Kesähelle oli tappava Vesijärven kuorepopulaatiolle - vaikutus järven tilaan positiivinen

Lokeille riitti heinäkuussa ruokaa kuolleiden kalojen johdosta. Kuva Enonselältä. Sami Lettojärvi

Antti Hartikainen

Vesijärvessä elävien kuoreiden määrä lähti heinäkuussa laskusuuntaan. Korkea lämpötila ja happikato aiheuttivat lukuisten kuoreiden kuoleman.

– Kuore on viileän veden kala. Vesijärven lämpötilat olivat korkeita, kun kesä-heinäkuu oli mitä se oli. Korkea lämpötila vaikuttaa helposti järven happivarantoihin. Tiedämme meidän seuranta-aineistostamme, että happi oli todella vähissä tai kokonaan poissa viileän veden alueilta, taustoittaa Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

– Käy huonosti, jos ei ole happea. Kuoreella oli ongelmia lämpötilan ja hapen kanssa.

Kuorekanta supistui tuntuvasti.

– Se on ollut merkittävä osuus kuorepopulaatiosta, joka on kuollut. Joka tapauksessa puhutaan tuhansista. Puhutaanko kymmenistä tuhansista tai isommista ­määristä? Sitä on vaikea arvioida.

Populaation tilaa pyritään selvittämään esimerkiksi Helsingin yliopiston koetroolauksella, joka suoritettiin viime viikolla Enonselällä.

Pienemmät kalat uhkaavat eläinplanktonia. Kuore on tästä erittäin hyvä esimerkki.

Vesijärvi­säätiön ohjelmajohtaja ­Heikki ­Mäkinen

– Alustavan tiedon mukaan kuoreet ovat todella vähissä, Mäkinen sanoo.

Varsinaiset tulokset selviävät myöhemmin.

Ravintoverkon ja Vesijärven tilan kannalta kuore on hankala kala, Mäkinen kertoo.

– Kun yksinkertaistetaan, perus ravintoverkko järvessä menee niin, että järvessä pohjimmaisena ovat levät eli kasviplankton. Eläinplankton syö kasviplanktonia, ja pikkukalat syövät eläinplanktonia. Petokalat syövät pikkukaloja. Jos pikkukalaa on liikaa, ne syövät eläinplanktonin niin vähiin, että se ei pysty enää säätelemään levän määrää.

– Vesienhoidon näkökulmasta eläinplankton on meidän kaveri. Pienemmät kalat uhkaavat eläinplanktonia. Kuore on tästä erittäin hyvä esimerkki, Mäkinen selventää.

Kuorepopulaation pienentyminen antaa eläinplanktonille rauhaa kasvaa.

Vesijärven ja eläinplanktonin tilaa on pyritty hoitamaan esimerkiksi istutusten avulla.

– Vesijärveen on istutettu isosti kuhaa. Viime vuoden istutusmäärät taisivat olla noin 70 000 yksilöä, joista iso osa meni Enonselälle. Sinne on istutettu myös järvitaimenta ja ankeriasta. Jossain vaiheessa on istutettu myös siikaa, mutta ei nyt, Mäkinen pohjustaa.

– Kuha on ollut aika suosittu kala. Se on olennainen osa Vesijärven kalastoa, ja kuha kasvaa siellä hyvin. Se osaltaan hoitaa myös pikkukalojen kannan säätelyä. Myös hauki on siinä suhteessa tärkeä kala, mutta haukea sinne ei ole istutettu.

Kaloja istutetaan myös kalastuksen ja kannansuojelun tarkoituksiin.

– Järvitaimen on virkistyskäyttökalastajien suosima kala. Ankerias puolestaan kuuluu Vesijärven alkuperäiseen kalastoon. Ankerias on pitkäikäinen kala, ja sillä on kannansuojelullinen merkitys, koska ankerias on uhanalainen kala.

Kala

Kuore

Kuore on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen lahkoon.

Kuore on läpikuultava, vihertävän kellertävä ja kyljistään hopeanhohtoinen kala, jolla on suuri ja terävähampainen suu ja rasvaevä selkäpuolella lähellä pyrstöä.

Kooltaan kuore on melko pieni. Ensimmäisenä kesänään kuore kasvaa yleensä 4–6 senttimetrin ja kahden kesän jälkeen 8–9 senttimetrin mittaan.

Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.

Kommentoi