Päättäjille tarjolla talouden tasapainotuksen "lumoa" - vuosien 2022–2023 tilanne näyttää tiukalta

Kaupungin tulot ja menot läpikotaisin tunteva konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen puhui tulevien vuosien talousnäkymistä jälleen viime viikolla valtuutetuille, tällä kertaa tosin Teams-sovelluksessa eikä valkokankaan äärellä. Katja Luoma

Tommi Berg

Lahti teki muiden kaupunkien tavoin viime vuonna odotettua paremman tilinpäätöksen ennen kaikkea valtion antamien muhkeiden koronatukien ansiosta. Piristysruiske on kuitenkin vain tilapäinen, joten tulevien vuosien taloustilanne näyttää kireältä. Tämänhetkisen arvion mukaan Lahden talous uhkaa painua vuosittain yli 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuosina 2022–2024.

Tilanteeseen on pyritty reagoimaan kolmen vuoden ajalle ulottuvalla Lahden uudistumis- ja muutosohjelmalla. Ohjelmasta on käytetty päätöksentekokoneistossa lyhennettä Lumo, mikä herätti viime viikon valtuustoseminaarissa myös kritiikkiä. Ohjelman käytännön toteutuksesta kun voi olla lumo kaukana.

– Tämän vuoden osalta päätökset on tehty, mutta vuosille 2022 ja 2023 näitä toimenpiteitä joudutaan hakemaan koko ajan lisää. Osa niistä on sellaisia, että tarvitaan päätöksiä asioiden järjestämisestä ja sen hyväksymistä, että joudutaan tekemään joitakin asioita eri tavalla kuin aiemmin, totesi valtuustoseminaarissa puhunut konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Kaikkein kovin paine kohdistuu jälleen kerran sivistyksen palvelualueelle, eli muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Palvelualueen taloutta pitäisi sopeuttaa vuosina 2022–2023 vielä yhteensä noin 12 miljoonalla eurolla.

Kaupungin talouden kannalta on periaatteessa se ja sama, tapahtuuko tasapainotus menoja karsimalla vai tuloja lisäämällä. Laskelmat menevät uusiksi, jos sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, mutta perusasetelma ei muuksi muutu.

Meillä on käyty verkko läpi siten, että meillä on maan parhaassa kunnossa olevat koulut ja päiväkodit.

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen

– Emme ole kokeneet tätä säästöohjelmana vaan nimenomaan muutosohjelmana, jossa varaudutaan toimintaympäristön muutokseen, joka tapahtuu meistä riippumatta, Mäkinen korosti.

Jo vuosien ajan kaupungin toimintaa on pyritty uudistamaan ja tehostamaan lisäämällä sähköisten palveluiden käyttöä. Tämä keino on edelleen vahvasti mukana työkalupakissa.

– Korona-aikana on korostunut, että merkittävä osa kuntalaisista haluaa hoitaa asioita sähköisesti, Mäkinen muistutti.

Tunnettu fakta kuitenkin on, että läheskään kaikkea kaupungin toimintaa ei voi siirtää nettiin. Niinpä talouden tasapainotusurakassa on käytössä monia muitakin tuttuja keinoja, kuten erilaiset omistusjärjestelyt.

– Siellä puolella meillä on aika paljon tehtävissä. Silloin meidän on hyvä arvioida, missä Lahden on hyvä olla mukana ja missä meidän ei ole syytä olla mukana, Mäkinen pohti.

Historiaan viitaten hän korosti ajoituksen merkitystä omistusjärjestelyissä.

– Joskus on hyvä luopua asioita, kun niillä on arvoa.

Lahti sai tämän vuoden talouteensa helpotusta myymällä Paavolan kampusalueen kiinteistösijoittajalle. Järjestelystä päästiin kirjaamaan kertaluonteista myyntivoittoa.

Helpotus on kuitenkin vain tilapäinen. Vuosina 2022–2024 Lahti tarvitsee tämänhetkisen arvion mukaan lähes 140 miljoonaa euroa lisää velkaa pystyäkseen hoitamaan tiedossa olevat investointinsa.

Talouskurin peräänkuuluttajana tunnetuksi tullut Mäkinen tosin muistutti, että velkaantumista kuvaavat numerot eivät kerro ihan kaikkea. Hän muistutti, että investoinneille ja velanotolle on saatu myös vastinetta.

– Aika monella kunnalla on kosteusongelmaisia kouluja. Meillä on käyty verkko läpi siten, että meillä on maan parhaassa kunnossa olevat koulut ja päiväkodit. Tästä voidaan vaikka olla vähän ylpeitä, jos se tähän lahtelaiseen mentaliteettiin istuu, Mäkinen lohkaisi kalvosulkeisensa kevennykseksi.

Kommentoi