Hanhien karkotus alkaa, jos lupa heltiää - keinovalikomaan mietittyä niin koiria kuin droneakin

Marjaana Kontu

Lahden paraatipaikkojen rannat vallanneille hanhille voi kesällä koittaa aiempaa tukalammat oltavat, jos Varsinais-Suomen ely-keskus antaa luvan kaupungin kaavailemille karkotustoimille.

Ruuhkan takia ely-keskuksen päätöksenteko on lykkääntynyt, mutta kaupunginpuutarhuri­ ­ Kirsi Kujala on toiveikas, että viime vuonna torjuttu hakemus voisi nyt mennä läpi.

– Tänä vuonna otimme oppia Espoosta, jonka hakemuspohjaa lainasimme.

Espoo on saanut luvan koirien käyttöön aiemmin. Koirien ohella Lahti olisi halukas kokeilemaan dronekarkotusta sekä laserosoittimia, jotka kaikki vaativat luvan.

Ensimmäiset hanhet ovat jo saapuneet, mutta pääjoukot ovat vasta tulossa. Vaikka luvan saanti viipyisikin, ei peli ole Kujalan mielestä menetetty.

– Hätistelyt aloitetaan, kun saamme luvan.

Ely-keskukselle ehdotetuissa menetelmissä on riskinsä.

– Esimerkiksi drone voi pudota, jos linnut lähtevät lentoon, eikä laserosoitinta ole tarkoitettu alueelle, jossa on ihmisiä, Kujala muistuttaa.

– Hätyyttelyyn pitäisi saada myös joku epärytmillisyys, koska hanhet tottuvat ja oppivat kauhean nopeasti.

Hanhien rantautumista voidaan torjua myös viheralueen hoitoon liittyvillä toimilla esimerkiksi antamalla nurmikoiden kasvaa rannassa.

– Hanhi tykkää nuoresta ruohosta enemmän kuin korsiintuneesta, tietää Kujala. Ajamattomia alueita aiotaankin ensi kesänä laajentaa sekä Pallaksen rannassa että Ankkurissa ja Ruoriniemessä.

Aiemmilta kesiltä on hyviä kokemuksia myös rantojen aitaamisesta. Matalat verkkoaidat tepsivät hanhiin, koska lentokyvyttömät poikaset eivät pääse niiden yli. Nyt aitoja on tarkoitus lisätä asukkaiden toiveesta ainakin Pallaksen rantaan ja myös Pikku-Vesijärveä aidataan.

– Koko lampea ei aidata, vaan aita tulee kesäteatterin puolelle, missä on lämmin oleskelunurmi.

Uimarantojakin on jouduttu sulkemaan hanhien ulosteiden takia. Lahdessa ne ovat olleet ongelma etenkin Ankkurin ja Mukkulan rannoilla, jonne on asennettu puomeja estämään lintujen rantautumista. Tänä kesänä puomeja vielä parannetaan eli niistä tehdään tiheämpiä lyhentämällä pallojen väliä.

– Emme tiedä, tehoaako se, mutta sitäkin yritetään, Kujala sanoo.

Mukkulassa toivotaan apua myös nurmialueilla ahkeroivasta robottileikkurista.

Hanhien torjunta nielee huomattavan summan rahaa, ja ne myös työllistävät puistotyöntekijöitä.

– Totta kai ulosteet aiheuttavat lisätyötä. Työhön menee varmasti tuhansia euroja. Eikä auta, vaikka rannan siivoaa aamulla, vaan pitäisi olla siivoamassa koko ajan. Ja se on silloin jostain muualta pois. Aidat ja koirapartiotkin maksavat, kaupunginpuutarhuri sanoo.

Mukkulassa huolettaa sekin, että vaikka näkyvät jätökset rannalta poistetaan, epäpuhtauksia jää hiekkaan ja kulkeutuu ihmisten jaloissa ravintolatiloihin.

Palautetta kaupunkilaisilta hanhista tulee, mutta hanhivihaa Kirsi Kujala kuitenkin toppuuttelee ja muistuttaa, että Lahdessa on myös hanhivapaita virkistysalueita ja uimarantoja.

– Ja hanhien aktiivisuus kestää aika lyhyen aikaa, ehkä pari kuukautta. Maailmassa on muitakin harmillisia asioita, roskaamista ja pyörävarkauksia. Asioita kannattaa suhteuttaa.

Ely-keskukseen tehdyssä hakemuksessa piti osoittaa alueita, joissa hanhet voivat hätistelemättä ruokailla, ja sellaiseksi on Lahdessa osoitettu Merrasojan palstaviljelypeltojen tuntumassa oleva alue.

Kommentoi