Pääkirjoitus: Ympäristöpääkaupungin tittelistä pitää ottaa nyt irti niin paljon kuin mahdollista

Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi juhannuksen kynnyksellä 2019, jolloin maailma oli hyvin erilainen kuin nyt. .

Oheinen kuva on otettu Oslossa juhannusviikolla 2019. Lahti on juuri voittanut Euroopan ympäristöpääkaupungin tittelin, ja lahtelaisdelegaatio on marssinut lavalle kaupunginjohtaja Pekka Timosen johdolla. Kuvassa ei näy ihan kaikkia Lahden puolesta Oslossa lobanneita. Kilpailun tuomaristolle aiemmin päivällä esiintyneet kolme Pelicansin pelaajaa ovat jo lähteneet kotimatkalle.

Jos joku olisi silloin pystynyt kertomaan, millaisissa tunnelmissa Lahden suuri vuosi aikanaan alkaa tammikuussa 2021, Oslon-kävijät tuskin olisivat uskoneet kuulemaansa kaiken juhlahumun keskellä. Tiivistunnelmainen ryhmäkuva ihmisistä ilman maskeja näyttää muistolta toisesta todellisuudesta, finaalin isäntämaa Norja on asettanut sotilaita valvomaan Suomen vastaista rajaansa ja lobbausoperaation osallistunut Pelicanskin pelaa pelinsä tyhjille katsomoille. Vain muutamia asioita mainitaksemme.

Kaikesta maailman mullistuksesta huolimatta teemavuotta ei ole kuitenkaan peruttu, ei sinne päinkään.

Lahti on jo rummuttanut titteliään näyttävästi valtakunnallisessa mediakampanjassa, ja tämän viikon perjantaina vietetään ympäristöpääkaupunkivuoden avajaisia ajan henkeen sopivasti etätilaisuutena. Tavallisille kaupunkilaisille teemavuosi näkyy lähipäivinä kaikkein konkreettisimmin Pikku-Veskun alueelle avautuvassa elämyspuistossa.

Poikkeustilanne on Lahden pääkaupunkivuodelle samanaikaisesti uhka ja mahdollisuus.

Suunniteltua tapahtumatarjontaa on jouduttu miettimään uusiksi. Toistaiseksi on lähdetty siitä, että tapahtumia on siirretty syksyyn, jolloin tänne odotetaan myös kansainvälisiä vieraita.

Tässäkin asiassa kaikki riippunee lopulta siitä, miten EU ja Suomi saavat vauhtia tahmeahkosti käynnistyneeseen rokotukseen.

Korona-ajan suuri mahdollisuus liittyy EU:n massiiviseen 750 miljardin euron elvytyspakettiin, jossa painotetaan erityisesti kestävää kehitystä ja ilmastonäkökulmaa.

Kilpailu rahoista on ankaraa, mutta Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahdella on väistämättä enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta kuin tavanomaisella maakuntakaupungilla. Tittelin ansiosta Lahti on tavallaan kokoaan suurempi ja sille avautuu myös sellaisia ovia, jotka muuten voisivat pysyä suljettuina.

Tavallisten kaupunkilaisten keskuudessa ympäristöpääkaupunkivuosi on jakanut mielipiteitä ja herättänyt vilkasta keskustelua.

Toiset suhtautuvat alkaneeseen vuoteen innostuksella ja ylpeydellä. He näkevät koko vuoden Lahdelle isona mahdollisuutena uudistua ja päivittää kaupungin nukkavierua imagoa ja ilmapiiriä kertaheitolla tähän päivään. Titteli nähdään ansaittuna tunnustuksena ja huipennuksena vuosikymmeniä jatkuneelle paikalliselle ympäristötyölle.

Toisille koko vuosi symboloi turhaa rahanmenoa ja paikallisten päättäjien irtaantumista arkitodellisuudesta. Silloin on tapana nostaa esille älypyörätien tai pyöräympyrän tapaisia, alkuperäisen budjettinsa ylittäviä hankkeita, joiden koetaan olevan enemmän kulissien rakentamista kuin vastaamista kaupunkilaisten tarpeisiin. Tässä tulkinnassa koko vuosi nähdäänkin enemmän poseeraamisena kuin todellisena toimintana.

Oltiin teemavuodesta tai sen yksittäisistä hankkeista mitä mieltä tahansa, olisi silkkaa hulluutta olla ottamatta vuodesta nyt irti niin paljon kuin mahdollista, kun se joka tapauksessa on alkanut.

Parhaimmillaan titteli tarjoaa Lahden seudulle ja paikallisille yrityksille mahdollisuuden hankkia tänne työtä ja toimeentuloa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja luonnon lajikadon torjunta ovat oman aikamme isoimpia ihmiskunnan ongelmia ja megatrendejä, jotka ovat tapetilla vielä pitkään sen jälkeenkin, kun koronapandemia on vain paha muisto. Siinä urakassa tekemistä riittää, jos osaaminen ja näytöt ovat kohdallaan.

Tämän vuoden synnyttämää näkyvyyttä ja kontaktiverkostoa pitää pystyä hyödyntämään vielä vuosienkin kuluttua. Pääkaupunkivuosi ei saa jäädä ohimeneväksi puuhasteluksi.

Kommentoi