Suurin odotuksin alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa riittänyt alkuvaikeuksia – ongelmiin on jo reagoitu

Kaupungin ja te-toimiston muskeleita yhteen. Työllisyyden kuntakokeilu palvelee asiakkaita Trion palvelutorin tiloissa. Katja Luoma

Tommi Berg

Korkea työttömyys on riivannut Lahtea 1990-luvulta lähtien. Se on merkittävä taustaselitys moniin paikallisiin ongelmiin, oli puhe sitten syrjäytymisestä, päihdetilanteesta tai kuntatalouden ahdingosta. Kukaan Lahden tilannetta edes pintapuolisesti tunteva tuskin on asiasta hirveästi eri mieltä.

Tätä taustaa vasten odotukset olivatkin vuoden alussa korkealla, kun Lahdessa lähdettiin maaliskuun alusta lähtien hoitamaan työttömyysongelmaa uudenlaisella otteella. Kaupunki lähti tuolloin monen muun alueen kunnan kanssa mukaan valtakunnalliseen työllisyyden kuntakokeiluun, jossa työllisyyden hoitoa siirtyi te-toimistoilta eli valtiolta kuntien hoidettavaksi.

Kokeilun idea kuulosti paperilla hyvältä. Kaupungin asiakkaiksi siirtyi kolme työttömyyden hoidon kannalta merkittävää työttömien ryhmää: alle 30-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Yhteensä noin 9 500 työtöntä.

Jokaiselle työnhakijalle nimettiin henkilökohtainen omavalmentaja. Ideana oli, että henkilökohtaisen ohjauksen ja vuorovaikutuksen avulla valmentaja ja työnhakija löytävät kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat ratkaisut.

Kauniina ajatuksena myös oli, että työllisyyspalveluihin saadaan uutta potkua kuntien ja valtion voimavarojen yhdistämisellä, kun kuntien paikallistuntemus ja paikalliset verkostot tulevat kunnolla käyttöön.

Tässä vaiheessa kuntakokeilu on ollut käynnissä reilut seitsemän kuukautta, joten pitkälle menevien johtopäätösten teko on ennenaikaista. Siitä huolimatta voidaan surutta todeta, että kokeilun alkukuukaudet eivät ole menneet toivotulla tavalla. Tämä tulee selvästi esille taustakeskusteluissa, ja äskettäin asia nousi ohimennen esiin myös valtuuston julkisissa puheenvuoroissa.

Ongelmien taustalla on ollut monta syytä, joista yksi merkittävimmistä on ollut kokeilua pyörittävän organisaation henkilöstövaje. Omavalmentajia ei ole yksinkertaisesti ollut tarpeeksi, jotta he pystyisivät tekemään työtään ajatellulla tavalla. Yksittäisellä omavalmentajalla on saattanut olla noin 200 asiakasta, kun tavoiteltava määrä voisi olla mieluummin alle sata.

Tilanteeseen ollaankin jo reagoimassa. Kaupunginhallitus sai maanantain kokouksessaan päätettäväkseen esityksen 12 uuden omavalmentajan palkkaamisesta ensi vuonna. Asia ratkeaa lopullisesti valtuuston talousarviokäsittelyssä. Lisäksi valtion rahoituksella on tulossa lisää omavalmentajia, näillä näkymin todennäköisesti vielä enemmän kaupungilta.

Tämän vuoden talousarviossa kaupunki oli budjetoinut henkilöstöä työllisyysasioiden hoitoon 43 henkilötyövuoden verran, mikä maksaa noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi valtion puolelta kuntakokeiluun siirtyi noin 50 työntekijää.

Myös kokeilun johtamisessa on ollut ilmeisen merkittäviä ongelmia. Kokeilun johtoon palkattiin työllisyysjohtaja, mutta hänen sopimuksensa on jo purettu kaikessa hiljaisuudessa. Eräs asian taustoja tietävä vaikuttaja toteaa, että huomio oli liikaa organisaation laatikkoleikeissä ja tarvittiin toisenlaista otetta.

Nyt kaupunki on hakenut uutta työllisyysjohtajaa vakituiseen virkaan. Rekrytointi on tarkoitus tehdä syksyn aikana. Sitä ennen tehtävää hoitaa oman toimensa ohella lokakuun alusta alkaen kaupungin henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta.

Omat vaikeutensa on tullut myös tietojärjestelmäongelmista. Kaupungin ja te-toimiston järjestelmät eivät tiettävästi keskustele niin jouhevasti keskenään kuin olisi tarpeen sujuvan työn kannalta.

Luonnollisesti myös korona on tuonut omat kiemuransa kokeilun alkukuukausille. Etenkin alkuvaiheessa henkilökohtaisia tapaamisia ei päästy järjestämään ajatellulla tavalla.

Tässä vaiheessa iso kysymys kuuluu, miten nopeasti vaikeuksista pystytään ottamaan opiksi. Uudella työllisyysjohtajalla ja hänen kasvavalla henkilöstöllään on edessään iso ja tärkeä tehtävä, jotta kokeilun hyvät tavoitteet muuttuvat myös teoiksi.

Kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja Milla Bruneau (kok.) on perehtynyt työllisyyden hoidon ongelmavyyhteen toimittuaan tehtävässään nyt reilun kuukauden ajan. Mietiskelyn tuloksena hän on hahmotellut työnsä avuksi 10-kohtaisen toimenpidelistan, joka liittyy työllisyyden hoitoon laajemminkin kuin työllisyyden kuntakokeilun näkökulmasta.

Listalla on toki myös kuntakokeilun alkuvaiheen ongelmien kannalta olennaisia korjaustoimenpiteitä, kuten resurssien ja johtamisen kuntoon laittaminen. Bruneau kuitenkin korostaa, että samalla on valmistauduttava koko ajan luomaan pysyviä toimintamalleja työllisyysasioiden hoitoon kaupungin organisaatiossa. Tällä hän viittaa siihen, että vuonna 2024 työllisyyden hoito on näillä näkymin siirtymässä te-toimistoilta kunnille kokonaan ja pysyvästi.

– Meidän pitää olla etunojassa sen asian kanssa, Bruneau toteaa.

Muutokseen valmistautuessa Bruneau haluaisi hyödyntää käynnissä olevaa kokeiluvaihetta.

– Tarvitaan rohkeita ja täsmällisiä pilottihankkeita, jotka sopivat tämän alueen tarpeisiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi rakenteelliseen työttömyyteen tai työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Olemme sopivan kokoinen alue tällaisten kokeilujen tekoon. Kaikki kokeilut eivät välttämättä onnistu, mutta sitäkin pitää sietää. Epäonnistumisista on hyvä ottaa opiksi vuotta 2024 ajatellen ja toisaalta onnistumisista on syytä viestiä, Bruneau pohdiskelee.

Bruneaun listalla on myös huomioitu Päiijät-Soten eli tulevan hyvinvointialueen merkitys.

– Sote-palveluilla on tässä merkittävä rooli. Meillä on paljon työnhakijoina ihmisiä, jotka eivät ole työkykyisiä, vaan kuuluisivat esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on ennen kaikkea ihmisille itselleen inhimillisesti vaikea tilanne.

Bruneau korostaa myös työllisyystoimien taloudellisten vaikutusten arviointia. Kaupungille kertyy alkuvaiheessa kuluja esimerkiksi työttömiä palvelevien omavalmentajien palkkaamisesta, mutta pitkäaikaistyöttömyydestä tulee helposti sitäkin isompi lasku.

Pitkittyessään työttömyys rasittaa konkreettisesti kaupungin taloutta työmarkkinatuen kuntaosuuden muodossa, joka tunnetaan kuntapäättäjien keskuudessa kansankielisesti myös sakkomaksuna. Mitä pidempään työttömyys venyy, sitä enemmän kunnalle kertyy maksettavaa. Nykyjärjestelmässä ensimmäiset ”sakot” rapsahtavat maksuun 300 työttömyyspäivän kohdalla.

– Tänä vuonna siihen oli budjetoitu 15 miljoonaa euroa, mutta toteutuma voi olla 20, Bruneau toteaa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maksujärjestelmää porrastettaisiin tulevaisuudessa eri tavalla siten, että kunta joutuisi maksumiehen paikalle jo sadan työttömyyspäivän kohdalla. Uudistuksen yksityiskohdat ovat kuitenkin auki, joten sen vaikutuksia kaupungin talouteen on vielä mahdotonta tarkasti arvioida.

Fakta

Kuntakokeilun asiakasmääriä

Lahden seudun kuntakokeiluun kuuluvat Lahden lisäksi Asikkala, Hollola, Kärkölä ja Orimattila.

Kokeilussa on yhteensä 11 485 asiakasta, joista lahtelaisia 9 454.

Kokeilukunnissa on alle 30-vuotiaita asiakkaita yhteensä 3 766, joista 15–24 -vuotiaita 1 995.

Vieraskielisiä on asiakkaiden joukossa 2 566.

Asiakkaita on työllistymistä edistävässä palvelussa on 760 henkilöä, työssä/työllistettynä 513 ja koulutuksessa 1 386

Yli vuoden työttömänä olleita on 4 073, joista lahtelaisia 3 443. Yli 50-vuotiaita asiakkaita on 3 087.

Kaikki luvut on poimittu 30.9. Mylly-tietoalustalta.

Kommentoi