Erityislapsen vanhempana on ollut järkytys huomata, että Lahdessa ei ole olemassa juuri minkäänlaista ennaltaehkäisevää tai ylläpitävää toimintaa autismin kirjon lapsille. Apua saa vain siinä vaiheessa, kun lapsen tilanne kriisiytyy: lapsi on esimerkiksi vaaraksi itselleen tai muille. Itsetuhoinen, masentuu, ajautuu päihteisiin. Mutta vasta sitten. Me siis laastaroimme haavoja kalliilla sen sijaan, että ehkäisisimme haavojen synnyn.
Jätimmekin Lahden sosialidemokraattisen valtuustoryhmän nimissä valtuustoaloitteen sosiaalisten taitojen ennaltaehkäisevän ryhmätoiminnan aloittamisesta kouluissa.
Yksinäisyys, ulkopuolisuuden kokemukset, masennus, syrjäytyminen, koulupudokkuus, työttömyys, päihdeongelmat, kohonnut itsemurhariski. Nämä ovat ikävä kyllä liian monen neurologisia oireita omaavien eli ns. nepsynuorten todellisuutta.
Autisminkirjon ydinoireisiin kuuluvat sosiaalisen kanssakäymisen haasteet vaikeuttavat sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Oireiden varhainen tunnistaminen ja henkilön yksilöllisiin tarpeisiin räätälöity oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus auttavat autisminkirjon ihmistä pärjäämään oireidensa kanssa.
Lapsen ja nuoren kohdalla olisi hyvä löytää keinoja, joilla voitaisiin mahdollistaa heidän osallistumistaan lasten ja nuorten elämänpiiriin kuuluviin tavanomaisiin toimintoihin. Nepsy-lapsille tyypilliset puutteet sosiaalisissa taidoissa kuitenkin vaikeuttavat ns. normaalien kaverisuhteiden muodostamista samoin kuin esimerkiksi harrastuksiin osallistumista.
Tarvitaan matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä toimintoja, jotka vähentävät neurologisia oireita omaavien (autisminkirjo, ADHD ja Touretten oireyhtymä) lasten ja nuorten riskiä neuropsykiatristen oireiden syvenemiseen. Matalan kynnyksen ryhmätoiminta kohdistettuna esimerkiksi sosiaalisten taitojen harjoitteluun olisi tähän yksi toimiva keino.
Sosiaalisten taitojen ryhmiä tulisikin perustaa Lahdessa sivistystoimen piiriin. Ryhmien järjestäminen sivistystoimen piirissä erikoissairaanhoidon sijaan olisi myös kustannustehokasta ja tavoittaisi merkittävästi enemmän lapsia ja nuoria kuin erikoissairaanhoidon piirissä järjestettynä.
Soteuudistuksen toteutuessa tämä voisi olla myös osa kunnille jäävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -toimintaa, joka vaikuttaa myös kunnan valtionosuuksiin niin sanotun hyte-kertoimen muodossa.
Sosiaalisten taitojen ryhmät toimisivat kuntouttavana toimintana, mutta myös mahdollisuutena tutustua ja solmia ystävyyssuhteita vertaisiin. Kokemus siitä, ettei olekaan yksin, on merkittävä voimavara, oli sitten nepsy tai ei. Jokainen meistä haluaa tuntea kuuluvansa johonkin.
Säästetään siis laastarit ja ennaltaehkäistään ennemmin. Sosiaalisten taitojen ryhmätoiminta osana sivistystoimen palveluja olisi tähän mielestäni loistava työkalu. Tässä tulee hyödyntää perustason toimijoiden osaamista. Ja mielestäni toimeen tulee tarttua heti.
Erityislapsen vanhempi
Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (sd.)