Suurennuslasin alle oma koulu – Kannaksen lukion opiskelijat selvittävät ensimmäisinä Suomessa opinahjonsa hiilijalanjäljen

Koulun hiilijalanjäljen mittaaminen on Kannaksen lukion suurin panostus teemavuoteen. Taina Laakkonen

Marjaana Kontu

Kannaksen lukiossa alkaa uraauurtava hanke, jollaista ei tiettävästi ole tehty muissa Suomen lukiossa. Lukiolaiset selvittävät yhdessä Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kanssa koulunsa hiilijalanjäljen.

Projektiin ilmoittautui kymmenen lukiolaista, joilla oli viime viikolla ensimmäinen Teams-tapaaminen LUT:n edustajien kanssa. Lukiolaiset saavat projektista ympäristökasvatuskurssin suoritusmerkinnän.

Toisen vuoden opiskelija Deia van Os on heistä yksi.

– Ilmoittauduin heti, koska tämä on harvinainen tilaisuus. Kiinnostaa saada tietoa siitä, mitä me voimme tehdä korjataksemme maapallolla tehtyjä virheitä. Ilmastonmuutos huolettaa, ja eniten uhanalaisten eläinten tulevaisuus.

Myös biologiaa ja maantietoa opettava lehtori Tarja Rousku on innoissaan.

– Tämä istuu loistavasti opetukseen! Kursseilla on valtava määrä teoriaa, mutta tässä päästään toteuttamaan asioita käytännössä.

Jos pystyisi vaikka keksimään keinoja, miten korjata maapalloa, se olisi tosi siistiä!

Opiskelija Deia van Os

Samaa sanoo apulaisprofessori Ville Uusitalo LUT-yliopistosta. Aluevaltaus on Lahdessa uusi myös yliopistoväelle.

– Tätä on kiinnostavaa lähteä kokeilemaan. Se, että tehdään uusia asioita ennakkoluulottomasti sopii hyvin Lahden vihreä pääkaupunki -teemaan.

Opettajien ideoimaan hankkeeseen on saatu ympäristöpääkaupunkivuoden projektitukea 3 000 euroa. Rouskusta on hienoa, että Kannas avaa latua.

– Toivottavasti voimme olla muille esimerkkinä!

LUT:sta mukana on kiertotalouden maisteriohjelman opiskelijoita.

– Porukalla on yhdessä tarkoitus tehdä. Tämä on oppimiskokemus kaikille, uskoo Uusitalo.

Yhdessä mietitään, mistä lukion hiilijalanjälki muodostuu, minkä jälkeen lukiolaiset jaetaan ryhmiin, joista jokainen alkaa työstää aihepiiriään yhdessä LUT-opiskelijoiden kanssa. Tarkastella voidaan esimerkiksi energiankulutusta, liikkumista sekä ruokahävikkiä.

– Lukiolaiset osallistuvat tiedonkeruuseen ja laskentaan. Projektiin kytkeytyy monia lukion osa-alueita ja niiden käytännön soveltamista, Uusitalo sanoo. Työssä voidaan hänestä soveltaa esimerkiksi fysiikan, ­kemian, biologian, maantiedon ja matematiikan oppeja. Se voi myös antaa kipinää jatkoon, sillä töitä tällä saralla riittää.

– Ympäristöhaasteet vaativat tulevaisuudessa paljon osaajia, kun aletaan miettiä ratkaisuja.

Kun koulun hiilijalanjälki on mitattu, lähdetään miettimään sen pienentämistä.

Rouskusta Lahden tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025 on hulppea, mutta lukio voi siihen antaa oman panoksensa.

– Olemme iso lukio, kohta osa Paavolan kampusta. Kaikkien panoksella on iso merkitys.

Deia van Os sanoo omassa arjessaan kiinnittäneensä huomiota hiilijalanjälkeensä.

– Olen kasvissyöjä ja hankin yli puolet vaatteistani kirppikseltä.

Kestävä kehitys kuuluu Kannaksessa ”vihreänä lankana” kaikkiin oppiaineisiin. Rouskun tuntuma on, että aihe kiinnostaa nuoria.

– Näistä keskustellaan kursseilla, ne herättävät tunteita ja ajatuksia.

Myös van Osista nuoret ovat ympäristötietoisia. Ympäristöalan opiskelu tulevaisuudessa voisi hänestä olla kiinnostavaa.

– Biologia ja psykologia kiinnostavat eniten. Jos pystyisi vaikka keksimään keinoja, miten korjata maapalloa, se olisi tosi siistiä!

Projektin selvitykset on tarkoitus saada tehtyä huhtikuuhun mennessä. Tarja Rousku toivoo sen saavan myös jatkoa, ja apulaisprofessori Uusitalo myötäilee:

– Hyvinkin voi pohtia, miten yhteistyötä voi syventää. On kiinnostavaa nähdä miten tämä menee. Sitten keksitään taas uusia ­avauksia.

Kommentoi