Analyysi: Jokaisella äänellä on merkitystä – arvio Lahden kunnallisvaalien ennakko-asetelmista ryhmä ryhmältä

Kahden kuukauden kuluttua tiedämme, miten valta jakaantuu lahtelaisessa kunnallispolitiikassa seuraavan neljän vuoden ajan. Alkuperäiseen aikataulun mukaisesti vaalit olisi järjestetty tällä viikolla. Sami Lettojärvi

Tommi Berg

Varoituksen sana heti alkuun: tämä juttu ei ole vaaliennuste eikä edes summittainen arvio tulevasta tuloksesta. Sen sijaan ideana on havainnollistaa laskelmien avulla, miten Lahden valtuuston 59 paikkaa voisivat jakautua, kun äänet on laskettu ja paikat jaetaan suhteellisen vaalitavan mukaisesti.

Analyysin pohjatietoina on hyödynnetty viime vaalien paikallista tulosta ja tämän vuoden aikana julkaistuja mielipidemittauksia. Paikallinen ESS:n gallup on tehty tammikuussa, valtakunnallinen Ylen gallup maaliskuussa.

Lukijan tehtäväksi jää arvioida, mitä vaihtoehtoa pitää todennäköisimpänä, ja lopullisen sanansa sanovat äänestäjät.

SDP

2017: 16 383 ääntä Lahdessa (30,6 prosentin ääniosuus), 19 valtuustopaikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 27,5 % (-3,1) (Muutos vuoden 2017 Lahden tuloksesta). Yle-gallup (koko maa 3/2021): 18,0 % (-1,4). (Muutos vuoden 2017 valtakunnallisesta tuloksesta).

Demareiden valtakunnallinen kannatus laski hieman viime kunnallisvaaleissa, mutta Lahdessa puolue ui vastavirtaan ja sai vaalivoiton kahden paikallisen kansanedustajan vetoavulla.

Tammikuun lopussa julkaistussa ESS:n gallupissa puolue oli edelleen Lahdessa piikkipaikalla, vaikkakin sen kannatus oli tipahtanut neljän vuoden takaisista vaaleista noin kolme prosenttiyksikköä 27,5 prosenttiin.

Muutos mahtuu kyselyn virhemarginaalin sijaan, mutta toteutuessaan galluptulos tarkoittaisi sitä, että puolue saisi valtuustosta 17 paikkaa, kaksi vähemmän kuin nyt.

Mikäli muut ryhmät onnistuvat saamaan hiemankin ennakoitua enemmän ääniä, demarit menettäisivät vielä yhden paikan lisää. Suhteellisessa vaalitavassa viimeisistä valtuustopaikoista käydään tiukkaa kamppailua.

Demareiden kannatus on ollut lähes koko korona-ajan kovassa nosteessa pääministeri Sanna Marinin näkyvän roolin ansiosta. Paikalliset demarit ovatkin voineet näihin päiviin asti tuudittautua odottelemaan selvää voittoa, mutta tuoreimpien galluppien perusteella heidänkään ei kannata ottaa enää mitään itsestäänselvyytenä.

Marinin ja demareiden suosio on notkahtanut hallituksen koronapäätöksentekoon liittyvän poukkoilun myötä, joten luvassa voi olla odotettua tiukempi kisa.

Kok

2017: 12 527 ääntä (23,4 %), 14 paikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 18,4 (-5,0). Yle-gallup (koko maa 3/2021): 18,8 (-1,9).

Neljän vuoden takaiset vaalit oli kokoomukselle Lahdessa iso pettymys, kun puolue menetti kannatustaan lähes kuusi prosenttiyksikköä ja sen myötä neljä valtuustopaikkaa. Ryhmä kutistui entisestään nykyisen valtuustokauden aikana, kun kaksi valtuutettua lähti ryhmästä ja molemmat päätyivät lopulta perussuomalaisten riveihin.

Mikäli ESS:n gallupissa povattu 18,4 prosentin kannatus toteutuu Lahdessa, puolueella olisi valtuustossa enää 11 paikkaa. Jos annettujen äänien kokonaismäärä pysyy ennallaan, kokoomuksen äänimäärä painuisi alle 10 000:n rajapyykin.

Tuollaiset lukemat olisivat ennennäkemättömän karuja kaupungin toiselle perinteiselle valtapuolueelle, jolla on ollut parhaina aikoinaan yli 20 valtuutettua Lahdessa.

Kokoomus lähtee yrittämään tilanteen korjausta täydellä 88 ehdokkaan listalla, jossa on monia uusia kasvoja. Paikallinen kampanjaväki saanee virtaa tuoreimmasta valtakunnallisesta gallupista, jossa kokoomus nousi jo toiseksi puolueeksi demareiden ohi.

Vihreät

2017: 6 112 ääntä (11,4 %), 7 paikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 8,5 % (-2,9). Yle-gallup (koko maa 3/2021): 12,1 % (-0,4).

Vihreät oli neljän vuoden takaisten vaalien suurin voittaja myös Lahdessa. Puolue onnistui kasvattamaan täällä kannatustaan yli kuusi prosenttiyksikköä ja sai kolme valtuustopaikkaa lisää.

Tammikuun ESS:n gallupissa puolueelle ennustettiin 8,5 prosentin kannatusta, jolloin puolue saisi viisi paikkaa, kaksi vähemmän kuin nyt. Jos vaaleissa annettujen äänien kokonaismäärä pysyy ennallaan, puolue tarvitsi ennustettuun pottiinsa laskennallisesti noin 650 ääntä lisää, jotta se saisi kuudennen paikan, mikä tapahtuisi demareiden kustannuksella.

Puolueen nykyisistä valtuutetuista ovat lopettamassa Aleksi Mäntylä ja Nelli Nevala, jotka saivat viimeksi yhteensä hieman yli 600 ääntä, kymmeneksen puolueen kokonaispotista.

Valtakunnallisessa Ylen gallupissa puolue on ollut viime viikkoina hienoisessa nousussa, mutta kannatuslukema jää silti hieman pienemmäksi kuin neljä vuotta sitten vaaleissa toteutunut tulos.

PS

2017: 4 828 ääntä (9 %), 5 paikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 21,4 % (+12,4) Yle-gallup (koko maa 3/2021): 19,0 (+10,2).

Neljä vuotta sitten perussuomalaiset menetti tuntuvasti asemiaan Lahden valtuustossa, kun kannatuksesta suli lähes kuusi prosenttiyksikköä ja puolue sai neljä paikkaa vähemmmän kuin vuoden 2012 vaaleissa.

Valtuustoryhmä on kasvanut vaalikauden aikana, kun kaksi kokoomuksen listoilta neljä vuotta sitten läpi mennyttä valtuutettua on siirtynyt perussuomalaisten riveihin. Galluppien perusteella vaaleissa voi olla tarjolla vielä kovempaa kasvua.

Mikäli valtakunnallinen noste jatkuu ja tammikuisessa ESS:n gallupissa povattu 21,4 prosentin kannatus toteutuu, puolue saa 13 paikkaa ja nousee valtuuston toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Nousu kärkipaikallekin on mahdollisuuksien rajoissa kyselyn virhemarginaalit huomioiden.

Mikäli gallupin mukainen kannatus toteutuu ja äänestysprosentti pysyy ennallaan, perussuomalaiset jää noin 3 000 äänen päähän demareista. Noin 1 300 uinuvan lisä-äänestäjän houkuttelu toisi puolueelle Lahdessa kaksi paikkaa lisää ja toinen niistä olisi pois demareilta. Silloin isoimmilla puolueilla olisi eroa vain yhden paikan verran demareiden hyväksi.

Lukuja arvioitaessa on hyvä muistaa, että puolue on historiansa isojen jytkyjen aikaan saanut keskimääristä paremmin liikkeelle nukkuvia äänestäjiä.

Keskusta

2017: 3 816 ääntä (7,1 %), 4 paikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 4,3 % (-2,8) Yle-gallup (koko maa 3/2021): 12,5 % (-5,0)

KD

2017: 3 723 ääntä (6,9 %), 4 paikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 4,9 % (-2,0). Yle-gallup (koko maa 3/2021): 4,0 % (-0,1).

Vas

2017 : 3 565 ääntä (6,6 %), 4 paikkaa. ESS-gallup (Lahti 1/2021): 8,1 % (+1,5). Yle-gallup (koko maa 3/2021): 7,8 % (-1,0).

Lahden nykyisessä valtuustossa on kolme neljän valtuutetun kokoista ryhmää, joista kukin sai noin 3 500–4 000 ääntä edellisissä vaaleissa.

Puolueet ovat ideologialtaan hyvinkin erilaisia, mutta niputamme ne tässä analyysissä samaan kokonaisuuteen, koska niiden lähtöasetelma on samankaltainen. Jokainen puolue on tilanteessa, jossa muutaman sadan äänen muutos suuntaan tai toiseen vaikuttaa yhden valtuustopaikan verran, eli valtuustoryhmien koko huomioiden prosentuaalisesti varsin paljon.

Kolmikon lupaavin tilanne on vasemmistoliitolla, jolle povattu tammikuun ESS:n gallupissa povattu 8,1 prosentin kannatus toisi yhden paikan lisää ja puolueella olisi yhtä iso ryhmä kuin vihreillä.

Kristillisdemokraatit sen sijaan joutuisi tyytymään kolmeen paikkaan, jos ennustettu 4,9 prosentin kannatus toteutuu.

Heikoimmalta näyttää valtakunnallisissa gallupeissa huonosti pärjänneellä hallituspuolue keskustalla, jonka valtuustopaikkojen määrä kutistuisi Lahdessa kahteen edustajaan paikallisen gallupin mukaisella 4,3 prosentin kannatuksella. Jos luisu kiihtyy vielä noin 600 paikan verran, puolue joutuu tyytymään vain yhteen paikkaan.

Pro Lahti

2017: 1 897 ääntä (3,5 %), 2 paikkaa.

Pro Lahti on kaikkein vaikein ja siksi myös mielenkiintoisin arvioinnin kohde. Ryhmä on noussut tosissaan haastamaan perinteisiä puolueita kerättyään vaalien alkuperäiseen määräaikaan mennessä jo 62 ehdokkaan listan.

Neljän vuoden takaiseen tulokseen ei kannata hirveästi tuijottaa eikä gallupeistakaan juuri ole apua, kun kyse on uudehkosta ryhmästä, joka on julkistanut ensimmäiset ehdokkaansa vasta paikallisen gallupin teon jälkeen.

Sen sijaan on syytä turvautua toisenlaisiin arviointimenetelmiin ja oletuksiin, joiden esittely vaatii väistämättä tavanomaista enemmän palstatilaa.

Ensin oletuksia varovaisemman kaavan mukaan: viime vaalien ääniharava Kalle Aaltonen säilyttää vähintään neljän vuoden takaisen henkilökohtaisen pottinsa, 1 382 ääntä, ja tähän mennessä ilmoitetun listan kaikki muut ehdokkaat nappaavat keskimäärin 50 ääntä. Siinä tapauksessa Pro Lahti saisi arviolta 5–6 paikkaa.

Tuollaisellakin tuloksella Pro Lahti nousisi jo monia perinteisiä keskikokoisia ryhmiä isommaksi toimijaksi. Suurempaankin pottiin on mahdollisuuksia. Pidetään laskelman oletukset muuten ennallaan, mutta nostetaan muiden ehdokkaiden kuin Aaltosen keskimääräinen äänipotti sataan. Siinä tapauksessa Pro Lahti nappaisi jo yhdeksän paikkaa.

Laskelmissa käytetyt oletukset 50 tai 100 äänen keskipoteista eivät ole täysin hatusta vedettyjä. Tarkastelimme viime vaalien tuloksia ja laskimme, paljonko niin sanotut ”riviehdokkaat” eli suurelle yleisölle tuntemattomammat nimet saivat keskimäärin ääniä eri puolueissa. Selvitys tapahtui vähentämällä kunkin puolueen potista kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tällaisella matematiikalla pienimmät keskiarvot olivat noin 50 ja esimerkiksi viime vaalien suurimmalla nousijalla vihreillä kyseinen luku oli 102. Keskiarvojen taustalla yksittäisten ehdokkaiden saamien äänimäärien vaihteluväli oli käytännössä muutamasta kymmenestä useaan sataan.

Pro Lahden tapauksessa onkin realistista puhua ääneen jopa kymmenestä paikasta tai hieman paremmastakin tuloksesta, mikä toteutuessaan luonnollisesti vähentäisi edellä arvioitujen muiden ryhmien paikkamäärää, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän tai ei lainkaan. Tulos on toki kovan työn takana, mutta laskuharjoituksen perusteella täysin mahdollinen, varsinkin jos ryhmä saa vielä lisää ehdokkaita ehdokasasettelun jatkuessa.

Muut

Neljä vuotta sitten Lahden vaaleissa oli mukana neljä ehdokaslistaa, jotka eivät saaneet edustajiaan läpi. Ne saivat yhteensä 771 ääntä. Näistä suurin oli Sitoutumaton rehellinen ryhmä 420 äänellä. Pienimmän potin sai yhden hengen listallaan Metsä-Hennalan ortodoksikappelin puolesta kampanjoinut Nikita Sopotsko, 14 ääntä.

Viime vaaleissa yksittäinen ehdokaslista olisi tarvinnut Lahdessa vähintään 863 ääntä saadakseen yhden valtuustopaikan. Tällä kertaa äänikynnyksen ylittämistä lähtevät yrittämään ainakin Asukkaiden Lahti, Ruotsalainen kansanpuolue, Liike Nyt, Kestävän tulevaisuuden Lahti, Eläinoikeuspuolue ja Suomen Kansa Ensin. RKP on vaaliliitossa keskustan kanssa.

Asukkaiden Lahti on jo nykyisessä valtuustossa, mutta sen edustaja Seppo Korhonen meni neljä vuotta sitten läpi vasemmistoliiton ehdokkaana saatuaan ryhmän viimeisen paikan 177 äänellä.

Lisää juttua arvioihin liittyvistä epävarmuuksista ja lopputulokseen vaikuttavista muuttujista löytyy tämän lehden sivulta 27.

Suhteellinen vaalitapa

Näin valtuustopaikat jaetaan

Aluksi lasketaan kunkin ryhmittymän kuten puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä.

Sen jälkeen kussakin ryhmittymässä ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Jokainen ehdokas saa vertausluvun siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut 1/2 ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut 1/3 ja niin edelleen.

Kaupungin kaikki ehdokkaat asetetaan lopuksi vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, ja tästä listasta pääsee läpi 59 ensimmäistä Lahden valtuustoon.

Valtuuston koko määräytyy kaupungin asukasmäärän mukaan.

Menetelmää kutsutaan D’Hondtin menetelmäksi belgialaisen matemaatikko Victor D’Hondtin mukaan. Hän esitteli vaalimenetelmän vuonna 1878.

Kommentoi