Karpalon alueelle mietitty muovitettua laskettelurinnettä, hiihtohissiä ja uusia hyppyrimäkiä – suunnitelman toteutus toistaiseksi jäissä

Karpalon hyppyrimäet on rakennettu 1960-luvun ­lopussa ja ne on remontoitu laajemmin 1990-­luvun alussa. Mikäli Spatiumin suunnitelma ­toteutuisi, mäet rakennettaisiin uudelleen ja niiden suunta kääntyisi hieman kaupunkiin päin. Tommi Berg

Tommi Berg

Näissä maisemissa on moni olympia- ja MM-mitaleillekin johtanut tarina saanut alkunsa. Karpalon pienet hyppyrimäet ovat toimineet aloittelevien hyppääjien ponnahdusalustana kohti isompia mäkiä jo sukupolvien ajan.

Nostalgiaan ja perinteisiin sekoittuu kuitenkin myös huolta paikalleen jämähtämisestä. Harjoitusmäet ovat säilyneet suunnilleen muuttumattomina 1970-luvulta asti.

Ideoiden puutteesta asia ei ole ollut kiinni, sillä niitä on palloteltu jo vuosien ajan. Esimerkiksi jo vuonna 2013 silloinen olympiakomitean huippu-urheilujohtaja, mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski väläytti Karpalon kehittämistä valmennuskeskukseksi.

Salpausselän kisojen yhteydessä valtuutetuille puhunut Kojonkoski väläytti Karpaloon hissiä ja myös pientä lumilautailurinnettä. Ideaa ei tyrmätty, ja esimerkiksi silloinen kaupunginjohtaja Jyrki ­Myllyvirta piti sitä ”strategisesti fiksuna aloitteena”.

Tuon jälkeen alueella ei ole tapahtunut mitään konkreettista, mutta ideat ovat tarkentuneet alustaviksi suunnitelmiksi.

Kaupungin toimitilayhtiö Spatium julkisti vuonna 2018 suunnitelman, jonka mukaan Karpalosta tulisi koko perheen laskukeskus: ”Uudessa Karpalossa pidetään hauskaa pulkkamäessä ja harrastetaan vaativampia lajeja kuten mäkihyppyä ja lumilautailua turvallisessa, nykyajan vaatimuksiin suunnitellussa ympäristössä. Karpalossa voidaan jatkossa harrastaa mäenlaskulajeja ympäri vuoden.”

Tavoitteena on koko urheilukeskuksen alueen käyttöasteen nostaminen.

Spatiumin toimitus­johtaja Jouni Kanervo

Esityksen mukaan Karpaloon tehtäisiin muovitettujen hyppyrimäkien lisäksi myös muovitettu laskettelurinne kesäkäyttöön, mikä olisi uutta Suomessa. Hyppyrimäkien ja rinteen väliin tulisi hiihtohissi. Kesäisin hissiä voitaisiin hyödyntää myös alamäkipyöräilijöiden käytössä, rinteeseen tulisi lajia varten kaksi rataa.

Alustavan kustannusarvion mukaan hankkeen toteutus maksaisi 600 000–1 000 000 euroa. Maanrakennusurakan osuus olisi 250 000–400 000 euroa. Valaistukseen, hissiin ja kesäkäyttömateriaaleihin menisi 300 000–400 000 euroa.

Kesäkäyttöön tarkoitettu muovitettu laskettelurinne olisi lajissaan ensimmäinen Suomessa. Spatium

Spatiumin toimitusjohtaja Jouni Kanervo liputtaa edelleen suunnitelman puolesta. Alueen halleja nykyään hallinnoivalla yhtiöllä on suunnitelmassa taustalla laajempi näkökulma.

– Tavoitteena on koko urheilukeskuksen alueen käyttöasteen nostaminen.

Jos tässä onnistutaan, aluetta voisi hyödyntää nykyistä paremmin myös kaupallisesti, yhtenä pienenä esimerkkinä Kanervo mainitsee suksien vuokraustoiminnan.

Suunnitelman toteutus ei ole toistaiseksi edennyt, mutta Kanervon puheiden perusteella sitä ei ole myöskään hylätty. Hänen mukaansa urheilukeskuksen kehittämisestä on tarkoitus käydä kevään aikana laajemmin keskusteluja yhteistyössä alueeseen liitty­vien tahojen kanssa.

Yhden innokkaan keskustelukumppanin Kanervo saa varmasti Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvailasta, joka tuntee Spatiumin Karpalo-suunnitelman ja näyttää sille vihreää valoa. Marvailan mukaan alueen kehittämiselle on nyt tilausta.

– Olemme nyt saaneet juniorimäärän kasvuun, nykyään meillä on siellä noin 50–60 harrastajaa, aallonpohja on ohitettu.

Suunnitelman mukaan hyppyrimäetkin uusittaisiin kokonaan ja niiden suuntaa käännettäisiin hieman, nykyistä enemmän kaupunkiin päin. Maansiirtotöiden myötä mäistä tulisi luonnonmäkiä. Marvaila pitää uusien mäkien tekoa perusteltuna ratkaisuna harrastajien kannalta, sillä aika on mennyt ohi nykyisistä mäistä.

– Nykyisiä rakenteita kunnostamalla ei ole mahdollista toteuttaa tämän päivän tarpeita vastaavia mäkiä.

Pieni laskettelurinne hyppyreineen sijoittuisi hyppyrimäkien viereen, ja välissä oleva hissi palvelisi molempien harrastuspaikkojen käyttäjiä. Spatium

Laskukeskuksen toiminnan pyörittämiseksi on mietitty erilaisia vaihtoehtoja. Paikka voisi mahdollisesti tulla esimerkiksi kaupallisen yrityksen tai urheiluseuran hoidettavaksi. Toistaiseksi asiaan liittyvät keskustelut ovat olleet alustavassa tunnusteluvaiheessa.

Marvailan mukaan suunnitelmassa oleva hissi on oleellinen junioreille, sillä sen avulla hyppykertoja saadaan merkittävästi nostettua. Laskettelurinne ja alamäkipyöräily tuovat hissille käyttöä monipuolisesti. Marvaila muistuttaa, että paikan sijainti olisi erinomainen lasten harrastustoimintaa ajatellen, oli jalkojen alla suksea tai lautaa.

– Tänne on helppo tulla vaikka pariksi tunniksi koulupäivän jälkeen.

Kaupungin liikuntatoimen­johtaja Tommi ­Lanki ei usko, että Spatiumin laatima suunnitelma Karpalon alueen kehittämiseksi pääsee lähivuosina toteutukseen. Hän muistuttaa, että kaupungilla on jonossa useita muitakin liikuntapaikkahankkeita, kuten tekojäärata, Kisapuisto ja uusi uimakeskus.

– Meidän näkökulmastamme katsottuna tämä ei ole ensimmäisenä etenemässä. Ainakin seuraavat 3–4 vuotta keskitytään turvaamaan alueen nykyistä käyttöä, Lanki kommentoi Karpalon tilannetta.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että alueelle on tulossa uusi pukuhuonerakennus. Mäkiin sen sijaan ei olla tekemässä isompia muutoksia.

Lanki arvioi, että laskettelurinteellä laajennetun Karpalon alueen lumetus olisi yhtä iso urakka kuin ensilumenladun tai mäkimontun lumetus.

– Se edellyttäisi suunnilleen nykyisen lumetuskapasiteetin kasvattamista puolitoistakertaiseksi.

Lanki ei kuitenkaan täysin tyrmää Karpalon suunnitelmaa pidemmän aikavälin ideana.

– Jos puhutaan vuodesta 2030, tällaisetkin suunnitelmat ovat harkitsemisen arvoisia.

Samaan hengenvetoon Lanki kuitenkin muistuttaa virkansa puolesta talousnäkökulmista ja kustannuksista.

– Kuka kantaa riskit pitkällä aikavälillä?

Lanki pohtii ääneen vastauksen omaan kysymykseensä ja muistuttaa, että monesti kaupunki päätyy lopulta pääasialliseksi vuokrien maksajaksi liikuntahankkeissa. Periaatteessa hän suhtautuu kuitenkin myönteisesti Spatiumin suunnitelman tausta-ajatukseen, jonka mukaan urheilukeskukseen saataisiin nykyistä enemmän myös kaupallista toimintaa.

– Toivon mukaan liiketoimintaa tulisi mittavasti, että kaupungin rahoitusvastuu pienentyisi.

Kommentoi