”Nyt ollaan pidemmällä kuin koskaan” – Kisapuisto-suunnitelmien uusin vaihe herättää toiveikkuutta

29

Kisapuiston yleissuunnitelmassa on jalkapallostadion, pesäpallokenttä ja Kariniemenkadun viereen sijoittuva ulkokuntoilualue. .

Tommi Berg

Kisapuiston alueen kehittämisestä on tehty kokonaissuunnitelma, jolle Lahden kaupunginhallitus näytti vihreää valoa maanantain kokouksessaan. Suunnitelman mukaan alueelle olisi tulossa jalkapallostadionin lisäksi muun muassa tekojäärata ja pesäpallokenttä sekä ulkokuntoilualue.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa ja se on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Tekojääradan rakentaminen saattaa päästä käyntiin jo ensi syksynä, jalkapallostadion saattaa valmistua 2,5 vuoden kuluttua.

Kokonaisuuden hintavin osa on jalkapallostadionin pääkatsomo, jonka kustannusarvio on noin 8,8 miljoonaa euroa. Kaupungin Tilakeskus ja FC Lahti ovat keväästä alkaen neuvotelleet ratkaisusta, jossa Kisapuiston jalkapallostadion toteutettaisiin yhteisenä investointina.

– On erittäin merkittävää ja tervetullutta, että FC Lahti kumppaneineen on valmis itse investoimaan stadioniin. Neuvottelemme parhaillaan myös ylläpidosta ja operoinnista, kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi kaupungin tiedotteessa.

FC Lahden osuus investoinnista voisi olla 1,1 miljoonaa euroa. Ajatuksena on, että FC Lahti toteuttaa hankkeeseen sellaisia osia, jotka tukevat sen liiketoimintaa.

Seuran rahoituksella on tarkoitus toteuttaa pääkatsomorakennuksen yhteyteen niin sanottu operointikeskus, jossa olisi esimerkiksi yhteistyökumppani- ja asiakaspalvelutilat aitioineen, kahvioravintolapalveluita mahdollisine ulkoterasseineen, seurojen toimistotiloja, tapahtumatoimintaa tukevia tiloja ja näyttelytilaa vaihteleviin näyttelyihin. Tarkemmissa jatkoneuvotteluissa sovitaan muun muassa stadioniin liittyvistä kaupallisista oikeuksista.

Tarkoitus on tehdä kaikkien lahtelaisten yhteistä olohuonetta ja kattaa mahdollisimman monet lajit.

Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Mira Nieminen (ps.)
Pääkatsomon suunnitelmat tarkentuvat vielä. FC Lahdelle on tulossa pääkatsomon yhteyteen operointikeskus, jossa on muun muassa asiakaspalvelu- ja ravintolatoimintaa. Suunnitelmissa on myös varauduttu parantamaan stadionia Uefa 3 -kategorian mukaiseksi, mikä lisäisi kustannuksia noin 1,1 miljoonaa euroa. Lisäysten näkyvin osa olisivat päätykatsomot, joihin tulisi vähintään 820 istumapaikkaa. .

Suunnitelman yksityiskohdat tarkentuvat vielä, mutta FC Lahden kommenttien perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että he eivät halua operointikeskuksesta erillistä rakennusta, vaan pikemminkin osan pääkatsomoa.

– Se on integroitu osa stadionia, FC Lahden hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen kommentoi.

Koska stadionin suunnitelmat ovat eläneet matkan varrella, siitä ei päästy tekemään päätöksiä samanaikaisesti kokonaissuunnitelman hyväksymisen kanssa. Nyt stadionista tehdään tarkempi hankesuunnitelma, joka tulee myöhemmin päätettäväksi.

– Toiveeni on, että tämän vuoden puolella, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa viime viikolla.

On löydetty malli, jossa FC Lahti voi kehittää omaa toimintaansa ja saada tuloja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.)

Kisapuistosta on nähty vuosien saatossa monenlaisia suunnitelmia, mutta toistaiseksi ne ovat jääneet suunnitelmien tasolle. FC Lahden Halttunen uskoo, että tällä kertaa päästään toteutusvaiheeseen asti.

– Nyt ollaan pidemmällä kuin koskaan on oltu, Halttunen totesi.

Suunnitelmien perusversiolla saataisiin toteutettua Euroopan jalkapalloliiton vaatimusten mukainen Uefa 2 -kategorian stadion. Suunnitelmissa on kuitenkin varauduttu parantamaan stadionia Uefa 3 -kategorian mukaiseksi, mikä lisäisi kustannuksia noin 1,1 miljoonaa euroa. Näiden lisäysten näkyvin osa olisivat päätykatsomot, joihin tulisi vähintään 820 istumapaikkaa.

Hankkeen etenemisen ja poliittisen kannatuksen kannalta olennaista tuntuu olevan, että FC Lahti on lähdössä siihen mukaan. Tämä tuli ilmi myös viime viikolla kaupunginhallituksen puheenjohtajiston järjestämässä mediainfossa. Aiemmin kantona kaskessa on ollut stadionin käyttökustannusten kattaminen, mihin nyt viritellyn ratkaisun pitäisi tarjota osittain vastauksia.

– On löydetty malli, jossa FC Lahti voi kehittää omaa toimintaansa ja saada tuloja, Sirkku Hildén totesi.

– FC Lahden pitäisi osallistua mahdollisimman paljon kaikkeen, Uefa 3 ja sellaiset pitäisi tulla sieltä, kommentoi ensimmäinen varapuheenjohtaja Kalle Aaltonen (Pro Lahti).

– Tärkeää on, että nyt on yksityinen investori mukana, se tukee tätä kokonaisuutta, arvioi toinen varapuheenjohtaja Mira Nieminen (ps.).

Yleissuunnitelman mukaan Kisapuistoon tulisi yksi pesäpallokenttä. Lajiväki on toivonut alueelle toistakin kenttää, mutta kaupungin yleissuunnitelman mukaan sille ei ole tilaa, jos alueelle halutaan mahduttaa monipuolisesti muidenkin lajien harrastuspaikkoja. Viime viikon tiedotustilaisuudessa myös poliitikot yli puoluerajojen tuntuivat olevan tämän ajatuksen takana. Pesäpallon harjoituskenttä on tarkoitus tehdä Ahtialan Sepänniemeen vuonna 2023. .
Suunnitelman yksityiskohtaisemmassa piirroksessa on muun muassa maininta pesäpallokenttää kiertävästä rullaluisteluradasta. .

Poliitikot korostivat kuin yhdestä suusta, että Kisapuistoon on tulossa paljon muutakin kuin jalkapallostadion

– Aikaisemmin alueesta ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa, tämä on ensimmäinen virallinen kokonaissuunnitelma. Aiemmin on puhuttu etupäässä jalkapallosta. Kaupunginhallituksen näkemys on ollut, että halutaan tehdä Kisapuistosta laajasti kaikkien alue, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hildén totesi.

– Keskustelu mennyt aika paljon FC Lahti edellä, hoidetaan tämä nyt siten, että tästä tulee lahtelaisille mahdollisimman toimiva, kommentoi Kalle Aaltonen.

Samoilla linjoilla oli myös Mira Nieminen.

– Tarkoitus on tehdä kaikkien lahtelaisten yhteistä olohuonetta ja kattaa mahdollisimman monet lajit. Tämä on hieno jatkumo Ankkurin ja Ranta-Kartanon alueille, Nieminen sanoo.

Tekojääradalle tulisi yksi kiekkokaukalo ja vapaata luistelualuetta. .

Kisapuiston jalkapallostadionin ympärillä on nähty monenlaisia vaiheita ja myös erilaisia enemmän tai vähemmän pitkälle vietyjä suunnitelmia.

Nyt valmistelussa oleva stadionin pääkatsomon suunnitelma etenee kaupungin Tilakeskuksen toteuttamana hankkeena. Tähän vuoteen asti hankkeen veturina oli kaupungin kokonaan omistama toimitilayhtiö Spatium, joka teki työtä kaupungin tilauksesta. Siihen liittyen yhtiön poliitikoista koostuva hallitus kävi vuonna 2018 hakemassa vaikutteita hankkeen valmisteluun myös lontoolaisilta stadioneilta.

Kaiken kaikkiaan Spatiumilta ehti mennä stadionhankkeen valmisteluun satoja tuhansia euroja. Yhtiön toimitusjohtaja Jouni Kanervo tosin pyrki rauhoittelemaan aiheen ympärillä vellonutta keskustelua toteamalla lehdellemme helmikuussa, että siihen asti käytetty summa oli ”selvästi alle puoli miljoonaa euroa” (UL 23.2).

Nyt vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että suunnitelmia ei päästä hyödyntämään. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) totesi viime viikon tiedotustilaisuudessa, että Spatiumin suunnitelmat toimivat viitesuunnitelmana, mutta eivät kuitenkaan tule sellaisenaan käyttöön.

– Voi olla, että he kääntyvät kaupungin puoleen siitä, miten kustannuksia korvataan. Pitää katsoa, mitä on tehty kaupungin omistajaohjauksen tuloksen ja mikä on syntynyt yhtiön omasta aloitteesta siten, että se ei ole ollut tarpeellista, Hildén ennakoi.

Myös yksityisen sektorin puolella on riittänyt aktiivisuutta Kisapuiston ympärillä. Tämän vuoden alussa julkisuuteen tuli paikallisten urheiluvaikuttajien ja AD Arkkitehtien suunnitelma, joka kattoi koko Kisapuiston alueen.

Suunnitelmaan kuului muun muassa Euroopan jalkapalloliiton (Uefa) kategorian 3 stadion ja sen yhteydessä oleva pallopaviljonki-rakennus ravintolatiloineen, tekojäärata, kaksi pesäpallokenttää ja padel-kenttiä.

Kokonaisuuden hintalapuksi arvioitiin tuolloin 12,7 miljoonaa euroa, mikä äkkiseltään vaikuttaa houkuttelevalta verrattuna kaupungin nyt julkistamaan suunnitelmaan.

Hildénin mielestä on hyvä, että Kisapuisto herättää kiinnostusta ja se on saanut liikkeelle aktiivisia kansalaisia. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, kuinka hankkeiden valmistelun pitää mennä virallisen prosessin kautta, jolloin huomioidaan eri näkökulmat ja käyttäjäryhmät. Siksi ei hänen mielestään ollut mahdollista, että ulkopuolelta tulleita suunnitelmia otetaan sellaisenaan käyttöön.

Hildén antaa ymmärtää, että alkuvuoden aikana julkisuuteen tuoduissa esityksissä oli ainakin joillakin toimijoilla taustalla mahdollisesti kaupallisia ajatuksia, eli pyrkimys myydä suunnitelmat kaupungille.

– Ne ovat olleet hyviä ideoita, mutta eivät kuitenkaan kaupungin virallisia suunnitelmia.

– Joku voisi hyvinkin viitata korruptioon, jos tiettyjen verkostojen kautta tulisi suunnitelma, jota ei ole laajasti käyty läpi, Hildén toteaa.

Kommentoi