Lukijalta: Lahti Energian polttoaine herättää kysymyksiä

Uusi Kymijärvi 3 -voimala on ollut kaupungin ylpeyden aihe. Kirjoittaja epäilee, kuinka hiilineutraalia sen tuotanto on, kun otetaan huomioon myös polttoaineen keräys ja kuljetus. Sami Kuusivirta

Kari Korhonen

Lahti Energian varaan on Lahti rakentanut paljon. Yhtiö on myös omalla toiminnallaan rakentanut ja kehittänyt Lahtea. Viime vuosina on rakennettu kaksi uutta ja erittäin kallista voimalaa.

Viimeinen biolaitos tuottaa kaukolämpöä. Aikaisempi iso investointi oli 2012 kaasutuslaitos, joka ainakin teoriassa käyttää raaka-aineenaan kierrätyspolttoainetta.

Paljon jää arvailujen varaan, miten kannattavia nämä voimalaitosinvestoinnit ovat olleet ja etenkin, miten toiminnallisesti tehokkaita ne ovat olleet. Yhtiömuoto takaa sen, ettei julkisuuteen anneta kuin valikoituja tiedonmurusia.

Olen itse ollut pitkään epäileväinen näihin annettuihin tiedonjyväsiin koskien Lahti Energiaa.

Hyssyttely päättyi viimein. Yksi keskeinen ongelma voi olla vielä Kymijärven biolaitoksen käyttämä polttoaine, jonka Lahti kehuu olevan hiilineutraalia. Eli kun yksityisautoilu tuottaa hiilidioksidia ilmakehään, niin sitä metsänkorjuujätteen keräys, hakettaminen ja kuljettaminen voimalaitokselle ”ei tietenkään tuota”. Näin on keksitty hiilineutraalius raskaassa liikenteessä ja työkoneissa.

Mainittakoon vielä, että aikaisempaa hiilitonnia korvatakseen uuden voimalaan pitää rahdata massaltaan viisinkertainen määrä tätä biomassaa.

Lahti lämmittää kuusenoksilla. Tällainen otsikko on nähty. Miten paljon tällä on tekemistä todellisuuden kanssa? Ehkä puolet, vähän enemmän tai vähän vähemmän.

Lahden biolaitos kerää raaka-ainetta 100 kilometrin säteellä. Nyt on Etelä-Suomeen tullut ja tulossa samanlaisia laitoksia, jotka ovat käyttämässä myös näitä metsänhakkuiden sivutuotteita. Paljonko näitä riittää?

Millä turve on korvattu? Itsekin olen tyytyväinen turpeen noston vähentymisestä. Suomen järvet ovat rehevöityneet ja niin kuin viime aikoina on tullut julki, järvien ja lampien vedet ovat tummuneet.

Vesien tummuminen on vaikuttanut tietysti järvien kalakantoihin ja koko vesiekologiaan. Näihin ovat syynä jo 60-luvalla alkanut turvetuotanto ja myös metsien ojitus, jotka ovat valumien kautta tärvelleet vesistöjä.

Turvetuotannosta leipänsä saaneet ovat ihmeissään. Urakoitsijoille on luvattu että he voivat nyt korvata menetetyn siirtymälle nyt näiden metsänhakkuutähteiden haketukseen.

Nyt onkin yllättäen huomattu, ettei tälle haketetulle raaka-aineelle olekaan kysyntää. Urakoitsijat epäilevät että raaka-aineen suuri osa tuleekin tuontitavarana todennäköisesti Venäjältä.

Nyt kiinnostaa, mistä Lahden Kymijärven voimalaitoksen biolaitoksen raaka-aine tulee ja paljonko siitä maksetaan. Paljonko hankitaan lähialueelta ja millä hinnalla? Mikä on tuonnin osuus ja millä ehdoilla?

Tämä on keskeinen asia myös niin sanotun hiilineutraaliuden kannalta. Pitkät kuljetusmatkat kai vielä vaikuttavat hiilijalanjälkeen, ellei tämäkin ole niitä asioita, joita ei Lahden ja lahtelaisten pidä nyt esiin nostaa.

Odotan jatkoa tutkivalle journalismille. Kiitos!

Kommentoi