Kevytväylien sulanapito kerää kritiikkiä ja kehuja – "Tämä on ollut vastaus siihen huutoon"

Kesäkeli on tänä talvena vallinnut muun muassa Uudenmaankadun kevytväylällä. Kaikkiaan tehostetun talvikunnossapidon piirissä on 20 kilometriä kevyen liikenteen väylää. Tommi Berg

Marjaana Kontu

Lahti on tänä talvena tehostanut talvikunnossapitoa keskustan kevytväylillä. Sulana on harjaamalla ja kemikaaleilla pyritty pitämään kaikkiaan 20 kilometriä kevyen liikenteen väylää pääreittien varrella.

Sulat pyörä- ja kävelytiet ovat saaneet kiitosta aktiivipyöräilijöiltä ja liukastumista pelkääviltä kävelijöiltä, mutta sulatukseen käytetty formiaatti epäilyttää monia. Sen on väitetty sotkevan pyörät ja kulkeutuvan kengissä likana sisätiloihin. Koiranomistajat ovat epäilleet sen ärsyttävän koiran tassuja.

– Tykkään kun tämä on sula. Täällä asuu paljon vanhuksia ja ovat tyytyväisiä kaikki, kun on ollut niin mukava kävellä, kiittelee Lahdenkadun varrella sauvalenkkeillyt Erkki Hirvonen.

Hän peukuttaa formiaatin käyttöä.

– Sillä voisi vetää kaikki jalkakäytävät, jalkamiehille ja pyöräilijöille aivan hyvä!

Ero tehostetun ja normaalin talvikunnossapidon välillä on selvä, sen huomaavat esimerkiksi Uudenmaankadun ja Apilankadun risteyksen tuntumassa pyöräillessä. Tommi Berg

Toisenlaistakin palautetta on tullut, vahvistaa kunnossapitoinsinööri Pasi Leppäaho.

– Rehellisyyden nimissä sitä tulee puolesta ja vastaan.

Harjauksen jäljiltä on joskus ollut möhjöistä, ja koiraväki on reagoinut.

– Jotkut myös haluaisivat, että olisi normaali, aurattu talvipinta, missä olisi sepeliä tai hiekkaa.

Leppäaho kuitenkin huomauttaa, että aiemmin on valitettu renkaita rikkovasta sepelistä.

– Tämä on ollut vastaus siihen huutoon. Että löydettäisiin liikenteellisiä pääreittejä, missä olisi korkeampi hoito­taso.

Kaikki palautteet haitoista on ohjattu aineen toimittajalle.

– Heitä kiinnostavat kaikki ongelmat, jotta aine saataisiin mahdollisimman toimivaksi.

Lentokentiltä lähtöisin oleva formiaatti ei Leppäahon mukaan ole ollut kunnallisessa käytössä missään näin laajasti kuin Lahdessa. Osaan ongelmista löytyy heti ohjeistusta, kuten pyörien sotkeutumiseen.

– Meidän ohje on, että lienee viisasta vain putsata useam­min fillaria.

– Tavarantoimittaja on tehnyt korroosiotestejä. Niiden mukaan formiaatti aiheuttaa vähemmän korroosiota kuin maantiesuola. Se on vesiliukoista, jos pystyy pyörää pesemään, Leppäaho vinkkaa.

Hän kertoo itsekin pyöräilevänsä sulia reittejä.

– Itselläni ei ole ollut muuta ongelmaa, kuin että jarrut vinkuvat, mutta sehän on vain hyvä, ihmiset kuulevat paremmin kun tulet.

Jos silti epäilyttää, voi Leppäahon mukana aina valita toisen reitin.

– Pääsääntöisesti vaihtoehto löytyy kadun toiselta puolelta.

Koirien mahdollisia ongelmia selvittää myös kaupungineläinlääkäri. Leppäaho välittää tavarantoimittajan ohjeen:

– Aine itsessään ei ole koiralle vaarallista, mutta kuten suola, se aiheuttanee ihoärsytystä, varsinkin, jos tassuissa on haavoja. Oireita voi vähentää tassuja pesemällä tai kävelyttämällä koiraa pientareella.

Tyytyväistä palautetta tulee sitäkin.

– Ihmiset ovat kiitelleet, kun aiemmin ei ole tullut mieleenkään pyöräillä talvella, ja nyt ovat pystyneet jatkamaan kautta ja esimerkiksi menemään pyöräilevän lapsen kanssa päiväkotiin.

Leppäaho tähdentää, että kyse ei ole vain talvipyöräilijöiden palvelusta.

– Suurin osa näistä hoidettavista väylistä on yhdistettyjä, eli niissä on myös kävely sallittu. Eli sama hoito tehdään kävelijöitä varten.

Ainoastaan Aleksilla on talvihoidossa vain pyöräväylä Vesijärvenkadun ja Lahdenkadun välillä.

Sulatukseen käytetty formiaatti on ympäristöystävällisempää kuin pohjavesiä pilaava suola, joskin kymmenen kertaa kalliimpaa.

– Siksi sillä ei tulla jokaista kevyen liikenteen väylää hoitamaan. Tämä on Lahden päätös, että etsitään erilaisia tapoja ympäristön parantamiseksi.

Menetelmän hinta on hänestä suhteellinen.

– Jos pystytään välttämään kaatumisia, voidaan sitä kautta säästää terveysmenoissa.

Formiaatin ohella turvaudutaan auraukseen ja harjaukseen, tilanteen mukaan.

Kaistamerkinnät ovat paikoin kokeneet kovia tehoharjauksessa olevilla väylillä. Tommi Berg

Se, että kevytväylien sulatus puhuttaa, ei yllätä kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttusta.

– On luonnollista, että palautetta tulee, ja yleensä se negatiivinen tulee läpi ja positiivinen ehkä jää sanomatta.

Hän korostaa, että tämä on yksi keino palapelissä, kun etsitään tapoja ympärivuotisen pyöräilyn lisäämiseen.

– Olosuhteiden parantamisella on tutkimuksen mukaan vaikutusta, ja talviharjauksesta on hyviä kokemuksia Helsingistä. Se yleistynee muissakin kaupungeissa.

– Parhaamme mukaan koetetaan luoda olosuhteita, joihin mahdollisimman moni olisi tyytyväinen.

Huttunen huomauttaa tutkimusten osoittavan, että pyörän selkään hypätään, kun se tuntuu turvalliselta ja on miellyttävää.

– Jäätön väylä, joka ei ole liukas, on parempi kuin jäinen ja loskainen.

Pyöräilijöiden määrää seurataan väylien varren laskureilla. Sitä, onko talvipyöräily nyt lisääntynyt, on liian aikaista arvailla. Vertailua vaikeuttaa koronakin.

– Elo-syyskuussa pyöräilijöitä oli puolentoista kuukauden aikana liki 300 000, nyt alkuvuodesta 55 000. Talvella pyöräilijöiden määrä laskee melkein viidennekseen.

Sulana on pidetty väyliä muun muassa Hämeenlinnantiellä, Tapparakadulla, Helsingintiellä, Uudenmaankadulla, Vesijärvenkadulla ja Mannerheiminkadulla.

– Varmasti jatkossa pohditaan, laajennetaanko aluetta. Sitä täytyy miettiä tarpeen mukaan, missä esimerkiksi on paljon on työmatkaliikennettä.

Muita keinoja ovat pyöräily- ja kävelyväylien erottaminen sekä se, että parannetaan päällysteitä ja risteysalueiden turvallisuutta.

Huttunen itse pyöräilee läpi talven, myös nyt tehohoidetuilla osuuksilla.

– Hirveän sujuvaa kesäkelissä pyöräillä!

Kommentoi