Selviämisasema avautuu keskussairaalaan tammikuussa pitkän odotuksen jälkeen –  "Meillä on todella paljon ihmisiä, jotka voisivat saada tästä apua"

Selviämisasema sijoittuu Akuutti 24:n alapuolella olevaan kerrokseen. Sami Lettojärvi

Tommi Berg

Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteyteen on avautumassa tammikuun alkupuolella uusi selviämisasema, jossa tarjotaan apua päihdeongelmaisille.

Aseman asiakkaina on muun muassa henkilöitä, joista osa päätyy nykyään poliisin putkaan tai kaupunginsairaalan päivystyksen kautta sairaalaosastolle odottelemaan katkaisuhoitopaikkaa.

Selviämisaseman ideana onkin paikata nykyistä aukkoa päihdekuntoutuksen alkuvaiheessa. Siellä pystytään käynnistämään nopeasti lyhytaikainen laitoskatkaisuhoito ja tarjoamaan saman tien päihdeongelmaisille tarvittavaa asiantuntija-apua.

Selviämisaseman idea on ollut vireillä jo pitkään. Nykyäänkin apua on ollut tarjolla keskussairaalan päivystyksessä, mutta siellä on rajalliset keinot vaikuttaa päihdeongelmiin.

– Eihän se kuitenkaan ole sama asia kuin tällaisella asemalla, jossa henkilökunta on saanut asiaan koulutuksen, toteaa Päijät-Soten tulosaluejohtaja Liisa Nordlund.

Nykyisin yhtenä käytännön ongelmana on ollut, että sairaalan päivystyksessä käytyään henkilöllä ei ole ollut enää seuraavana päivänä motivaatiota hakeutua päihdekuntoutuspalveluiden pariin, vaan päihteiden käyttö on jatkunut.

Meillä on todella paljon ihmisiä, jotka voisivat saada tästä apua.

Tulosaluejohtaja Liisa Nordlund

Selviämisasemalla asiakkaat voivat viipyä tarvittaessa kolmekin vuorokautta, minkä jälkeen heidän hoitonsa jatkuu muualla. Asemalla on käytettävissä myös sosiaalipuolen ammattilaisten palveluita, mikä helpottaa elämäntilanteen haltuunottoa.

Koko toiminnan ydinajatus on kiteytetty jo muutama vuosi sitten tehdyssä selvitysraportissa näin: ”Hyvä kun tulit, laitetaan asiasi parempaan kuntoon yhdessä”.

Toiminnan piti alun perin käynnistyä jo marraskuun alussa, mutta avajaiset lykkääntyivät parilla kuukaudella rakennustöiden viivästymisen vuoksi. Selviämisasemalle remontoidaan tiloja Akuutti 24:n alakertaan.

Avauduttuaan asema on toiminnassa vuorokauden ympäri ja kaikkina päivinä. Sinne tulee tilat 12 asiakkaalle ja paikalla on koko ajan kaksi hoitajaa. Lisäksi asema pystyy tukeutumaan muihin keskussairaalan toimintoihin, esimerkiksi tekemällä yhteistyötä psykiatrian puolen ammattilaisten kanssa.

Aseman palveluille on ilmeinen tarve, mikä näkyy niin Lahden katukuvassa kuin Päijät-Soten omissa tilastoissa. Pari vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan Akuutti 24:n päihdeongelmaisten potilaiden määrä oli noussut 40 prosenttia vuosina 2016–2019. Keskussairaalan osastoilla oli joka päivä keskimäärin kaksi potilasta alkoholivieroitusongelmien vuoksi.

Tulosaluejohtaja Nordlund muistuttaa aseman tarpeellisuudesta puhuessaan alueen väestön sosioekonomisesta rakenteesta ja etenkin nuorten syrjäytymisestä.

– Meillä on todella paljon ihmisiä, jotka voisivat saada tästä apua.

Aseman pyörittäminen maksaa noin miljoona euroa vuodessa. Asema lisää katkaisuhoidon määrää alueella, mikä myös kasvattaa sote-kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Ajatuksena kuitenkin on, että pidemmällä aikavälillä tulee merkittäviä säästöjä, kun päihdekierteitä saadaan poikki.

Selviämisasema tulee täydentämään nykyisiä palveluita, sen avautuessa ei ole tarkoitus ajaa mitään toimintaa alas. Esimerkiksi päihdepäivystys jatkaa toimintaansa nykyiseen tapaan kaupunginsairaalan tiloissa arkiaamuisin.

Selviämisasemalla käytyään asiakkaat ohjataan heille sopivaan jatkohoitoon. Karkeasti ottaen vaihtoehtoina ovat kotoa käsin toteutettava avokuntoutus ja laitoskuntoutus, jota on ollut Lahdessa tarjolla A-klinikan pyörittämässä Pitkämäen vieroitushoitoyksikössä.

– Suurin osa selviämisaseman asiakkaista siirtyy avokuntoutukseen, Nordlund arvioi.

Poliisin näkökulmasta uusi selviämisasema on enemmän kuin tervetullut. Nykyisin poliisiaseman putka on toiminut käytännössä vain ihmisten säilytyspaikkana, koska siellä ei ole ollut saatavissa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.

– Olen joka käänteessä pyrkinyt tuomaan esille, että Päijät-Hämeeseen tarvitaan selviämisasema, sanoo Hämeen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen.

Uudelle keskussairaalaan selviämisasemalle ei kuitenkaan voida viedä kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka tähän asti ovat päätyneet Hennalaan putkaan. Harkinta on aina tehtävä tapauskohtaisesti.

– Rauhallisuusaste tulee olemaan tässä ratkaiseva tekijä, Seppänen toteaa.

Putkaan päätyvät henkilöt ovat nykyään tyypillisesti sekakäyttäjiä, jotka käyttävät alkoholia, huumeita ja lääkkeitä. Tämä tuo kuvioon oman arvaamattomuutensa verrattuna perinteisiin alkoholisteihin. Seppänen kuitenkin uskoo, että oikea työnjako löytyy toiminnan käynnistyessä.

– Rauhalliset päihtyneet voidaan viedä selviämisasemalle.

Keskussairaalan yhteyteen tulevaa selviämisasemaa on pyöritelty ideatasolla jo pitkään. Entinen keskussairaalan johtaja ja nykyinen valtuutettu Martti Talja (kesk.) arvioi, että asia on ollut esillä jo noin 10–15 vuotta. Hänen mielestään on erinomaista, että asia etenee nyt.

Perinteisesti päihteiden sekoittamia päitä on selvitelty poliisiaseman putkassa, jolloin huomio on ollut pääasiassa välittömän ongelmatilanteen hoidossa.

– Pidän äärimmäisen tärkeänä, että selviämisaseman hoidosta vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset. He pystyvät tarjoamaan välitöntä kriisiapua ja pidempiaikaista toipumisen tietä, Talja arvioi.

Asiaa tutkittiin tarkemmin ja vuonna 2017 valmistui raportti, jossa suositeltiin selviämisaseman perustamista. Tuolloin kuitenkin todettiin lopulta, ettei yksikön rakentaminen ole ajankohtaista juuri toimintaansa aloitelleen uuden hyvinvointikuntayhtymän muutosvaiheessa.

Asiaan palattiin muutama vuosi myöhemmin Lahden kaupungin aloitteesta ja selviämisasemaa käsitelleestä raportista tehtiin päivitetty versio vuonna 2020. Hanke nähtiin edelleen perustelluksi ja tällä kertaa se eteni toteutusvaiheeseen asti.

Suomen muissa kaupungeissa päihdeasemia on ollut jo käytössä eri muodoissaan. Etelä-Suomen Sanomissa julkaistiin reilu vuosi (30.7.2020) sitten aihetta koskeva kirjoitus, jossa viitattiin kiinnostavalla tavalla muiden kaupunkien kokemuksiin.

”Useissa Suomen kaupungeissa on selviämisasema ja kokemuksen aseman hyödyistä merkittäviä. Turussa noin puolet pidätetyistä henkilöistä, jotka on välittömästi ohjattu hoitoon, sitoutuu siihen. Esimerkiksi Salossa terveyskeskukset ovat selviämisaseman myötä rauhoittuneet ja putkakuolemat vähentyneet”, kirjoituksessa todettiin.

Kirjoituksen ensimmäinen allekirjoittaja oli päihdealan ammattilainen, Lahden Avominne -päihdeklinikan vastaava ohjaaja Pasi Tuomaila, joka on nykyään myös Pro Lahden valtuutettu. Muut allekirjoittajat olivat valtuutetut Marju Markkanen (sd.), Ville Skinnari (sd.) ja Helena Salakka (kok.).

Kommentoi