Lisää viihtyisyyttä vai uusia ruuhkia? – Mannerheiminkadulle suunniteltu muutos puhuttaa

Yleissuunnitelma tarkoitus tehdä kevään aikana.

Jos tekeillä oleva suunnitelma toteutuu, tulevaisuudessa tämän näkymän keskellä on noin kolme metriä leveä viherkaista puuistuksineen. Radiomäen puolella olevalle reunalle tulisi autokaistat, yksi kumpaankin suuntaan. Radan puoleiselle reunalle eli nykyisen kevyen liikenteen väylän tienoille tulisi omat erilliset väylät pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tommi Berg

Tommi Berg

Kaupunki esitteli Mannerheiminkadulle suunniteltuja muutoksia netissä järjestetyssä yleisötilaisuudessa viime viikolla. Eniten keskustelua herätti odotetusti Mytäjäisten risteyksen ja matkakeskuksen väliselle osuudelle suunniteltu kaupunkibulevardi.

Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että autoilijoilla olisi jatkossa käytössä yksi kaista suuntaansa nykyisen kahden sijaan. Autoilta vapautuva tila otettaisiin puuistutusten ja kevyen liikenteen käyttöön.

Suunniteltua muutosta on perusteltu eteläisen kehätien valmistumisella. Kaupungin projektipäällikkö Riitta Niskanen muistutti, että Mannerheiminkadun liikenteen on arvioitu vähentyvän Radiomäen kohdalla puoleen entisestä kehätien valmistuttua. Raskaan liikenteen osalta arvio on kaksi kolmasosaa.

Tämä näkökulma herätti myös kriittisiä huomioita tilaisuuden seuraajien keskuudessa, sillä ajokaistojen vähentämisen on pelätty ruuhkauttavan liikennettä. Joku ehdottikin, että asiaan pitäisi palata kahden vuoden kuluttua, kun on käytettävissä todellinen tieto liikenteen siirtymisestä. Kommentoija pelkäsi, että nykyinen korona-aika voi antaa harhaanjohtavan kuvan tilanteesta.

Niskanen perusteli suunniteltua muutosta myös Lahden isoilla pitkän tähtäimen suunnitelmilla, kuten keskustan liikennesuunnitelmalla ja kestävän liikkumisen suunnitelmalla. Niissä tavoitteeksi on asetettu kestävien liikkumismuotojen lisääminen ja yksityisautoilun vähentäminen.

Niskanen myös viittasi radanvarren suuriin kaavoitussuunnitelmiin, joissa on varauduttu tekemään asuntoja noin 4 000 asukkaalle.

Kaupunkibulevardi ei koostu vain katutilasta, se koostuu koko ympäristöstä, ympäröivistä rakennuksista ja puistoista.

Kaavoitusarkkitehti Tuomas Helin

– Alueen kehittämisen ehtona on ollut se, että lähdetään kehittämään Mannerheiminkatua kaupunkibulevardina, eli jaetaan katutilaa tasapuolisemmin ja huolehditaan viihtyisyydestä.

Hanketta valmisteleva kaavoitusinsinööri Tuomas Helin muistutti, että kyse on isommasta kokonaisuudesta.

– Kaupunkibulevardi ei koostu vain katutilasta, se koostu koko ympäristöstä, ympäröivistä rakennuksista ja puistoista. Se mikä katubulevardin tulee luomaan, on kaikkien näiden kokonaisuus ja tämä on pitkän ajan prosessi.

Kaavoitustyön pohjana toimiva yleissuunnitelma on parhaillaan valmisteltavana. Pääsuunnittelijana toimiva Piritta Laitakari A-insinööreiltä totesi omassa esityksessään, että tavoitteena on ”sopivan sujuva kaupunkiliikenne kävellen, pyörällä, bussilla ja henkilöautolla osana keskustan kehää”.

– Ei missään tapauksessa haluta henkilöautoliikennettä unohtaa ja tehdä siitä mahdotonta, mutta halutaan varmistaa kaikkien kulkumuotojen sujuvuus, Laitakari kommentoi.

Tavoitteena on saada Mannerheiminkadulta pois sellaista liikennettä, joka menee vain Lahden läpi.

– Hieman kavennamme ajorataa, jolloin se saadaan kaupunkimaisemmaksi, ja ei houkuttele niin paljon läpiajoliikenteeseen ja korkeisiin nopeuksiin.

Laitakarin esittelemissä piirroksissa ajoneuvoille varatun alueen leveys vähenee Radiomäen kohdalla 13,85 metristä seitsemään metriin. Ajoratojen ja pyöräväylän väliin tulisi 3,5 metriä leveä viherkaista puuistutuksineen. Polkupyöräilijöille olisi varattu kolme metriä ja jalankulkijoille 2,5 metriä. Nykyisellä yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä leveyttä on 4,5 metriä.

Uuden kadun suunnitelmassa huomio kiinnittyy siihen, että peräti 1,5 metriä on varattu reunakaistalle, eli ajoradan ja radiomäen rinteen välissä olevalle leveähkölle pientareelle. Laitakarin mukaan autoilijat voivat väistää kyseiselle kaistalle hälytysajoneuvoja. Vastaava näkökulmaa on alustavasti mietitty myös bulevardin keskelle tulevaan viherkaistaan. Sen reunakivistä tehdään mahdollisesti matalia ja viistettyjä, jolloin myös kyseiselle alueelle on mahdollista väistää.

Mytäjäisten risteyksen ja Uponsillan välistä aluetta koskeva Mannerheiminkadun yleissuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi huhtikuussa. Sen pohjalta tehtäviä tarkempia katusuunnitelmia on tarkoitus valmistella myöhemmin tämän vuoden aikana.

Mytäjäisten risteyksen itäpuolelle on tarkoitus tehdä alikulkutunneli Mannerheiminkadun ali nykyisen suojatien paikkeille. Tommi Berg

Mannerheiminkadulle on suunniteltu muitakin muutoksia kuin paljon huomiota saanut kaupunkibulevardi.

Mytäjäisten liittymän yhteyteen on suunniteltu uutta alikulkutunnelia, joka sijoittuisi välittömästi risteysalueen itäpuolelle. Toisin sanoen tunneli olisi Hennalan suunnasta tien oikeaa reunaa kohti keskustaa menevien käytössä.

BW Tower -toimistalon nurkalta Mannerheiminkadun ali menevä nykyinen kevyen liikenteen tunneli on tarkoitus leventää nykyisten suositusten mukaiseksi.

Tämä matkakeskuksen lähellä oleva alikulkutunneli on tarkoitus leventää nykyisten suositusten mukaiseksi. Tommi Berg

Askon alueen tienoille on suunniteltu Mannerheiminkadun risteyssiltaa, jonka avulla kadun ali avautuisi uusi yhteys Askon alueelle. Uusi yhteys on nimetty Ruuttakaduksi läheisen pelastuslaitoksen välineistön mukaan. Kadun eteläpää sijoittuisi Askon alueelle vanhan tehdas- ja pääkonttorirakennuksen kaupungin puoleisen päädyn paikkeille, Mannerheiminkadun alitettuaan lyhyehkö katu kaartaisi itään päättyen uuteen Mannerheiminkadun liittymään pelastuslaitoksen ja Lotilan koulun välimaastossa.

Salininkadun ja Mannerheiminkadun kulmassa Radiomäen kupeessa nykyisin sijaitseva pieni pysäköintialue on tarkoitus muuttaa viheralueeksi. Vaihtoehtoina ovat tasainen puisto tai rinnemäinen ratkaisu eli ylempänä olevan mäen jatkaminen kadun reunalle asti täyttömaan avulla.

Alustavien suunnitelmien mukaan Mannerheiminkadun katutilaa on tarkoitus elävöittää elämyksellisellä erikoisvalaistuksella ja valotaiteella. Erityisesti pyörä- ja jalankulkuväyliä on tarkoitus korostaa.

Kommentoi