Uusi valtuusto saa käsiinsä aikapommin - kouluissa ja päiväkodeissaheti aluksi isot säästöpaineet

Muun muassa kaupungin kouluja ja päiväkoteja pyörittävällä sivistystoimialalla on tarkoitus tehdä 20 miljoonan säästöt kolmessa vuodessa. Veera Visuri

Tommi Berg

Jokaisen kunnallisvaaleihin valmistautuvan ehdokkaan kannattaa viimeistään nyt kaivaa käsiinsä Lahden sivistystoimialan tämän vuoden käyttösuunnitelma ja tarkemmin sanottuna sen sivu 8. Byrokraattiselta kuulostavan asiakirjan sisältö on painavaa luettavaa. Sieltä selviää, millainen todellisuus uutta valtuustoa odottaa.

Mainitulta sivulta löytyy taulukko, jossa on esitetty arvioita sivistystoimialan henkilöstömäärän kehityksestä tulevina vuosina. Viesti on selvä: tämä vuosi näyttää vielä melko rauhalliselta, mutta vuosina 2022 ja 2023 lahtelaisissa kouluissa ja päiväkodeissa käy kova puhuri, jos alustavat suunnitelmat toteutuvat.

Sivistystoimialan suurin palanen on Lasten ja nuorten kasvu -vastuualue, joka pyörittää kouluja, päiväkoteja ja nuorisopalveluita yhteensä reilun 2 000 henkilön voimin. Tästä on tarkoitus vähentää tämän vuoden aikana 23 henkilötyövuotta. Ensi vuonna väen vähennystarve on kuitenkin jo 115 henkilöä ja vielä sitä seuraavana 101.

Toisin sanoen henkilöstö supistuisi kahdessa vuodessa kymmenen prosenttia. Vähennystä voi pitää isona ja nopeana, koska kyse on isolta osin lakisääteisten peruspalveluiden tuottamisesta. Vähennys näkyisi ja tuntuisi väistämättä koulujen ja päiväkotien arjessa.

Kaiken taustalla on kaupungin talouden tasapainotus ja sitä varten laadittu 30 kuukauden ohjelma. Sivistystoimialan odotetaan tekevän kolmessa vuodessa yhteensä 20 miljoonan euron säästöt, josta noin 16 miljoonaa kohdistuu vuosille 2022–2023.

– Tästä vuodesta kyllä selvitään, mutta tulevat vuodet ovat vielä avoinna, sivistysjohtaja Tiina Granqvist sanoo.

Kyllä päättäjät ovat heti kovan paikan edessä.

Sivistysjohtaja Tiina Granqvist

Vaikeimpien vuosien talousarviosta päättäminen on uuden valtuuston käsissä.

– Kyllä päättäjät ovat heti kovan paikan edessä, Granqvist toteaa.

Tässä vaiheessa vuosien 2022–2023 säästökeinoista on vasta alustavia arvioita. Arvioidut henkilöstövähennysten määrät pohjautuvat säästötavoitteiden pohjalta tehtyihin laskennallisiin oletuksiin, joissa on otettu huomioon, että henkilöstömenot ovat sivistystoimialan isoin menoerä. Granqvist myöntää, että väläytetyt henkilöstövähennykset on vaikea toteuttaa tavoitellussa aikataulussa.

– Säästötavoite on tiukka, mutta nyt etsimme niitä keinoja. Voi olla, että löytyy jotain sellaistakin, minkä avulla kohdistaa niitä säästöjä henkilöstökuluista muuallekin.

Säästötalkoot on tuttu juttu jo aiemmilta vuosilta, mutta tällä kertaa tarvittavien säästöjen mittakaava on jotain muuta kuin aiemmin. Perinteiseen tapaan säästöjä etsitään tälläkin kertaa myös tilakustannuksista. Sivistystoimialan tuorein palveluverkkosuunnitelma on tarkoitus päivittää jälleen kevään aikana.

– Katsotaan miten ikäluokat menevät kaupunginosittain ja miten se vaikuttaa investointitarpeisiin. Palveluverkon pitää olla järkevästi suunniteltu ja tulevaisuuteen katsova, että rakennetaan ja korjataan oikeassa paikassa ja oikeassa mittasuhteessa.

Näillä näkymin sivistyslautakunta saa palveluverkkoratkaisun päätettäväkseen huhti–toukokuussa, mitä todennäköisimmin pian kuntavaalien jälkeen. Aikataulu vaikuttaa näppärältä päättäjien kannalta, koska koulujen tai päiväkotien lakkautukset ovat yleensä varma tapa suututtaa äänestäjiä. Granqvstin mukaan aikataululle on kuitenkin perustellut syyt.

– Suunnitelmassa tarvittavat väestöennusteet tulivat tänä vuonna käytettäväksi sen verran myöhään Väestörekisterikeskuksesta johtuen.

Granqvist ei lähde tässä vaiheessa puolella sanallakaan arvioimaan, mistä päin palveluverkkoa mahdollisesti karsitaan.

– Katsotaan asiaa ensin rauhassa faktojen pohjalta lautakunnan kanssa.

Piru piilee yksityiskohdissa. Sanonta pitää erityisen hyvin paikkansa kaupungin säästötalkoista puhuttaessa. Sivistystoimialan isot säästötavoitteet ovat vielä tässä vaiheessa enimmäkseen epämääräisiä numeroita, mutta päättäjien tehtävä on muuttaa ne konkreettisiksi toimenpiteiksi virkamiesten esitysten pohjalta. Sivistysjohtaja Tiina Granqvist tietää kokemuksesta, että urakka ei ole helppo.

– Kyllähän tätä on monta vuotta jumpattu. Meillä on hihasta vedettävänä paljon keinoja, jotka on moneen kertaan päättäjien taholta tyrmätty. Siksi tässä on nyt pakko löytää myös uusia näkökulmia, Granqvist sanoo.

Moneen kertaan tyrmätyillä toimenpiteillä hän viittaa esimerkiksi kirjastoverkon harventamiseen. Myös koulupuolella olisi periaatteessa säästömahdollisuuksia, joille ei ole ainakaan toistaiseksi löytynyt kannatusta.

– Kyllähän meillä on toiminnassa paljon laatua, joka ei ole välttämätöntä, jos lähdetään sille tasolle, että järjestetään vain se, mikä on perusopetuslain mukaan pakollista.

Tällä hän viittaa esimerkiksi valinnaisaineiden valikoimaan.

– Ne ovat tosi tylsiä säästämiskohteita, eihän niihin kukaan halua tarttua. Totta kai haluamme tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden opiskella mahdollisimman monipuolisesti omien taipumusten ja mieltymysten mukaan.

Palapelissä on monta liikkuvaa osaa, jotka ovat myös osittain ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella voisi olla mahdollista karsia kuluja syntyvyyden laskiessa, mutta samanaikaisesti on vireillä erilaisia valtakunnallisia kokeiluja, joissa lasten osallistumista varhaiskasvatukseen pyritään nostamaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on 5-vuotiaille tarjottava maksuton varhaiskasvatus. Näin ollen varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä voi kasvaa, vaikka ikäluokat pienenevät.

Sivistystoimialan rahoista valtaosa menee kouluihin ja päiväkoteihin, mutta toimialalla monenlaista muutakin toimintaa, kuten kaupungin kulttuurilaitokset, liikuntapalvelut ja kirjasto. Eri toimintojen huomattava kokoero vaikuttaa myös säästöjen kohdistumiseen.

– Kun säästöjä haetaan, sitä ei voi tehdä perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen kajoamatta. Vaihtoehtona käytännössä olisi, että laitetaan kaikki muu pois. En tiedä haluaako sellaistakaan kaupunkia kukaan.

Koko kaupungin mittakaavassa sivistystoimiala on nykyään ylivoimaisesti suurin kaupungin omassa päätösvallassa oleva menoerä ja asetelma korostuu entisestään, jos sote-palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu poistuu kokonaan kaupungilta sote-uudistuksessa.

Granqvist kuitenkin muistuttaa, että kaupunkikonsernissa on edelleen sivistystoimialan lisäksi monia muitakin toimintoja. Hän peräänkuuluttaakin keskusteluun entistä vahvempaa koko kaupungin näkökulmaa.

Suomeksi sanottuna tämä voisi tarkoittaa sitä, että sivistystoimialalta ei tarvitsisi ehkä säästää ihan niin paljon, jos säästöjä löytyisi jostakin muualta. Pallo on viime kädessä päättäjillä.

– Niin, tämähän on nyt sellaista arvokeskustelua ja tulevaisuuteen katsomista, Granqvist kiteyttää.

Kommentoi