"Tekstiili on lämmintä, pehmeää ja ilmaisuvoimaista" – Sari Kettunen tekee tarinoita langoilla

Sari Kettusen jokaisen työn taustalla on tarina. Kuvan teos Talventyttö ajaa Lapin halki, sai alkunsa Rajattomien joulukonsertissa koetusta elämyksestä. Jenny Mäkinen

Jenny Mäkinen

Käsityöläistalo Sopen Pajat vaikuttaa ensi silmäyksellä lähes autiolta. Parkkipaikalla ei näy autoja, eikä käytävässä tule vastaan ketään.

Yhdessä yläkerran huoneista palaa kuitenkin valo. Tekstiilitaiteilija Sari Kettunen on kumartunut keskittyneesti kangas­puidensa ylle. Työn alla on hyvin hitaalla poimintatekniikalla tehtävä teos. Monet tekstiilitaiteen tekniikat vievät paljon aikaa, joten yhden teoksen valmistuminen on usein pitkä prosessi. Toisaalta juuri rajoitteet ovat yksi piirre, jotka häntä tässä taiteen­alassa viehättävät.

– Kankaankudonta on tietyllä tavalla aika rajoittunutta. Minusta on mielenkiintoista, kuinka sen rajan voi ylittää ja miten saan idea­ni ja ilmaisuni toteutettua niissä rajoissa, jotka mate­riaali ja tekniikka asettavat. Se haastaa ja auttaa oppimaan prosessista aina lisää.

Kettunen kuvailee tekstiiliä myös hyvin moniulotteiseksi materiaaliksi, joka vaatii paljon teknistä osaamista. Materiaalina sitä on mukava työstää ja työssä on monta eri tasoa: tekninen, materiaalinen ja ajatuksellinen.

Pitkän työstöprosessin aikana nousevat ajatukset nivoutuvat osaksi työtä.

– Tekstiili on lämmintä, pehmeää ja ilmaisuvoimaista. Materiaalina tekstiili on tuntunut aina omimmalta jutulta, vaikka olen kokeillut muitakin materiaaleja. Lanka muodostaa ihan erilaisen pinnan ja värien hehkun kuin vaikka maali.

Materiaalina tekstiili on tuntunut aina omimmalta jutulta, vaikka olen kokeillut muitakin materiaaleja.

Kettusta inspiroivat esimerkiksi musiikki ja runot. Hänen jokaisen teoksensa takana on tarina. Yksi teos sai esimerkiksi alkunsa Rajattomien joulukonsertissa, kun yhtye esitti kappaleen Talventyttö ajaa Suomen halki. Elämys oli niin voimakas, että se herätti vision tekstiilitaideteokseen.

Koko uransa aikana Kettunen ei muista kertaakaan joutuneensa etsimään inspiraatiota tai olleensa kangaspuiden äärellä tilanteessa, jossa mitään ei tunnu syntyvän. Pikemminkin päinvastoin. Inspiraatiota tulee niin paljon, että Kettunen naurahtaa joutuvansa hillitsemään sitä koko ajan.

Kaikki ei tietenkään aina suju ongelmitta. Toisinaan Kettunen on lähtenyt työssä väärään suuntaan tai jokin muu asia menee kesken kaiken pieleen niin, että visiota on mahdoton toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Nämä hetket ovat olleet arvokasta oppia.

– Aina löytyy ratkaisu, ja loppujen lopuksi useimmiten käy niin, että ratkaisu on parempi kuin alkuperäinen visio. Sattumat ja mokat voivat kääntää työn entistä parempaan suuntaan.

Tekstiilitaide tuo monelle suomalaiselle mieleen lähinnä ryijyt, mutta se pitää sisällään paljon muutakin. Kettunen arvioi, että tekstiilitaiteen arvostus on tällä hetkellä selkeässä nousussa, mutta sitä ei arvosteta yhtä paljon kuin perinteisiä kuvataiteen aloja.

– En halua miettiä arvostusasioita. Paras tapa nostaa arvostusta on tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin. Jos miettii liikaa, arvostaako tätä kukaan vai ei, tulee turhaan paha mieli.

Sari Kettusen seuraava näyttely on helmikuussa esillä Kahvila Karirannassa.

Kommentoi