Lahti tavoittelee EU:n elpymisrahoista sadan miljoonan euron pottia - näin se on tarkoitus tehdä

Tämän rötiskön tilalle joskus hiilineutraali jalkapallostadion? Idea sopii pariinkin teemaan Lahden valmistelemassa EU:n elpymisrahojen hakusuunnitelmassa. Mirja Hussain

Tommi Berg

EU on jakamassa niin sanotusta elpymisrahastostaan yhteensä 750 miljardia koronan runtelemille jäsenmailleen. Suomen on arvioitu saavan tästä 3,2 miljardia euroa. Väestömäärän perusteella on karkeasti myös arvioi­tavissa, kuinka iso siivu rahoista olisi saatavissa Lahteen.

– Kyllä me olemme itsellemme asettaneet tavoitteeksi, että Lahden alueelle noin sata miljoonaa euroa siitä saataisiin, sanoo kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparinen.

Rahojen hakeminen on iso urakka, joten siinä on mukana muitakin paikallisia organisaatioita. Kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaosto hyväksyi parin viikon takaisessa kokouksessaan suunnitelman, jonka mukaan Ladec, Lab-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ovat kaupungin yhteistyökumppaneita rahojen haussa.

Lahti lähtee tavoittelemaan rahoja kuuden teeman kokonaisuudella. Esittelemme jokaisen teeman lyhyesti.

1 Liikenteen sähköistäminen ja kestävä liikkuminen.

Tässä kokonaisuudessa pitkälti kyse sähköisen autoilun klusterin ideasta, joka julkistettiin Scanian bussitehtaan lakkautuksen yhteydessä. Tavoitteena lisää alan koulutusta ja tutkimustoimintaa Lahteen, yhteistyössä yritysten kanssa. Valmisteluvastuussa Ladec.

2 Hiilineutraali rakentaminen.

Lahdessa on jo aloittanut toimintansa Vä­hä­hii­li­sen ra­ken­ta­mi­sen ke­hit­tä­mis­kes­kus. Sen yhtenä ideana on hyödyntää kaupungin rakennushankkeita hiilineutraalin rakentamisen pilottikohteina. Valmisteluvastuussa kaupunki.

3 Kiertotalousratkaisut.

Lahteen valmisteilla oleva materiaalikiertojen keskus yhdistää paikallisen korkeakoulumaailman, jätehuoltoyhtiön ja yrityskentän osaamista. Tavoitteena ”kiertotaloustehdas” yhdessä yli 70 kansainvälisen yrityksen kanssa. Valmisteluvastuussa Lab-ammattikorkeakoulu.

4 Lahti Sports Hub – kestävä urheiluliiketoiminta

Urheilurakentamisen investointeja, kuten hiilineutraali Kisapuiston jalkapallostadion. Kansainvälisen tason tutkimus-, testaus- ja start-up-alusta, hyödyntäen mm. Vierumäen, Pajulahden ja Kymiringin puitteita. Kansainvälisten urheilutapahtumien yhteistyöverkosto edistämään suurtapahtumien hakua. Valmisteluvastuussa Ladec.

5 Sosiaalinen osallisuus ja työllisyys.

Liittyy työllisyyden kuntakokeiluun, jonka myötä kaupungille on siirtymässä työvoimatoimiston tehtäviä. Luodaan uusia palvelumalleja kaupungin ja hyvinvointiyhtymän yhteistyönä. Valmisteluvastuussa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

6 Digitalisaatio.

Teemakokonaisuuksista eniten alkutekijöissä. Ideoita mm. vihreästä älyinfrasta ja sekä asukas- ja yrityslähtöisestä digipalvelumuotoilusta. Valmisteluvastuussa Lahden kaupunki.

Monet EU:n elpymispaketirahojen hakemiseen liittyvät käytännön kysymykset ovat toistaiseksi auki. Suomi ei ole vielä esimerkiksi tehnyt päätöstä siitä, mitkä tahot välittävät tukirahoja maan sisällä.

Niinpä kenelläkään ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, ketä lopulta kannattaisi eniten lobata rahojen saamiseksi. Alueen tavoitteita pyritään kuitenkin tuomaan yleisesti niin hallituksen kuin eduskunnan tietoon.

– Eduskunnalle valmistellaan selontekoa Suomen elvytyspaketin käytöstä. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että siinä selonteossa tehtävät linjaukset tukevat näitä meidän teemojamme. Kun mennään yksittäisten hankkeiden tasolle, vielä ei tiedetä, kuka rahoituksen myöntää, kertoo kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparinen.

Asian keskeneräisyyden vuoksi tässä vaiheessa on myös vaikea arvioida, miten alueelle tulevat rahat jakautuisivat oheisessa jutussa kuvatun kuuden teeman kesken.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan rahojen hakuaika alkaa ensi keväänä ja rahat ovat haettavissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Suomen kaupungit ja alueet hiovat parhaillaan omia suunnitelmiaan rahojen saamiseksi.

Rahoja haettaessa kaupungit eivät kuitenkaan ole vain toistensa kilpailijoita. Kuparinen uskoo, että valtion näkökulmasta katsottuna kiinnostavia tukikohteita voivat olla useiden kaupunkien muodostamat verkostot, ei niinkään yksittäiset kaupungit.

– Varmasti monien teemojen osalta on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa.

Koko elpymispaketin yllä on vielä kysymysmerkkejä, koska Unkari ja Puola ovat uhanneet kaataa EU:n budjettin oikeusvaltiovaatimuksiin liittyvien kysymysten vuoksi.

Mikäli iso rahoituspaketti menee läpi, Suomi kokonaisuutena on siinä nettomaksajan roolissa. Elpymisrahastossa Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia euroa ja Suomi voi vastaanottaa siitä hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa.

Lähteet: Kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparinen. Päijät-Hämeen liiton kestävän kasvun ohjelma 2021–2023 (12.10.2020).

Kommentoi