"Nykyinen katsomo puretaan, se on selvä" – Kisapuisto on nyt myötätuulessa, mutta lopullisia ratkaisuja ei ole luvassa vielä maanantaina

Vuosikausia pyöritelty Kisapuiston uudistushanke näyttää vaihteeksi olevan askeleen lähempänä etenemistä sanoista tekoihin. Tämän viikon maanantaina asiaa puitiin päättäjien ja asiaan liittyvien yhteistyökumppanien kesken järjestyssä seminaarissa. Ensi maanantaina kaupunginhallitukselta odotetaan asiasta jonkinlaista päätöstä kaupunginjohtajan esityksen pohjalta.

Tuolloin ei kuitenkaan kannata odottaa vielä investointipäätöstä uuden jalkapallostadionin rakentamisesta, puhumattakaan stadionin katsomoratkaisujen yksityiskohdista.

– Maanantaina todennäköisesti päätetään, missä asioissa mennään eteenpäin ja päivitetään vanhoja suunnitelmia, ennakoi kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Hän muistuttaa, että monesta Kisapuistoon liittyvästä asiasta on jo yksimielisyys.

– Nykyinen katsomo puretaan, se on selvä. Sinne rakennetaan joka tapauksessa moderneja pukuhuonetiloja ja nykyinen rakennus suojellaan. Näistä ei ole juuri epäselvyyttä. Näyttäisi olevan myös aika laaja tuki sille, että sinne tulee tekojäärata.

Helppojen kysymysten jälkeen ratkottavaksi jää vanha tuttu pähkinä: uuden jalkapallostadionin rahoitus. Timonen näkee siinäkin asiassa valon pilkahduksia.

Joissakin asioissa voidaan miettiä, että tehdäänkö kaikki kerralla.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

– Nyt erilaiset ryhmät ovat selvästi lähempänä toisiaan, Timonen sanoo kolmen vuoden kaupunginjohtajakokemuksensa perusteella.

Stadionin toteutus on ollut jo pitkään kiinni siitä, että stadionin käyttökulut nousevat tuntuvasti uuden investoinnin myötä. Kulujen rahoituksesta ei tähän mennessä ole löytynyt yksimielisyyttä.

Investoinnin suuruus vaikuttaa suoraan stadionin pääomakuluihin, joten yhtälöä on pyritty helpottamaan karsimalla investoinnin suuruutta. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että kaupungin toimitilayhtiö Spatiumin suunnittelemassa stadionissa on lämmitettyä tilaa enää pääkatsomon ensimmäisessä kerroksessa, kun ensimmäisessä versiossa sitä oli vielä kolmessa.

– Se on kompromissi. Joissakin asioissa voidaan miettiä, että tehdäänkö kaikki kerralla. Ilman, että tingitään mistään olennaisesta, Timonen toteaa.

Investoinnin suuruuden lisäksi oma keskustelun aiheensa on vielä kulujen jakaminen ja erityisesti FC Lahden maksettavaksi tuleva osuus.

Kisapuisto-keskustelu on saanut viimeisen parin kuukauden aikana uusia mausteita, kun asiasta kiinnostuneet tahot ovat esittäneet omia ideoitaan alueen kehittämiseksi.

Joulun alla oman visionsa kanssa julkisuuteen tullut, ”itämaan tietäjiksi” nimetty urheiluvaikuttajien ryhmä on ehtinyt jo jakaantua. Niinpä maanantain seminaarissa kuultiin erilliset esitykset arkkitehti Pokko Lemminkäiseltä sekä Harri Kampmanilta ja Urpo Karjalaiselta.

Lemminkäinen on vakuuttunut siitä, että hänen suunnitelmansa tulee huomattavasti halvemmaksi kuin Spatiumin vaihtoehto. Hän arvio koko Kisapuiston alueen uudistamisen stadioineen, pukukopin saneerauksineen ja pesäpallokenttineen maksavan 12,7 miljoonaa euroa, josta jalkapallokatsomoiden ja pallopaviljongin osuus olisi 8,1 miljoonaa. Lemminkäisen mukaan hanke toteutuisi hiilineutraalisti.

Spatiumin laskelmissa stadionhankkeen katsomorakenteilla on hintaa 9,3 miljoonaa euroa, kahviorakennukseen menisi puoli miljoonaa euroa ja vanhan katsomon purkuun reilut 100 000 euroa eli yhteensä 9,9 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden hintalappu nousee arviolta miljoonalla eurolla, jos stadion toteutetaan hiilineutraalisti, mutta siinä tapauksesssa olisi todennäköisesti saatavissa enemmän erilaisia tukirahoja.

Kaupunginjohtaja Timosen mukaan suunnitelmat eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska Spatiumin suunnitelma on ”valtavan paljon pidemmällä” kuin muut suunnitelmat.

– Se on ainoa suunnitelma, josta meillä on tarkat laskelmat ja suunnitelmat, Timonen toteaa.

Epävirallisissa spekulaatioissa asetelma on tulkittu myös arvovaltakysymykseksi, kun yksityiset ideoijat ovat esittäneet vaihtoehtoja kaupungin suunnitelmille. Timonen ei allekirjoita tällaisia arvioita. Hänen mukaansa eri ideoissa on hyviä ajatuksia ja niitä voidaan yhdistellä. Hän pitää viime aikojen ideointia tervetulleena ilmiönä.

– Olisin huolestunut, jos tilanne ei olisi näin päin. Jos ei olisi erilaisia ideoita ja ajatuksia, alue ei olisi tärkeä.