Kivijalkaliikkeet muuttuvat, vaan eivät katoa

Lahden keskustan alueen asukasmäärä on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut lähes tuhannella. Keskustan liiketiloista noin 90 prosenttia on käytössä, ja käyttöaste on ollut jopa hienoisessa kasvussa. Sami Lettojärvi

Aatu Raninen

Kaupankäynnin muutos on jo pitkään vienyt asiakkaita kivijalkaliikkeistä nettiin, mutta lopullista tuomiota keskustan palveluille ei kannata Lahdessa langettaa.

Useammankin mittarin mukaan Lahti on pärjännyt hyvin 30 suomalaisen kaupungin elinvoimavertailussa. Tälläkin hetkellä noin 90 prosenttia Lahden keskustan kivijalkaliiketiloista on käytössä.

– Tilanne ei todellakaan ole huono. Joissakin kaupungeissa luvut ovat romahtaneet aika paljon, toteaa keskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.

Lukema on pysynyt samana tai jopa hieman noussut vuodesta 2016, jolloin Lahti City ry aloitti seurannan teettämisen. Samaan aikaan keskustan alueen asukasmäärä on kasvanut yli tuhannella.

Wirtasen mielestä korona-aika vain nopeutti kaupankäynnin murrosta.

– Osa liikkeistä menestyy nyt todella hyvin, osa tuhoutuu. Muoti ja asusteet ovat kärsineet, niiden liiketilojen määrä on vähentynyt.

– Globaali suuntaus on, että kaupat ja ravintolat lisääntyvät. Tulee enemmän arkiyrityksiä, jotka eivät ole viikonloppuisin auki.

Lahti on Wirtasen mukaan kotimaisessa vertailussa ehta ”kivijalkakaupunki”. Keskustan kehän sisäpuolelle rajatulla alueella on nyt 818 liiketilaa, mikä on verrattain paljon.

– Laskennassa mukana olevista Lahdessa on neljänneksi eniten. Rakennuskanta on sen tyyppistä ja ikäistä, että kiinteistöjen alla on paljon kivijalkatilaa.

Elinvoimalaskennassa huomioidaan tilat, joihin on suora sisäänpääsy kadulta, mutta myös esimerkiksi kauppakeskus Trion ja Sokoksen kaikki liikkeet.

– Kauppakeskuksissa joka puolella haasteena ovat ylin kerros ja kellaritila. Katutason tilat ovat aina olleet toimivia ja aktiivisessa käytössä, Wirtanen huomauttaa.

Uhkakuvien sijaan Wirtanen uskoo putiikkien ja palveluiden mahdollisuuksiin.

– Yrittäjät haluavat olla kivijalassa. Kivijalkakauppa ei häviä, mutta se vähän muuttaa muotoaan.

Muutoksessa taklattavana on kuitenkin monia haasteita. Liiketilojen omistajat eivät esimerkiksi tahdo innostua lyhytaikaisesta vuokraamisesta.

– Lyhytaikainenkin käyttö on parempi kuin tyhjä. Siihen tarvitaan vielä työkaluja, esimerkiksi erilaisia markkinointikanavia ja lukitussysteemejä, Wirtanen mainitsee.

Viime syksyn Fringe-festivaaleilla yhdistys tarjosi pop up -henkisen taidelainaamon Vuorikadun ja Rautatienkadun kulmauksessa.

– Siellä kävi ihmisiä paljon, ja sen jälkeen kolme ihmistä oli kiinnostunut liiketilasta, yksi pidemmäksikin aikaan, toinen kuukaudeksi ja kolmas viikoksi. Tämä on arvo, jonka toivoisin, että liiketilojen omistajat näkevät. Se voi synnyttää pitkäaikaista vuokrakäyttöä, kun asiakkaat löytävät kivan tilan.

Liiketilojen on Wirtasen mukaan muuntauduttava erilaisiin ja uusiin tarpeisiin. Muun muassa tiloja vuokraavien taloyhtiöiden pitäisi samalla päivittää suhtautumistaan.

– Keskustassa voi liiketilalla olla nelinkertaisiakin vastikkeita. Jos silloin tulee viemärisaneeraus, niin se ei hyödytä liiketilan omistajaa, mutta hän maksaa nelinkertaisen hinnan asukkaisiin nähden.

Etätyön osuus on lisääntynyt. Toimistotiloja tulee tyhjenemään etenkin kiinteistöjen toisissa ja kolmansissa kerroksissa, Wirtanen ennustaa.

Tilan käyttötarkoituksen muutos on kuitenkin toistaiseksi kovin kankea prosessi.

– Niiden muuttaminen asunnoiksi vaatii aikamoisen prosessin, ja taloyhtiöissä yhtiöjärjestyksen muutoksen, eli sataprosenttisen kannatuksen asialle. Jos yksi vastustaa, se ei mene läpi.

– Siihen tarvittaisiin joustavuutta, että tila olisi helpompaa muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen.

Yksi asia josta keskustayhdistyksen toiminnanjohtaja haluaisi Lahdessa eroon, ovat paitsi täysin tyhjät myös umpeen teipatut näyteikkunat.

– Monet [tyhjät tilat] ovat sotkuisia, ikkunoissa on vain tarrat ”vuokrataan ja puhelinnumero”. Ne eivät näytä houkuttelevilta.

Teipatun ikkunan takana voi olla ns. passiivinen liiketila.

– Hammashoitola voi suojella asiakkaita, mutta tarvitseeko sen olla ihan umpeen teipattu, Wirtanen pohtii.

– Ihminen kulkee siellä missä on jotain katseltavaa ja kohtaamisia sen tilan kanssa. Avoin ikkuna voi tuoda lisää turvaakin.

Kommentoi