Ämpärillinen: Vaalien palapelissä vielä monta liikkuvaa osaa

59 tuolia odottaa käyttäjäänsä. Uusi valtuusto tosin joutuu istumaan aluksi kaksi vuotta Fellmanniassa kaupungintalon remontin vuoksi. Juha Peurala

Jos kaikki olisi mennyt alkuperäisen aikataulun mukaan, tämän viikon sunnuntaina olisi kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä ja saisimme silloin selville tulevan Lahden valtuuston kokoonpanon.

Nyt sitä tietoa joudutaan odottamaan vielä kaksi kuukautta. Muistatteko vielä, millaisten lukujen pohjalta lykkäyspäätös tehtiin? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi oikeusministeriön tilaamassa riskiarviossa, että ensi viikon maanantaina Suomessa voisi olla 2 638–11 170 päivittäistä koronatartuntaa.

Todellisuus näyttää lopulta olevan jotain ihan muuta – mikä on tietenkin hyvä asia. Lukujen taustalla ollut matemaattinen mallinnus oli vain hyvin yksinkertainen laskuharjoitus, kuten THL:n asiantuntijatkin aikanaan avoimesti korostivat. Elävässä elämässä rajoitustoimenpiteet ovat taittaneet tartuntakäyrän, kuten tarkoitus on ollutkin.

Nykyisiä lukuja katsoessa tuleekin väistämättä mieleen, olisiko vaalien järjestäminen sittenkin onnistunut ilman isompia ongelmia alkuperäisessä aikataulussaan.

Ei mennä tällä kertaa syvemmälle siihen spekulaatioon ja jälkiviisasteluun. Sen sijaan on syytä kääntää katse kahden kuukauden päähän ja arvioida Lahden vaalien ennakkoasetelmia nykyisessä aikataulussa.

Tämän lehden sivuilla 4–5 on puitu paikallisten puolueiden ja ehdokaslistojen näkymiä tiedossa olevien faktojen ja galluppien pohjalta. Kyseessä on eräänlainen ”matemaattisen mallinnuksen” karvalakkiversio, joka on syntynyt pyörittelemällä lukuja suhteellisen vaalitavan mukaista paikkajakoa kuvaavassa laskurissa.

Paikkajakoa koskeville arvioille sopii vapaasti naureskella sitten kesähelteillä.

Tässäkään tapauksessa kyse ei ole ennusteesta, vaan lähinnä erilaisten vaihtoehtojen ja niiden todennäköisyyksien kartoittamisesta. Paikkajakoa koskeville arvioille sopii vapaasti naureskella sitten kesähelteillä, jos ne eivät toteudu sinne päinkään.

Yksittäinen äänestyspäätös on monesta palasesta koostuva palapeli, jonka palaset ovat jatkuvassa liikkeessä. Lopulliseen vaalitulokseen ehtii seuraavan parin kuukauden aikana vaikuttaa vielä ties kuinka monta muuttujaa. Seuraavassa niistä vain muutama.

1 Valtakunnallisen politiikan kuohut.

Neljän vuoden takaisissa vaaleissa tehdyn kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suunnilleen puolet äänestäjistä teki päätöksensä puolueen mukaan, puolet henkilön mukaan.

Puolueen perusteella tapahtuva päätöksenteko tarkoittaa myös sitä, että äänestysratkaisuihin vaikuttavat lukuisat asiat, joita kaupunginvaltuustossa ei käsitellä käytännössä lainkaan. Niinpä kaikki mahdolliset valtakunnallisen politiikan tyrskyt ja käänteet ovat merkityksellisiä myös Lahden vaalituloksen kannalta. Lähiaikoina valtakunnallisen politiikan valokeilaan on nousemassa koronatoimenpiteiden rinnalle myös muita tärkeitä, normaalioloista tuttuja puheenaiheita.

Ensi viikolla järjestettävässä hallituksen puoliväliriihessä on tarkoitus käsitellä muun muassa työllisyystoimia, elvytystä, verotusta ja mahdollisesti myös leikkauksia. Toisin sanoen luvassa voi olla monelle äänestäjälle epämieluisia päätöksiä, ellei niitä onnistuta jollakin verukkeella lykkäämään vaalien yli. Alunperinhän hallituksen ideana oli, että koko riihi järjestetään näppärästi vaalien jälkeisellä viikolla, mutta vaalien lykkäys vesitti tuon ajatuksen.

Kesäkuussa puolestaan hallituksen iso sote-ratkaisu on loppumetreillä juuri kunnallisvaalien kynnyksellä, mikä voi poikia vielä monenlaisia käänteitä. Lahdessa oman mausteensa tähän asetelmaan tuo Harjun terveyden synnyttämiseen viime vuonna liittynyt poliittinen kuohunta.

2 Paikalliset puheenaiheet.

Kunnallisvaaleissa valitaan valtuutettuja päättämään ennen kaikkea Lahden asioista, joten paikallisilla kysymyksillä ainakin pitäisi olla iso merkitys äänestyspäätöksissä. Hyvän käsityksen ehdokkaiden näkemyksistä saa esimerkiksi vilkaisemalla U uden Lahden ja ESS:n nettisivuilta löytyvän vaalikoneen vastauksia.

Nykyiselle valtuustolle ei näillä näkymin ole tulossa päätettäväksi isoja asioita toimintansa loppumetreillä. Moni äänestäjä voi kuitenkin tehdä ratkaisunsa jo tehtyjen päätösten perusteella. Hyvästä esimerkistä käy keskustan liikenneratkaisu, yksi tämän kauden puhuttavimmista päätöksistä. Vaalikonevastausten perusteella monella ehdokkaalla on halua palata vielä asiaan.

Vaalikampanjoinnin kiihtyessä tulemme kuulemaan monenlaisia mielipiteitä siitä, mitä kaupungin kuuluu tehdä ja mitä ei. Talouden tasapainottamiseen liittyvät kysymykset ovat myös uusien päättäjien pöydällä, vaikka kaupunki sai viime vuonna tilapäisen piristysruiskeen valtion koronatukiaisista. Niinpä esimerkiksi vanha kunnon valinta veronkorotusten ja leikkausten välillä jakaa jälleen ehdokkaiden ja myös äänestäjien näkemyksiä.

3 Minne menevät liikkuvat äänestäjät?

Yksikään puolue ei omista äänestäjiään, joten jokaisessa vaalissa nähdään siirtymiä leiristä toiseen. Liikahdusten suunnasta ja voimakkuudesta saa tuntumaa kannatusmittausten perusteella, mutta vain suuntaa-antavasti. Valtakunnallisen ja paikallisen gallupin perusteella virta näyttäisi nyt vievän perussuomalaisten suuntaan.

Lahden vaaleissa todellinen jokerikortti on mittavan ehdokaslistan kerännyt Pro Lahti -ryhmä, jonka tulevaa kannatusta on hyvin vaikea arvioida perinteisillä menetelmillä. Tässä vaiheessa on arvoitus, miltä perinteisiltä puolueilta ryhmä onnistuu nappaamaan äänestäjiä ja kuinka paljon. Tuskinpa kaikkein eniten ainakaan vihreiltä, jos vaalikonevastauksien perusteella voi jotain arvella. Monessa muussa ryhmässä voi olla enemmänkin tarvetta vilkuilla olkapään yli.

4 Mitä tekee nukkuvien puolue?

Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa äänestämässä kävi 55,4 prosenttia äänioikeutetuista lahtelaisista ja hyväksyttyjä ääniä annettiin kaikkiaan 53 622.

Kaikkein isoimman kannatuksen edellisissäkin vaaleissa sai nukkuvien puolue, jonka riveihin jäi tarkalleen ottaen 43 888 lahtelaista. Lukua voi suhteuttaa vaikka siihen faktaan, että vaalien paikallisilla tuloslistoilla suurin puolue oli viimeksi demarit 16 383 äänellä.

Mikäli nukkuvat lähtevät oikeasti liikkeelle, poliittiset mannerlaatat tärisevät. Pienempikin siivu heidän uinuvasta äänipotistaan riittäisi muuttamaan merkittävästi valtuuston voimasuhteita.

Jos temppu olisi helposti tehtävissä, se olisi jo tehty. Lahden kunnallisvaalien äänestysprosentti on pyörinyt koko tämän vuosituhannen 55:n molemmin puolin, kun se vielä 1980-luvun alussa oli noin 75.

5 Miten vaikuttaa vaalien siirto?

Kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä siirtyi tämän viikon sunnuntailta kesäkuun 13. päivään.

Ajankohta on herättänyt jo monenlaisia spekulaatiota muutoksen vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen. Kesä saattaa olla tuolloin kauneimmillaan, ihmiset ovat lähteneet mökeilleen, koronarajoituksia on toivottavasti onnistuttu purkamaan ja Suomen jalkapallomaajoukkuekin pelaa historiallisen ensimmäisen EM-kisaottelunsa edellisenä päivänä.

Tuollaisessa tilanteessa satunnaisella politiikan kuluttajalla saattaa olla mielessä kaikki mahdolliset muut asiat kuin kuntapolitiikka ja äänestäminen.

Tämän asetelman on arvioitu hyödyttävän perinteisiä ja vakiintuneita puolueita, joilla on uskollinen peruskannattajakunta. He käyvät usein äänestämässä jo ennakkoon, kun taas epävarmemmat äänestäjät saattavat tehdä koko päätöksensä äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä vasta viime tingassa varsinaisena vaalipäivänä.

Kokonaan oma kysymyksensä on, mitä merkitystä tällä kaikella on. Miten mahdolliset voimasuhteiden muutokset näkyisivät päätöksenteossa ja politiikan sisällössä. Se on ihan oma spekulointinsa aihe, johon ehdimme palata.

Kommentoi