaa, että esitetyssä muodossaan koulujen määräraha oppilasta kohden laskettuna on suurempi kuin viime vuoden toteutunut lukema tai tämän vuoden arvio. Henkilöstön arvioitu vähennystarve johtuukin käytännössä oletusta yleisestä kustannustason noususta. Viime kädessä pallo on tässäkin asiassa lopulta poliitikkojen käsissä.

– Katsotaan, mitä mieltä kaupunginhallitus ja valtuusto ovat, Timonen toteaa.

Toinen lautakuntavaiheessa puhuttanut yksityiskohta oli Liisu eli keskustan liikennesuunnitelma. Kaupunkiympäristölautakunta ehti jo poistattaa toimialansa talousarvioesityksestä rahoja, joita oli varattu esimerkiksi paljon keskustelua herättäneen Vuoksenkadun–Saimaankadun katuratkaisun suunnitteluun. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä asia ei ilmene tällaisella yksityiskohtaisuudella, vaan siellä puhutaan epämääräisemmin ”Sairaalanmäen kehitystyön aloituksesta”. Timonen kuitenkin vahvistaa erikseen kysyttäessä, että hän on käytännössä esittämässä rahoja valtuuston viime vuonna hyväksymän Liisun toteutukseen.

– Siellä on ne rahat, jotka valtuuston tekemien päätösten toimeenpano vaatii. Valtuuston päätösten edistäminen kuuluu virkavelvollisuuksiini, Timonen toteaa.

Tässäkin asiassa lopullisen sanan sanoo valtuusto, joka hyväksyy talousarvion 22. marraskuuta.

Fakta

Talousarvio- esityksen 2022 avainlukuja

Kaupungin toiminta­tuotot ovat 161,7 milj. euroa (-4,0 %)

Toimintakulut 891,1 milj. euroa (+2,9 %)

Verotulot 517,7 milj. euroa (+1,3 %)

Vuosikate 29,7 milj. euroa.

Tilikauden tulos -22,1 milj. euroa.

Investointien bruttomenot 84,4 milj. euroa.

Kommentoi