”Tilanne on kuormittava ja kädet täynnä työtä” - koronajäljittäjät ahkeroivat viikon jokaisena päivänä

Kun koronatesti kertoo tartunnasta, alkaa jäljittäjien työ. Tavoitteena on selvittää sairastuneen lähikontaktit kahtena oireiden alkamista edeltävänä päivänä. Katja Luoma

Marjaana Kontu

Koronajäljitystä on viime viikkoina onnistuttu tehostamaan Päijät-Hämeessä. Vielä pari viikkoa sitten saatiin selville vain 40 prosenttia tartunnan lähteistä, mutta nyt luku on noussut 60 prosenttiin.

Päijät-Hämeessä jäljitystyötä tekee kolmisenkymmentä jäljittäjää, heistä yksi on sairaanhoitaja ­ Petra Pulkki. Hän on soittanut jäljityspuheluita syyskuusta asti. Viime aikoina jäljitys on ajoittain ruuhkautunut.

– Kädet ovat täynnä, tilanne on tällä hetkellä tosi kuormittava, Pulkki kuvailee.

Jäljittäjän soitto ei tule tartunnan saaneille yllätyksenä, koska he ovat jo saaneet ensitiedon lääkäriltä.

– Eli he ovat jo vähän ehtineet sulatella asiaa. Erilaisia reaktioita tulee, mutta tilanteet menevät pääsääntöisesti hyvin, Pulkki kuvailee.

Jäljittäjät ottavat yhteyttä tartunnan saaneisiin kiireellisyysjärjestyksessä: etusijalla ovat hoitohenkilöstöön kuuluvat ja ihmiset, joiden työpaikalla muilla on suuri altistumisvaara, esimerkiksi oppilaitosten väki.

Tavoitteena on selvittää tartunnan saaneen lähikontaktit oireiden alkamisesta kaksi päivää taaksepäin. Ihmiset ovat Pulkin mukaan yhteistyöhaluisia.

– Joillain on jo listat valmiina nimineen ja puhelinnumeroineen, kun ovat ehtineet miettiä, missä ovat liikkuneet kaksi päivää aikaisemmin. Se jouduttaa meidän työtä.

Hän kuitenkin painottaa, ettei tartunnan saaneiden tarvitse itse alkaa tiedottaa asiasta tapaamilleen ihmisille, koska silloin kyselyt voivat ruuhkauttaa sairaalan puhelinlinjat. On jäljittäjän tehtävä arvioida, onko altistumista voinut tapahtua.

Puhelussa sairastuneen kanssa vierähtää yleensä vähintään puoli tuntia. Karanteenimääräyksen antaa lääkäri, ja karanteeni on seitsemän vuorokautta oireiden alkamisesta. Karanteenin päättäminen vaati kaksi oireetonta päivää.

Altistuneen karanteeni on kymmenen vuorokautta altistumispäivästä. Samassa taloudessa asuvilla karanteeni on kaksi viikkoa tartunnan saaneen oireiden alkamisesta.

Pulkki painottaa, että karanteeni todella tarkoittaa kotona pysymistä.

– Omassa pihassa saa liikkua ja lemmikkiä ulkoiluttaa, mutta muuten ei saa edes maskin kanssa käydä asioimassa.

Yleisimmät kysymykset, joihin jäljittäjä törmää, koskevat korvausasioita. Karanteeniin määrätylle ansionmenestykset korvataan Kelan kautta.

Jäljittäjät joutuvat usein myös soittamaan ihmisille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

– Meillä on tulkkipalvelusovellus, jota niissä tilanteissa käytämme.

Kuormittavaa työstä tekee, että altistuneita voi olla paljonkin.

– Se on aivotyötä. Sitä miettii, olenko nyt mitä sanonut ja mitä kirjannut, kuvaa Pulkki.

Hän myöntää, että oma jaksaminen on välillä kovilla.

– Toki meidän yksikköönkin rekrytoidaan koko ajan lisää henkilökuntaa. Esimiehet ovat hyvin tietoisia tilanteesta ja pyrkivät keventämään meidän taakkaa.

Kotiin asti työmurheet eivät silti seuraa.

– Uskon, että me kaikki hoitajat osaamme rajata työmaalle nämä asiat.

Hän kertoo välistä saavansa kiitostakin työstä asiakkailta.

– Yksittäiset henkilöt välillä muistavat kovasti kiittää, se tuntuu hyvältä.

Pulkin toive ihmisille on yksinkertainen.

– Että pyrittäisiin pitämään ne kontaktit muihin minimissä. Ja jos se ei ole mahdollista, pidettäisiin turvavälit ja käytettäisiin maskia.

Kommentoi