Ympäristöpääkaupungin avajaisiin valmistauduttuLahdessa ja Brysselissä

Milla Bruneaun vetämällä ympäristöpääkaupunkivuoden organisaatiolla on riittänyt viime päivinä kiirettä teemavuoden avajaisten viimeistelyssä. Elena liseytseva

Tommi Berg

Lahti on ollut Euroopan ympäristöpääkaupunki jo parin viikon ajan, mutta toden teolla teema­vuosi käynnistyy tämän viikon perjantaina juhlallisten avajaisten merkeissä.

Sitä hetkeä on valmisteltu pitkään niin Lahdessa kuin Brysselissä, jossa ympäristöpääkaupunkiin liittyviä asioita hoitaa EU-komission ympäristöosaston alaisuudessa toimiva pysyvä sihteeristö. Sen edustajat ovat tulleet lahtelaisille niin tutuiksi, että ympäristö­pääkaupungin paikallisen projektiorganisaation johtaja Milla Bruneaukin kutsuu heitä kollegoiksi. Hän kommentoi alkaneen teema­vuoden näkymiä viime viikolla istuttuaan jälleen kerran yhden etäpalaverin sihteeristön edustajien kanssa.

– Meillä oli palaveri vuoden avajaisiin liittyvästä sosiaalisen median suunnitelmasta. Sieltä tuli kovasti kehuja viestintätiimillemme siitä, kuinka aktiivisia olemme olleet siitä lähtien, kun voitimme tittelin ja erityisesti viime vuoden ajan, Bruneau kommentoi.

Avajaistapahtuma on vain pieni osa teemavuotta, joka koostuu tapahtumien lisäksi muun muassa lukuisista erilaisista hankkeista.

Lahti maksaa neljän vuoden aikana yhteensä kolme miljoonaa euroa. Mitä kaupunki oikeastaan saa rahojen vastineeksi?

– Teemme työtä valtavan laajan kumppaniverkoston kanssa, josta toivon kaupungin hyötyvän erityisesti tämän vuoden jälkeen, Bruneau kiteyttää.

Teemme työtä valtavan laajan kumppani­verkoston kanssa, josta toivon kaupungin hyötyvän ­erityisesti tämän vuoden jälkeen.

Hänen mukaansa vuosi tarjoaa mahdollisuuden houkutella kaupunkiin toimijoita, jotka eivät välttämättä ole aiemmin olleet lainkaan kiinnostuneita Lahdesta. Ne voivat olla esimerkiksi yrityksiä, julkisen sektorin organisaatioita tai kolmannen sektorin järjestöjä.

Bruneaun mukaan olennaista on huolehtia siitä, että vuoden aikana syntyneet kontaktit säilyvät myös sen jälkeen, kun teema­vuotta pyörittävä väliaikainen projektiorganisaatio on lopettanut toimintansa. Hän toteaakin etsivänsä koko ajan muun muassa kaupunkikonsernin ja paikallisten yritysten vakituisista organisaatioista ”vastinpareja” yhteistyökumppanuuksille.

– On pidettävä koko ajan huoli siitä, että niistä ottaa kopin joku muu kuin meidän määräaikainen tiimi.

Ympäristöpääkaupungin titteli on Lahdelle myös yksi valttikortti lukuisissa valtion kanssa käytävissä rahoitusneuvotteluissa. Esimerkiksi MAL-sopimukseen tai EU:n elpymisrahoitukseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat olennaisesti siihen, miten valtion rahoja tulee tänne.

– Meidän täytyy pystyä hyödyntämään teemavuosi kaikissa neuvotteluissamme. Se vaatii todella hyvää edunvalvontatyötä, suhdetoimintaa ja ymmärrystä asiasta.

Erityisen innostunut Bruneau on puhuessaan teemavuoden vaikutuksesta Lahden näkyvyyteen ja maineeseen. Hänen mukaansa tilaisuuden hyödyntämiseen tarvitaan mukaan kaikkia päättäjistä ja yrityksistä aina tavallisiin kaupunkilaisiin.

– Miten me osaamme puhua asiasta siten, että siitä on hyötyä mainetyössämme? Sillä ajatuksella, että se vaikuttaa vetovoimaamme ja elinvoimaamme kymmenen vuoden kuluttua.

Tämänsuuntaiset kommentit saattavat helposti herättää myös hymähtelyä, koska ympäristöpääkaupunkivuosi on tunnetusti ollut mielipiteitä jakava asia, joka herättää kärjekästäkin kritiikkiä paikallisessa keskustelussa.

– Ehdottomasti se kuuluu asiaan, enkä sitä mitenkään pelkää. Niin on käynyt kaikissa muissakin ympäristöpääkaupungeissa. Osa ihmisistä haluaa suhtautua asiaan toisella tavalla, ja se on heidän vapautensa, Bruneau kommentoi.

Hänen mukaansa erilaisia mielipiteitä on kunnioi­tettava, mutta samalla on hyvä miettiä, miten asiaan liittyvää ymmärrystä olisi mahdollista lisätä.

– Toivon, että vuoden ohjelmamme on sellainen, että joku kriitikko on vuoden kuluttua vähemmän kriittinen.

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden budjetista on vilahdellut julkisuudessa monenlaisia lukuja. Tämä johtuu osittain siitä, että budjetti elää koko ajan ja lopullinen summa riippuu muun muassa yhteistyökumppanuuksista, joista käydään koko ajan neuvotteluja. Toisaalta keskusteluissa on mennyt monesti sekaisin kaupungin maksuosuus ja koko vuoden budjetti.

Tällä hetkellä vuoden toteutukseen on käytettävissä yhteensä vajaat seitsemän miljoonaa euroa. Siitä Lahden kaupungin maksuosuus on kolme miljoonaa euroa, valtion kolme miljoonaa euroa ja EU-komission 350 000 euroa. Suorilta yhteistyökumppaneilta on toistaiseksi saatu kasaan noin 400 000 euroa.

– Ohjelma tehdään juuri sillä rahalla, mikä on käytettävissä. Se justeerataan sen mukaan, kuinka paljon rahaa on, Bruneau muistuttaa.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa myös sitä, että kaupungin maksama kolmen miljoonan euron osuus säilyy ennallaan, vaikka keskusteluissa vilahtelee helposti päinvastaisiakin tietoja.

– Se ei muutu miksikään.

Kaupungin maksama summa jakautuu neljälle vuodelle, ja tälle kalenterivuodelle kohdistuva kustannus on 1,7 miljoonaa euroa.

Koronavuosi kaikkine talousvaikutuksineen on väistämättä vaikuttanut myös yritysten kanssa käytäviin yhteistyö­neuvotteluihin, mutta uusia yrityskumppaneita on tarkoitus julkistaa jälleen helmikuussa. Yritys­kumppanuuksissa on käytännössä usein kyse siitä, että projektiorganisaatio välittää yrityksiltä saatua tukirahaa erilaisille teema­vuoden hankkeille.

Bruneaun mukaan ympäristöystävällisyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat tänä päivänä vahvasti esillä yritys­maailmassa, mikä on helpottanut keskusteluiden aloittamista.

– Ei ole sellaista yritystä, jossa näitä asioita ei olisi mietitty, Bruneau toteaa noin sadan yritystapaamisen perusteella.

Kommentoi