Mitä jos Uudesta Lahdesta olisikin tullut Lahtari? – 40 vuotta sitten pöydällä oli erilaisia nimivaihtoehtoja

Uuden Lahden ydinporukka 1980-luvun alussa, kun Jouko Elevaara oli päätoimittajana: vasemmalta Risto Kauppinen, Tero J. Kauppinen, Jouko Elevaara, Sakari Leimola, Jukka Seppänen, Sinikka Louhivaara, Pertti Louhivaara. .

Tommi Berg

Tänään ilmestyy Uuden Lahden juhlalehti, joka on täynnä paikallista nostagiaa. Aivan tarkalleen ottaen lehtemme 40-vuotissyntymäpäivä on tämän viikon perjantaina. Kaikkien aikojen ensimmäinen Uusi Lahti ilmestyi lahtelaisiin postiluukkuihin ja -laatikoihin 15.10.1981.

Uusi Lahti ei kuitenkaan ollut lehden ensimmäinen nimivaihtoehto.

“Alun perin Uuden Lahden nimeksi piti tulla Lahden Aika. Kustannusyhtiökin perustettiin sitä silmällä pitäen, Ajan Kustannus Oy on nyt Uuden Lahden taustalla. Alkolla oli osuutta asiaan, nimittäin Oy Alkoholiliike Ab:llä. Sen mielestä Lahden Aika oli liian lähellä Mallasjuoman Aika on Lahden -teemaa. Emmekä tietysti halunneet tuottaa Malskille ongelmia piilomainonnan muodossa”, kirjoitti lehden perustajiin kuulunut Tero J. Kauppinen lehtemme 1-vuotispäivän aikoihin julkaistussa jutussa vuonna 1982.

Perustamisen aikaan oli esillä myös päätoimittaja Kari Naskisen ehdottama nimivaihtoehto Lahtari, jota omistajatkin pitivät hyvänä, mutta eivät kuitenkaan olleet valmiita toteuttamaan.

”Merkittävimpänä syynä tähän oli se, että E-liikkeen osuuskaupan kanssa oli tehty merkittävä mainossopimus. Ei olisi näyttänyt hyvältä, jos yläreunassa olisi lukenut Lahtari”, Naskinen muisteli 30-vuotislehtemme haastattelussa vuonna 2011.

Uuden Lahden perustajina toimivat serkukset ja yhtiökumppanit Risto Kauppinen ja Tero J. Kauppinen. Uuden lehden perustaminen oli äkkiseltään ajateltuna rohkea veto, koska kaupungissa oli useita pieniä ja heikosti kannattavia ilmaiseksi jaettavia lehtiä.

Ei meidän visiot 40 vuoden päähän ulottunut, mutta se kyllä nähtiin, että Lahdessa oli markkinarakoa.

Lehden toinen perustaja Tero J. Kauppinen

– Ei meidän visiot 40 vuoden päähän ulottunut, mutta se kyllä nähtiin, että Lahdessa oli markkinarakoa, sanoo Tero J. Kauppinen nyt.

Tällä hän viittaa ennen kaikkea siihen, että silloiset kilpailijalehdet olivat laadultaan heikohkoja. Kauppinen muistelikin jo lehtemme 25-vuotisnumerossa vuonna 2006, että Uudelle Lahdelle oli sosiaalinen tilaus: ”Perustamalla toimituksellisesti vahva lehti oli mahdollisuus luoda kilpailukykyinen ja lahtelaisten tarpeita palveleva kokonaisuus”, Kauppinen totesi tuolloin.

Molemmilla perustajilla oli ennestään kosketusta media- ja viestintäalaan. Risto toimi Lahdessa valtakunnallisen yrittäjäjärjestön tiedotustehtävissä. Tero oli nuorempana työskennellyt kesätoimittajana kotipaikkakunnallaan Iisalmessa ja Helsingissä opiskellessaan hän oli toiminut maakuntalehtien avustajana. Tuolloin tilausta oli etenkin elokuvajutuille, koska siihen aikaan elokuvat tulivat ensin ensi-iltaan Helsingissä.

Uuden Lahden perustamisen aikaan Tero oli toiminut viisi vuotta liikkeenjohdon konsulttina. Siinä tehtävässä hänellä oli ollut asiakkaina paljon myös lehtitaloja, joissa oli meneillään sen aikakauden iso media-alan muutos: sivunvalmistustekniikka meni uusiksi ja metalliladonta jäi historiaan.

Konsulttina toimiessaan hän oli ehtinyt luoda myös Lahden alueelle mittavan verkoston, josta oli hyötyä lehden perustamisvaiheessa.

– Jossakin vaiheessa laskin, että Lahden sadasta isosta yrityksestä meillä oli ollut konsulttitoimiston asiakkaina 87, Tero J. Kauppinen muistelee.

Ajatus Uuden Lahden perustamisesta syntyi Levillä, tarkemmin sanottuna Kuukkelin kolon kelotuvalla. Serkukset ryhtyivät tuumasta toimeen ja lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi palkattiin Etelä-Suomen Sanomista napattu Kari Naskinen.

Naskinen ehti olla päätoimittajana lehtemme alkuvaiheessa vain noin vuoden, minkä jälkeen hän irtisanoutui ajauduttuaan näkemyseroihin omistajan kanssa. Naskisen seuraajaksi tuli juoksuvalmentajana tunnetuksi tullut Jouko Elevaara.

Perustajien ajatuksena oli saada jalansijaa Lahden markkinoilta ja myydä lehtiä myöhemmin Etelä-Suomen Sanomille. Idea ei kuitenkaan toteutunut aiotulla tavalla, vaikka Kauppiset lähestyivätkin ESS:n kustantajaa myyntimielessä.

Tero J. Kauppinen muistelee, että vielä 1980-luvun alussa maakuntalehtien kustantajilla oli tapana katsella kaupunkilehtiä ”nenänvartta pitkin”. Hän huomauttaakin, että noista ajoista tilanne on muuttunut oleellisesti: nykyään Helsingin Sanomatkin julkaisee omia kaupunkilehtiään pääkaupunkiseudulla.

Alkuperäisen myyntisuunnitelman kariutuessa Uusi Lahti ehti ajautua lohjalaisen painotalon omistukseen jo 1980-luvun alkupuolella. Kauppisille nopea lehdestä luopuminen oli luonteva ratkaisu, koska kumpikaan ei asunut Lahdessa.

Lohjalainen omistaja, Perkonsalon suku, piti Lahden kilpailutilannetta niin hankalana, että päätti aloittaa vuonna 1986 neuvottelut Uuden Lahden myymisestä sekä Lehtimiehet oy:n että Esan Kirjapainon kanssa.

Kaupoista ehdittiin jo periaatteessa sopia Lehtimiehet oy:n kanssa, joka tunnettiin Hymy-lehdellä rahoiksi lyöneen lehtikeisari Urpo Lahtisen imperiumina. Kaupan toteutuessa Uusi Lahti olisi käytännössä lopetettu eli yhdistetty Lahtisen omistuksessa jo olleeseen kilpailevaan Lahtiset-lehteen.

Lehtemme silloinen päätoimittaja Leena Keskiaho on muistellut aiemmissa juhlajulkaisuissamme, että Esan Kirjapainon patruuna Ossi Kivekäs sanoi päätöstään miettivälle lohjalaiselle painotalon omistajalle kauppaneuvotteluissa näin:

– Minä ostan lehden jatkaakseni sitä. Jos myyt Lehtimiehille, he ostavat sen lopettaakseen. Ajattele henkilökuntaasi. Ota rahat ja lähdet hyvän kaupan tehneenä.

Perkonsalon vielä miettiessä päätöstään Kivekäs teki vielä ratkaisevan iskun:

– Soitan kassalle, että laittavat shekin valmiiksi.

Uuden Lahden johto 1990-luvun alussa: päätoimittaja Leena Keskiaho, toimitussihteeri Markku Teräväinen (vas.) ja myyntipäällikkö Erkki Pullinen. .

Kaupan jälkeen perustettiin yritys nimeltä ESA-Keskiaho oy, jossa Esan Kirjapaino oli enemmistöomistajana. Leena Keskiaholla oli yhtiöstä kolmannes ja myös muilla Uuden Lahden työntekijöillä oli yhtiöstä muutamia osakkeita.

Vuonna 1996 ESA-Keskiaho oy:n nimi muuttui Uuden Lahden Kustannusosakeyhtiöksi, jolloin yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan Esa-konsernin omistukseen.

Sitä ennen lehdessä oli nähty jo päätoimittajavaihdoksia. Leena Keskiaho jatkoi lehden päätoimittajana vuoteen 1993 ja hänen jälkeensä Markku Teräväinen oli päätoimittajana vajaan vuoden. Sitten remmiin astui paluun päätoimittajaksi tehnyt Kari Naskinen, joka oli tehtävässä eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 2008.

Seuraava ja toistaiseksi viimeinen merkittävä virstanpylväs yhtiön omistusjärjestelyissä nähtiin vuonna 2016, jolloin Keskisuomalainen-konserni osti koko Mediatalo Esan, eli muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Uuden Lahden, Seutu4-lehtipaketin, Itä-Häme-lehden ja Radio Voiman.

Ostaja oli jo ennen yrityskauppaa Suomen suurin kaupunkilehtien julkaisija, joten se oli hyvin perillä myös lehtemme asemasta omalla alueellaan.

– Uusi Lahti on yksi suomalaisten kaupunkilehtien lippulaivoista, totesi Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi esittäytyessään heti yrityskaupan jälkeen mediatalon henkilöstölle.

Kommentoi