Näin valtuutetut keskustelivat ja äänestivät liikennesuunnitelmasta - lista nimi nimeltä

Vuoksenkadun kautta suunniteltu kehäreitti epäilytti liikennesuunnitelman vastustajia. Mirja Hussain

Tommi Berg

Lahden valtuusto hyväksyi maanantaina pitkän ja vilkkaan keskustelun päätteeksi paljon puhutun keskustan liikennesuunnitelman eli Liisun äänin 40–19.

Kyseisessä äänestyksessä oli vastakkain pohjaesitys suunnitelman hyväksymisestä ja Rami Lehdon (ps.) tekemä hylkäysesitys. Sitä ennen oli nähty äänestys, jossa hyväksymisen vaihtoehtona oli asian palauttaminen uuteen valmisteluun eli käytännössä aikalisän otto. Palautuksesta oli tehty kaikkiaan kolme erilaista esitystä ja ne niputettiin äänestyksessä yhteen. Palautusesitys kaatui äänin 37–22.

Teknisen ja ympäristölautakunnan jäsen Minna Lampinen (sd.) oli puheenvuorossaan sitä mieltä, että sekä suunnitelman voimakas vastustus ja voimakas kannatus kumpuavat samoista syistä. Molemmissa tapauksissa taustalla on huoli keskustan elinvoimasta ja tulevaisuudesta, vain keinoista ollaan eri mieltä.

Lampinen itse on Liisun kannattajia ja viittasi ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksesta puhuessaan laulun sanoihin, joiden mukaan aika entinen ei koskaan palaa.

– Älkäämme haikailko vuoteen 1968, vaan käännetään katseet vuoteen 2050.

Myöhemmin kuultujen puheenvuorojen perusteella tuossa repliikissä kiteytyi myös monen muun suunnitelman kannattajan ajatukset.

Urheilukeskukseen tehtävän uuden pyöräilyliikenneympyrän hintalappu on noussut 200 000 eurosta puoleen miljoonaan euroon.

Moni suunnitelman vastustaja piti ongelmallisena erityisesti Vuoksenkadun ja Saimaankadun kautta suunniteltua kehäreittiä. Esimerkiksi Ulla Vaara (sd.) oli sitä mieltä, että Vesijärvenkatu voisi edelleen toimia keskustan itäisenä kehäkatuna. Hän tekikin tähän tähtäävän palautusesityksen.

– Vesijärvenkadun varrella ei ole koulu ei päiväkotia, ei Paavolan kampusta, ei kulttuurikeskusta, ei leikkikenttää. Eivätkä asukkaat ole vaatineet sen kaventamista, Vaara luetteli.

Liisun kannattajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin Vesijärvenkadun vaarallisuus etenkin sen alkupäässä. Vaara muistutti, että tarvittaessa kriittisiin paikkoihin voidaan tehdä ylikulkusiltoja tai alikulkutunneleita.

Palautusesityksen teki myös Jani Wallenius (kok.). Hänen esityksensä mukaan Vesijärvenkatu olisi pidetty nykyisellään, asukkailta ja yrityksiltä olisi tehty laajoja kyselyjä keskustan järjestelyistä ja bussien vaihtopaikka olisi pidetty torilla.

Teknisen ja ympäristölautakunnan jäsenenä Wallenius esitti huolensa Vuoksenkadulle suunnitellun kansiratkaisun kustannuksista. Wallenius muistutti, että kaupungin hankkeissa kustannukset ovat viime aikoina ylittyneet tuntuvasti. Hän nosti esiin mielenkiintoisen tuoreen esimerkin, johon sisältyi myös uutinen: urheilukeskukseen tehtävän uuden pyöräilyliikenne­ympyrän hintalappu on noussut 200 000 eurosta puoleen miljoonaan euroon.

Sirkku Hildén (sd.) oli koko keskustelun avanneessa kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuorossaan sitä mieltä, että suunnitelmaan on palannut realismi ja kustannusten osalta ei anneta avointa valtakirjaa.

Myös teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarronin (kok.) mielestä suunnitelma oli muuttunut kolmessa vuodessa parempaan päin. Hänen mukaansa alkutilanteessa tavoitteena oli autoilun vaikeuttaminen. Hän pelkäsi hankkeen talousarvion pettävän ja äänesti suunnitelmaa vastaan.

– Liisussa on insinöörimäinen ja teknokraattinen ote, jolla yritetään ratkaista kaikkia ongelmia isolla sapluunalla.

Lautakunnan varapuheenjohtaja Sanna Mäkinen (sd.) pyrki hälventämään Vuoksenkatu–Saimaankatu-ratkaisuun liittyviä huolia mainitsemalla, että hän vie itsekin päivittäin lastaan kyseiselle alueelle ja vastustaisi suunnitelmaa, jos uskoisi esitettyihin kauhukuviin.

– Olemme hirveän paljon puhuneet siitä, mikä on totta ja keksittyä. Todellisuus on sitä miksi se luodaan, Mäkinen huomautti. Hän olikin sitä mieltä, että maanantaina päätettiin muun muassa siitä, onko Lahti ympäristökaupunki ja lapsiystävällinen kaupunki.

Riina Puusaari (vihr.) epäili, että palautusesitysten tekijät eivät todellisuudessa olleet valmiita etenemään suunnitelmien kanssa vuoden päästä. Hän arveli palautusesitysten tähtäävän käytännössä siihen, että uusi valtuusto pääsee aloittamaan asian käsittelyn alusta.

Puusaari viittasi myös useissa puheenvuoroissa kuultuihin kommentteihin, joiden mukaan keskustan yrittäjiä ei ole kuultu kunnolla. Hänen mukaansa keskusta on muutakin kuin sen yrittäjät, esimerkkeinä hän mainitsi opiskelijat, yksin­asuvat, eläkeläiset ja koululaiset.

– Meillä on kaikenlaisia ihmisiä, jotka asuvat siellä ja kenen asumisterveydestä ja asumisviihtyvyydestä nyt puhutaan erityisesti. Keskusta on lahtelaisten olohuone siinä missä satama.

Kalle Aaltosen (Pro Lahti) mielestä Puusaaren puheenvuoro toi esille sen, että ei ymmärretä yritysten merkitystä keskustan viihtyvyyden ja vetovoiman tekijöinä. Aiemmin hän oli jo ihmetellyt, miksi päättäjille ei ole koskaan tuotu muuta vaihtoehtoa vaan tarjottu kymmenen vuotta samaa suunnitelmaa pienin muutoksin. Hän kannatti suunnitelman hylkäystä, jotta asian käsittely päästään aloittamaan tulevalla vaalikaudella puhtaalta pöydältä.

– Nyt tämä ei tee muuta kuin revi lahtelaisia ja lahtelaista päätöksentekoa.

Kristillisdemokraatit teki myös oman muutosesityksensä, jossa myös oli yhtenä ideana Vesijärven kadun säilyttäminen keskustan autoliikenteen kokoojakatuna.

Ryhmänjohtaja Sonja Falkin mukaan aiheesta on ollut paljon kuulemistilaisuuksia, mutta niissä on kuultu enimmäkseen erilaisia esityksiä eikä valtuutettujen esittämiä kaupunkilaisten arjesta nousseita huolia ole päästy niinkään käsittelemään.

– Hieman on heijastunut sellainen paremmuuden tunne, joka tuntuu olevan kannattajien puolella ja sellainen eettinen ylemmyys, Falk pohdiskeli.

Palautusesitysten kaaduttua Falk oli kuitenkin valmis äänestämään suunnitelman hyväksymisen puolesta, koska piti sitä parempana vaihtoehtona kuin täydellistä hylkäystä. Pari muuta valtuutettua toimia lopulta samoin, kuten oheisesta koosteesta näkyy.

Maanantain päätös oli periaatelinjaus. Yksityis­kohtaisempiin ratkaisuihin on tarkoitus palata myöhemmin katu kerrallaan.

Äänestys

Liisun puolesta

Kokoomus (9): Toni Putula, Jari Salonen, Merja Vahter, Reijo Oksanen, Milla Bruneau, Juha Rostedt, Sari Niinistö, Helena Salakka, Hannu Rahkonen

SDP (15): Minna Lampinen, Maria Mäkynen, Marju Markkanen, Jetta Laakso, Sanna Mäkinen, Juha Halme, Sinikka Ruuska, Sirkku Hildén, Pasi Karjalainen, Pekka Komu, Jarkko Nissinen, Mika Kari, Alettin Basboga, Kari Lempinen, Reijo Savurinne

Vihreät (7): Riina Puusaari, Aleksi Mäntylä, Nelli Nevala, Jouni Kaikkonen, Eveliina Aaltonen, Tiina Jokinen, Aija-Riitta Saastamoinen

Kristillisdemokraatit (2): Sonja Falk, Leena Kaartinen,

Keskusta (4): Jenna Koskelo, Martti Talja, Henni Hyytiä-Ilmonen, Markku Karjula

Vasemmistoliitto (3): Elisa Lientola, Vuokko Kautto, Antti Holopainen

Liisun hylkäyksen kannalla

SDP (4): Ulla Vaara, Anneli Viinikka, Erkki Nieminen, Tapani Ripatti

Kokoomus (3): Francis McCarron, Jani Wallenius, Arja Nikkanen

Perussuomalaiset (7): Rami Lehto, Jorma Ratia, Lasse Koskinen, Hannu Kaasinen, Martti Mäkelä, Maarit Tuomi, Juha Viitanen

Kristillisdemokraatit (2): Pertti Arvaja, Pekka Airamo

Pro Lahti (2): Kalle Aaltonen, Minni Salminen

Asukkaiden Lahti (1): Seppo Korhonen

HUOM. Aiemmin oli äänestetty palautusesityksistä, jolloin Liisun kannattamisen vaihtoehtona oli asian palautus uudelleen valmisteluun. Kyseisessä äänestyksessä Liisun puolesta äänestivät muuten samat henkilöt kuin oheisessa listassa, mutta palautuksen kannalla olivat Sonja Falk (kd.), Leena Kaartinen (kd.) ja Sari Niinistö (kok.). Keskiviikkona 16.12. ilmestyneestä Uuden Lahden paperilehdestä oli jäänyt pois Hannu Rahkosen (kok.) nimi Liisun kannattajien listalta.

Korjattu 17.12. klo 10.24. Aiemmassa jutun nettiversiossa äänestyslistan otsikot eivät näkyneet oikein.

Kommentoi