Museonjohtaja Tuulia Tuomi lupaa Malvaan huippunimiä

Museonjohtaja Tuulia Tuomea kiehtovat Malvassa rakennuksen monet kerrostumat ja linkki Lahden historiaan. Marjaana Kontu

Marjaana Kontu

Ensi keväänä avautuva taidemuseo kiinnostaa lahtelaisia, sen on museonjohtaja Tuulia Tuomi huomannut.

– Sisäänpyrkijöitä on joka päivä, äsken viimeksi museokaupassa kyseltiin, mistä sinne näyttelyihin pääsee.

Tuomea lahtelaisten into lämmittää.

– Taidemuseota on täällä puskettu niin kauan. Onhan tämä valtava loikka Lahdelle!

Uusissa tiloissa voidaan vihdoin esitellä maailmanluokan taidettakin, ja kävijämääräkin voi pompsahtaa jopa 80 000:een. Mutta jotta lahtelaiset tulisivat toistekin, on sisältöjen oltava kiinnostavia.

– Perinteistä ja digitaalista, suomalaista taidetta ja kansainvälisiä nimiä. Tärkeää on myös esitellä omia kokoelmiamme, joille ei aikaisemmin ole ollut esittelypaikkaa.

Vielä hän ei paljasta, millaisia houkuttimia on kehitelty.

– Mutta niin vetovoimaisia, suuria nimiä on tulossa, että uskoisin niiden kiinnostavan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Nyt vain jännätään, ovatko rajat auki.

Rakentamisen äänet raikuvat vielä jyhkeiden tiiliseinien takana: tiloja viimeistellään, jotta valmista olisi huhtikuussa 2022.

– Kaikki tilat pitää myös saada aivan puhtaaksi, mikä tarkoittaa moninkertaista siivousta. Myös ilmasto pitää saada stabiloitua, jotta talvella voidaan ryhtyä tuomaan taideteoksia sisään.

Kaupungilla on äimistelty, miten Malvan avaaminen voi kestää niin kauan, luovutettiinhan tilat jo vappuna, ja 60 000 euron vuokrakin jo juoksee. Tuomi muistuttaa, että töitä tehdään pienellä porukalla.

– Itse olemme suorastaan hengästyneitä tästä aikataulusta. Työtä on valtavasti, kun 2 200 neliöön tehdään kaikki näyttelyt kertarysäyksellä. Jatkossa tilanne on toinen, kun tehdään yksi näyttely kerrallaan.

Työn alla ovat jo myös vuosien 2023–24 näyttelyt. Avajaisia juhlitaan juliste- ja Juuret-näyttelyllä, loput avajaisnäyttelyt julkistetaan syksyllä.

Avajaisia odotellessa Malva on jo näkynyt kaupungilla: on nähty katoilta kurkkivia örkkejä eli Jujut-taidetta sekä taidetta bussipysäkeillä ja torilla.

Lahden visuaalisten taiteiden museo aikoo erottua muista profiililla, joka nojaa julisteisiin, graafiseen muotoiluun sekä kalustemuotoiluun. Yksi kärki on myös digitaalinen taide.

– Mutta se ei sulje pois sitä, etteikö esiteltäisi myös vanhaa taidetta. Tärkeä tehtävämme on myös kerätä päijäthämäläistä ja lahtelaista taidetta.

Museon omien kokoelmien helmiä on Viipurin taiteen ystävien kokoelma.

– Ja tietysti Akseli Gallen-Kallelan Keitele. Se tulee olemaan pysyvästi esillä ja näkymään museokaupassakin.

Vaikka savotta on iso, on tammikuussa aloittanut Tuomi intoa täynnä. Yhtään ei harmita edes kesäloman puute.

– Onhan tämä once in a lifetime -tilaisuus itsellenikin, Lahdessa on nyt tekemisen meininkiä! hän sanoo.

Hämeenlinnasta Malskin alueelle asumaan muuttanut Tuomi suitsuttaa uutta kotikaupunkia, johon hän on tutustunut koiralenkeillä.

– Lahti pääsi yllättämään, tämä on paljon mainettaan hienompi! Hyvä joogaohjaaja pitää vielä löytää.

Kesällä hän aikoo uppoutua Lahdesta kertoviin teoksiin ja kiertää tutustumassa alueen museoihin, haastattelun jälkeen on suuntana Orimattila.

Kaupungilla on voimassa etätyösuositus, joten Tuomikin on tehnyt töitä Tammelan mökiltään.

– Kun pistää läppärin kiinni, on heti lomalla. Voin käydä vaikka kerran tunnissa järvessä.

Kommentoi