Jouni Haikarainen sai johdettavakseen velkaisen Lahti Energian - edessä kolmen vuoden tiukka jakso

Jouni Haikarainen on ollut Lahti Energian toimitusjohtajana juhannuksen tienoilta asti. Tommi Berg

Tommi Berg

Lahti Energia on juuri nyt yhdessä historiansa merkittävimmässä murrosvaiheessa. Yhtiö on saanut tehtyä äskettäin isot voimalainvestointinsa, minkä vuoksi sillä harteillaan ennätyksellisen iso puolen miljardin euron velkapotti.

Nykyinen päättäjäsukupolvi onkin lähivuosina uuden tilanteen edessä: Lahti Energian maksuvalmius on tilapäisesti niin tiukilla, että kaupunki joutuu näillä näkymin tulemaan parin vuoden ajan toimeen ilman energiayhtiön maksamia osinkoja. Niiden vaikutus kaupungin talouteen on ollut yhden veroprosentin luokkaa.

Tätä taustaa vasten kaikkien kaupunkilaisten on syytä toivoa, että juhannuksen tienoilla Lahti Energian toimitusjohtajana aloittanut Jouni Haikarainen onnistuu mahdollisimman hyvin nykyisessä tehtävässään. Hän itse vaikuttaa levolliselta ensimmäisten työkuukausien jälkeen.

– Ei ole tullut mitään yllätyksiä siihen nähden, mitä keskusteluja kävimme ennen nimitystäni tänne. Fokus on nyt kannattavuuden ylläpitämisessä ja siinä, että saamme tehdyistä investoinneista täyden hyödyn irti.

Haikaraisen mielestä yh-tiöllä on hyvät mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa.

– Voimalat toimivat tehokkaasti ja ne käyttävät kilpailukykyistä polttoainetta.

15 miljoonan euron osinko on perusteltavissa.

Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen

Biopolttoainetta käyttävä Kymijärvi 3 -voimala valmistui viime vuonna, hintaa sille kertyi lopulta 180 miljoonaa euroa, noin 10 prosenttia alkuperäistä arviota enemmän. Kierrätyspolttoainetta käyttävässä Kymijärvi 2 -voimala oli valmistuessaan vuonna 2012 maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ratkaisu. Tästä seurasi aikanaan omat hankaluutensa, mutta nykyään voimalan käyttöaste on saatu hyvälle tasolle alkuvuosien hankaluuksien jälkeen.

Nykyisen johdon lähivuosien tavoitteena on ison velkataakan rivakka pienentäminen. Tavoitteena on lyhentää lainoja yhteensä noin sadalla miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Sen jälkeen kaupungintalollakin on mahdollista odottaa totuttuja osinkoja.

– 15 miljoonan euron osinko on perusteltavissa ja kohtuullinen tämän kokoiselle yhtiölle. Meillä on nyt kolme vuotta rahoituksellisesti tiukkaa, mutta sen jälkeen tilanne on mahdollista palauttaa tuolle tasolle, mikäli liiketoiminnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, Haikarainen toteaa.

Sivulauseessa esitettyä pientä varausta ei ole vara ohittaa olankohautuksella. Koko energia-ala on niin valtavassa myllerryksessä, että isot ja nopeatkin muutokset ovat mahdollisia.

Haikaraisella on myllerryksiin perspektiiviä 30 vuoden monipuolisen alan työkokemuksen perusteella. Siinä ajassa esimerkiksi tuulivoima on noussut kannattavimmaksi sähköntuotannon muodoksi, vaikka vielä 10–20 vuotta sitten moni uskoi sen pärjäävän vain tukien eli syöttötariffien avulla. Nopea teknologinen kehitys tuli lopulta yllätyksenä monelle asiantuntijallekin.

– Kuulun itsekin siihen joukkoon, Haikarainen hymähtää.

Viime vuosina sähkön tukkumarkkinahinta on ollut niin alhainen, että Lahti Energiakin päätti toistaiseksi käyttää uutta Kymijärvi 3 -voimalaa vain lämmöntuotantoon. Markkinoiden hintataso on romahtanut entisestään viimeisen vuoden aikana muun runsaslumisen talven aiheuttaman vesitilanteen johdosta.

Toisaalta markkinoille on tullut entistä enemmän vaihtelua tuulivoiman lisääntymisen myötä. Suomessakin onkin nähty yhä useammin päiviä, jolloin sähkön tukkuhinta on ollut ylitarjonnan vuoksi negatiivinen, eli sähköntuottaja on joutunut maksamaan saadakseen tuottamansa sähkön verkkoon. Tulevaisuudessa tarjontaa on entistä enemmän, kunhan Olkiluoto 3 -ydinvoimala joskus vihdoin valmistuu.

Haikarainen onkin vakuuttunut siitä, että sähkömarkkinoilla tullaan näkemään jatkossa entistä isompia hintavaihteluja. Tämä vaikuttaa väistämättä kaikkien sähköntuottajien tuloskuntoon.

– Markkinariski on ihan erilainen kuin vielä 20 vuotta sitten.

Lämmöntuotantoa on perinteisesti totuttu pitämään Lahti Energian vakaana ja hyvin ennustettavana liiketoiminnan osana, koska yhtiöllä on siihen paikallinen monopoli.

Tämäkin tilanne on hiljalleen muuttumassa. Uusiin ja vanhoihin rakennuksiin tehdään nykyään merkittäviä energiatehokkuusinvestointeja, kun koko maa pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Niinpä lämmitystäkin tarvitaan entistä vähemmän, mikä näkyy myös Lahti Energia tekemissä arvioissa.

– Olemme ennustaneet, että kaukolämmön kokonaiskysyntä laskee 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Edes vuosittain avattavat useat uudet kaukolämpöliittymät eivät käännä ennustetta plussan puolelle. Uusissakaan rakennuksissa kaukolämpö ei tosin ole itsestään selvä valinta.

– Kilpailu on lisääntynyt tälläkin puolella. Esimerkiksi maalämpö on varteenotettava vaihtoehto. Meillä Lahdessa on kuitenkin siinä mielessä hyvä tilanne, että ympäristösyistä ei tarvitse kenenkään vaihtaa pois kaukolämmöstä.

Lämpömarkkinoilla pärjätäkseen Lahti Energia on miettinyt uudistuksia hinnoitteluunsa.

– Energiatehokkuusinvestoinneista johtuen erilaisten asiakkaiden kulutusprofiilit erkaantuvat niin kauaksi toisistaan, että vanha yhden tariffin malli ei sovi kaikille. Haluamme tarjota enemmän valinnanvaraa, Haikarainen kuvailee.

Tämä on johtamassa samantyyppiseen kehitykseen kuin esimerkiksi tele-alalla.

– Tuomme tarjolle erilaisia vaihtoehtoja, joissa hinnoittelu perustuu enemmän esimerkiksi kiinteään maksuun.

Kuka?

Jouni Haikarainen

55 vuotta, diplomi-insinööri, Lahti Energian toimitusjohtaja.

30 vuoden työura energia-alalla. 1990-luvulla työskenteli insinööritoimistossa, sitten Vattenfallilla projektitehtävissä sekä sähkönmyynnin ja kaukolämmön asiakaspalvelutehtävissä. Vattenfallilta siirtyi Eonille ja yrityskaupan myötä Fortumille, jossa toimi lämpöliiketoiminnan johtotehtävissä. Ennen nykyistä tehtävää vuodesta 2015 lähtien Gasumilla, jossa johti markkinariskien ja energiakaupan liiketoimintayksikköä.

Muutti kesällä Lahteen. Syntynyt Juvalla, käynyt koulut Mikkelissä.

Naimisissa, kaksi aikuista lasta.

Harrastuksia: lenkkeily, hiihto ja pyöräily.

Kommentoi