Liisu natisee liitoksistaan – lautakunta veteli rukseja suunnitelmien päälle, lopputulos selviää syksyn talousarviokäsittelyssä

Tiirismaan koulun kohdalle kaavailtu kansiratkaisu hylättiin lautakunnan käsittelyssä, samoin Vuoksenkadun ja Mannerheiminkadun risteykseen suunniteltu liittymä. Juha Peurala

Tommi Berg

Lahden kaupunkiympäristölautakunta päätti viime viikon kokouksessaan esittää ensi vuoden talousarvioon useita muutoksia, joilla karsitaan liikennesuunnitteluun ajateltuja rahoja ja kohdennetaan niitä uudelleen esimerkiksi korjausvelan lyhentämiseen.

Muutosesitykset liittyvät suurelta osin paljon puhuttuun Liisu-suunnitelmaan, jonka kiistellyimmät osat menisivät nyt uusiksi, jos lautakunnan yksimielisesti tekemät päätökset jäävät lopulta voimaan valtuuston päättäessä ensi vuoden talousarviosta.

Lautakunta päätti esimerkiksi käytännössä torpata Vuoksenkadun ja Saimaankadun kautta ajatellun kehäreitin, kun se totesi yksimielisesti, että sairaalanmäen kehittäminen jatkuu ilman Saimaankadun siltaratkaisua ja Mannerheiminkadun liittymää. Samalla lautakunta totesi, että Mannerheiminkatu säilyy jatkossakin nelikaistaisena.

Lautakunta teki kaikkiaan viisi yksimielistä muutosesitystä, jotka tähtäävät rahankäytön karsimiseen ja uudelleenkohdentamiseen. Liikennesuunnitelmien lisäksi huomion kohteena oli myös formiaatin käyttö, tarkempi kooste lautakunnan linjauksista ohessa.

Lautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) on tyytyväinen päätöksiin.

– Tämä ei pysäytä kaupungin kehittämistä ja rakentamista, mutta puututaan muutamaan kalliiseen ja ärsytystä herättäneeseen kohtaan, McCarron kommentoi.

Tämä ei pysäytä kaupungin kehittämistä ja rakentamista, mutta puututaan muutamaan kalliiseen ja ärsytystä herättäneeseen kohtaan.

Francis McCarron

Lautakunta päätti muutoksista poikkeuksellisten vaiheiden jälkeen. Päätöksiä ei saatu aikaiseksi vielä ensimmäisessä kokouksessa 8.9., koska lautakunnan jäsenet eivät olleet tyytyväisiä virkamiesten tekemästä pohjaesityksestä ilmenneiden tietojen tarkkuuteen

Etenkin uudet lautakunnan jäsenet halusivat yksityiskohtaisempaa tietoa esitysten sisällöstä. Lautakunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Anita Immonen (Pro Lahti) kuvasikin kyseistä kokousta tuoreeltaan sosiaalisessa mediassa farssiksi.

– Emme saaneet silloin kaikkea tarvittavaa tietoa siitä, mitä budjetti pitää sisällään, Immonen toteaa.

Lautakunta päättikin tuolloin yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun ja pyysi yksityiskohtaisempia tietoja suunnitelmista työohjelmatasolla. Toisessa kokouksessa tietoa olikin riittävästi käytettävissä.

– Tämä meni hyvässä yhteistyössä lautakunnan jäsenten ja viranhaltijoiden kesken, Immonen arvioi prosessia kokonaisuutena.

Samoilla linjoilla on lautakunnan toinen varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Tuomas Sorsa.

– Olemme halunneet mennä vanhasta toimintatavasta pintaa syvemmälle ja katsoa sitä budjettia tarkemmin, Sorsa kiteyttää.

Virkamieskunnan keskuudessa lautakunnan päätökset eivät herättäneet kättentaputuksia. Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho jättikin eriävän mielipiteensä heti kokouksen jälkeen Hän toteaa sen olleen ainoa vaihtoehto ja perustelee näkemystään viittaamalla viime joulukuussa valtuustossa hyväksyttyyn Liisu-suunnitelmaan.

– Valtuuston päätöksessä suorastaan edellytetään suunnittelua aika monesta yksityiskohdasta. Jos lautakunta sanoo, ettei saa suunnitella, se on räikeässä ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa.

Alhon sanat ovat totta, mutta tilannetta voi yhtä hyvin tulkita niinkin, että joulukuun jälkeen valta on vaihtunut valtuustossa ja uuden vaalikauden päättäjät käyttävät nyt äänestäjiltä saamaansa valtaa. Moni lautakunnan jäsen oli jo kampanjavaiheessa ottanut kriittisesti kantaa Liisuun.

– Heillä on mandaatti, mutta talousarvio on väärä paikka tehdä liikennesuunnittelua, Alho sanoo.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että katukohtaiset liikennesuunnitelmat on tapana tehdä myöhemmin kuin talousarvion hyväksyntävaiheessa.

Edelliselläkin kaudella lautakunnan puheenjohtajana ollut Francis McCarron on kokemuksensa perusteella eri mieltä asiasta.

– Kun hyväksymme talousarvion, virkamiehet tulevat ilmoittamaan myöhemmin, että olette hyväksyneet jo tämän, McCarron sanoo.

Alhon tulkinta on erilainen.

– Ei se nyt ihan niinkään mene. Investointiesityksessä on vain muutama rivi hyvin karkealla tasolla, Alho kommentoi.

Hän huomauttaa samaan hengenvetoon, että talousarviota hyväksyessään valtuusto ei vielä päätä ”yhtä ainoaa investointikohdetta”.

Perinteisesti tarkemmista suunnitelmista onkin päätetty tammikuussa, jolloin lautakunnalla on ollut tapana hyväksyä työohjelma. Nyt lautakunta halusi muuttaa marssijärjestystä ja ottaa kantaa tarkempiin suunnitelmiin jo hyvissä ajoin. Alho antaa ymmärtää, että tämä on varhainen ajankohta tehdä päätöksiä työohjelmasta, joka on vielä keskeneräinen.

– Se elää koko ajan ja on tänään todennäköisesti erilainen kuin lautakunnan kokouksen aikaan.

Liisua koskevien muutosesitystenkin osalta pallo on seuraavaksi kaupunginjohtajalla, joka jättää oman talousarvioesityksensä 19.10. Ainakin Olli Alho tuntuu odottavan, että hänen esimiehensä tekee Liisu-suunnitelmia tukevan esityksen.

– Kaupunginjohtajan on noudatettava valtuuston tahtoa.

Toisaalta valtuusto voi milloin tahansa tehdä uusia päätöksiä. Kaupunginjohtajan jälkeen budjetti etenee perinteisen kaavan mukaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuun alkupäivinä ja valtuusto hyväksyy sen 22.11. Viimeistään silloin tiedämme, miten Liisua koskeville linjauksille on käynyt.

Keskustan liikennesuunnitelmien kohtalo riippuu nyt merkittävästi siitä, miten asiaan suhtautuvat valtuuston isoimmat ryhmät eli demarit ja kokoomus.

Esimerkiksi Pro Lahden ja perussuomalaisten osalta on jo etukäteen tiedossa, että kyseiset ryhmät ovat todennäköisesti yhtenä rintamana Liisua vastaan, mutta isoimpien ryhmien keskuudessa näkemykset hajaantuvat. Tämä näkyi niin kevään vaalikonevastauksissa kuin myös viime joulukuussa vanhan valtuuston aikana tehdyssä Liisu-äänestyksessä.

– Meillä ei ole tästä asiasta puolueen yhtenäistä linjaa, toteaa demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Lampinen. Hän oli itse viime kaudella teknisessä lautakunnassa ja äänesti myös valtuustossa Liisun puolesta.

– Kyllä tulen edelleen olemaan tämän linjan takana, Lampinen sanoo.

Hän heittää palloa suunnitelman arvostelijoille.

– Liisussa on kohtia, joista voi keskustella, mutta silloin pitäisi olla vaihtoehtoja.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Toni Putula kommentoi asiaa pohdiskelevaan sävyyn, mutta ei ota yksiselitteistä kyllä- tai ei-kantaa lautakunnan tekemiin esityksiin, kuten Vuoksenkadun–Saimaankadun kehäreitin hylkäykseen.

Putula äänesti aikanaan valtuustossa Liisun puolesta, mutta sanoo silti olleensa aina tyytymätön Vuoksenkadun ratkaisuun. Hän oli kuitenkin valmis hyväksymään sen osana isompaa kokonaisuutta. Putula tuntuu luottavan siihen, että ongelmakohdat saadaan kuntoon tarkemmassa suunnitteluvaiheessa.

– Se närästi silloin ja se närästää edelleen, mutta ihminen on jo käynyt kuussa, joten kyllä se pystyy yhden kadun suunnittelemaan.

Toisaalta Putula ei myös tyrmää lautakunnan tekemiä muutosesityksiä, vaan jättää vaihtoehdot avoimiksi. Hän väläyttää kevyemmän kokeilun toteutusta.

– Kannattaisiko kokeilla niin, että ensin avataan vain Mannerheiminkadun liittymä Vuoksenkadulle ja katsottaisiin, miten ihmisten valinnat toimivat? Minusta olisi hyvä tutkia ja seurata ratkaisun vaikutuksia.

Pöytäkirjasta

Talousarvioon esitetyt muutokset

Talousarvioesityksen tekstiin muutos, jonka mukaan ”sairaalanmäen kehitystyön aloitus ilman Mannerheiminkadun liittymää ja Saimaankadun siltaratkaisua. Samalla huomioimme, että Mannerheiminkatu tulee säilymään koko matkaltaan nelikaistaisena.”

Harju-Lotilan alakoulukampuksen liikennejärjestelmän yleissuunniteluun varattu 200 000 euroa kohdennetaan budjetin sisällä muualle, esimerkiksi korjausvelan lyhentämiseen.

Matkakeskuksen edustan kehittämisen ja alikulkukäytävän suunnitteluun budjetoitu 100 000 euroa kohdennetaan budjetin sisällä muualle, esimerkiksi korjausvelan lyhentämiseen.

Talouden tasapaino-ohjelmaan liittyvää mahdollista sopeuttamista ei tehdä laajentamalla kadunvarsipysäköinnin maksuvyöhykkeitä, eikä asiakashintoja nostamalla tai maksullista aikaa laajentamalla.”

Formiaatin ja suolan tilalle etsitään kolmas edullisempi vaihtoehto joka sopii käytettävään harjausmenetelmään.

Kaikki mainitut muutokset hyväksyttiin yksimielisesti kaupunkiympäristölautakunnassa.

Kommentoi