Ämpärillinen: Lahti hakee uutta säpinää kolmen kimpasta

Lahti, Jyväskylä ja Kuopio ovat tehneet tiivistä työtä lobatessaan itselleen painoarvoa maan hallituksen kaupunkipolitiikassa. Juha Peurala

Elämässä on monenlaisia käännekohtia, joissa joudumme tavoittelemaan arvostusta ja hyväksyntää itseämme isommilta ja kokeneemmilta.

Yläasteelle siirtyessä tulee tarve olla vähän vanhempi kuin oikeasti onkaan. Ensimmäisessä työpaikassa on ansaittava kollegoiden luottamus. Urheilussakin kestää aikansa, ennen kuin junioreista aikuisten ammattilaisliigaan siirtynyt pelaaja on löytänyt luontevasti paikkansa pukukopissa.

Tilanteet ovat erilaisia, mutta psykologinen perusmekanismi on aina sama: haluamme tulla kuulluksi ja nähdyksi mielestämme ansaitsemallamme tavalla.

Kun tavoite on vihdoin saavutettu, syvällä sisuksissa läikähtää tyytyväisyyden tunne ja itsetuntokin harppaa pari pykälää korkeammalle.

Viime viikolla Suomessa oli kolme kaupunginjohtajaa, jotka pääsivät käsittelemään tuollaisia tunteita, vaikka eivät sitä ihan suoraan ääneen sanoisikaan. Tuolloin julkistettiin Lahden, Jyväskylän ja Kuopion uudet MAL-sopimukset valtion kanssa.

Luitte oikein. Äkkiseltään vilkaistuna sopimukset kieltämättä ovat umpibyrokraattisia ja kuivahkoja hallinnollisia viritelmiä, joiden ei luulisi kummoisia tunteita herättävän. Ne lähinnä auttavat kaupunkeja saamaan entistä paremmin valtiolta rahaa erilaisiin hankkeisiinsa.

Jokainen pääsi ohimennen livauttaen myös kehua retostelemaan.

Kyse on kuitenkin paljosta muustakin. Sopimuksilla on myös merkittävää symbolista arvoa: valtio käytännössä tarjoaa kättä kolmelle keskisuurelle maakuntakaupungille ja toivottaa tervetulleeksi samaan liigaan maamme kaikkein isoimpien kaupunkien kanssa. Tähän astihan vastaavia sopimuksia on tehty vain pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun kanssa.

Uudet sopimukset julkistettiin viime viikolla Teams-sovelluksessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa olivat linjoilla ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) ja liikenneministeri Timo Harakan (sd.) lisäksi Lahden, Kuopion ja Jyväskylän kaupunginjohtajat.

Jokainen kaupunginjohtaja esiintyi omasta kotikaupungistaan otettu ilmakuva taustallaan, kauneimpana kaikista tietenkin Pekka Timosen takana ollut näkymä kohti radiomastoja.

Kaupunginjohtajien esiintymisissä oli muutenkin paljon samoja elementtejä. Jokainen korosti vuorollaan sopimuksen merkittävyyttä, kiitteli valtiota ja kehui muita oman kaupunkiseutunsa kuntia hyvästä yhteistyöstä.

Kaiken perusliturgian ja toistuvien kohteliaisuuksien seasta oli mielenkiintoista havainnoida persoonallisia painotuseroja kaupunginjohtajien kommenteissa. Jokainen pääsi ohimennen livauttaen myös kehua retostelemaan oman kaupunkinsa vahvuuksilla.

Lahden Pekka Timonen toi esille paikallisia ympäristötekoja. Hän mainitsi Lahden yltävän Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi kaupungiksi vuonna 2025 ja luonnollisesti myös nykyinen asema Euroopan ympäristöpääkaupunkina tuli mainituksi.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto toi siekailematta esille, että sopimus oli Jyväskylälle myös status-kysymys. Hän oli sitä mieltä, että kasvavana kaupunkina Jyväskylällä on ihan samat haasteet, joita on aiemmin ratkottu maamme neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla.

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen puolestaan mainitsi, että Kuopion Savilahteen on tulossa Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö. Lahtelaisena kuulijana sitä ei voinut olla ajattelematta, että vastaavaa röyhkeää itseluottamusta ja todellisuutta venyttävää mielikuvitusta on kaiketi tarvittu myös lobattaessa Itärata-hanketta, jonka perusteluista ei tahdo löytyä uskottavaa faktapohjaista katetta puheille.

Itärata onkin hyvä esimerkki siitä, että joissakin asioissa kaupungit ovat toistensa kilpailijoita, vaikka tekevätkin samanaikaisesti tiivistä yhteistyötä.

MAL-sopimuksista puhuttaessa kaupunkikolmikko saa kuitenkin jakaa toistensa suuntaan pelkkää kiitosta, mikä tuli esille myös kaupunginjohtajien kommenteissa. Pitkään tavoitellut sopimukset olivat yhteisen lobbaustyön voimannäyte.

Kolmikko onnistui lopulta olemaan kimpassa isompi kuin yksikään kaupunki yksinään. Kaikesta päätellen ne saavat tästä eteenpäinkin tarvittaessa toisistaan tukea Helsingin isojen poikien ja tyttöjen seurassa.

Kuopio ja Jyväskylä ovat Lahdelle mielenkiintoisia verrokkikaupunkeja. Viime vuoden lopun tilastoissa Jyväskylä oli Suomen suurimpien kaupunkien listalla kuudentena (143 485 asukasta), Kuopio seitsemäntenä (120 246) ja Lahti kahdeksantena (120 039).

Jyväskylä nousi vuonna 2009 Kuopion ja Lahden ohi kuntaliitosten myötä, Lahti meni vuonna 2016 Kuopion ohi Nastolan liityttyä Lahteen ja äskettäin Kuopio nousi jälleen täpärästi Lahtea isommaksi.

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden muuttovoittotilastoissa Lahti on kaikkien Suomen kuntien kärkikymmenikössä seitsemäntenä saatuaan tänne 197 asukkaan nettomuuttoa. Jyväskylää tai Kuopiota ei listalla kärkikahinoissa näy.

Pidemmän tähtäimen näkymät eivät toisaalta ole Lahden kannalta yhtä lupaavat, jos uskominen konsulttiyhtiö MDI:n ennustetta. Sen mukaan Lahden väkiluku kutistuisi vuoteen 2040 mennessä 0,9 prosenttia vuodesta 2017, kun Jyväskylässä kirjattaisiin samanaikaisesti 7 prosentin kasvu ja Kuopiossa väkiluvun muutos jäisi 2,9 prosenttia plussan puolelle.

Kaupunkien välillä on eroja, mutta myös paljon samaa. Kaikki kolme ovat ihmiselle sopivan kokoisia kaupunkeja. Eivät liian isoja eivätkä liian pieniä.

Mitä useampi suomalainen ihminen ja työnantajayritys saa ahaa-elämyksen koronan vauhdittaman työelämän murroksen myötä, sitä vahvemmilla kaikki kolme ovat.

Kommentoi