Yhä useampi pääsee psykoterapiaan - Kelan kuntoutusterapiaa saaneiden määrä on tuplaantunut Päijät-Hämeessä muutamassa vuodessa

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on tuplaantunut Päijät-Hämeessä muutamassa vuodessa.

Masennus on yksi yleisimpiä syitä psykoterapiaan. Heli Blåfield

Marjaana Kontu

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on herättänyt huolta myös Päijät-Hämeessä. Tietomurron uhrit Lahden seudullakin ovat tehneet satoja rikosilmoituksia Hämeen poliisille. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tiedotti tuoreeltaan, ettei tietomurto koske sen potilaita. Rikosilmoituksen tehneet ovat hakeutunet hoitoon itse.

– Huolta tilanne on kuitenkin herättänyt meidänkin asiakkaissa, kertoo yhtymän psykososiaalisten palvelujen johtaja Heli Peltola.

Yhtymän asiakkaat ovat esimerkiksi kyselleet, mitä tietoja on tallennettu ja mihin ne siirtyvät.

– On tullut kyselyjä, siirtyvätkö psykiatrian tiedot meiltä Vastaamoon. Vastaus on ei. Tiedonsiirtoon vaaditaan aina potilaan lupa, hän painottaa.

Hän muistuttaa, että hyvinvointiyhtymän tietojärjestelmä kuuluu A-luokkaan, ja tietonsa voi tarkistaa Kanta-arkistosta.

Vastaamoon ei Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä ole ohjattu potilaita vuosina 2017–2018, mihin ajanjaksoon tietomurto kohdistui.

Eniten minua psykiatrina huolestuttaa, jos tämä johtaa siihen, etteivät ihmiset uskalla hakea apua tai apua hakiessaan olla rehellisiä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän psykososiaalisten palvelujen johtaja Heli Peltola

Myöhemmin, vuosina 2019–2020, Vastaamoon on yhtymästä ohjattu muutamia aikuisia ja alaikäisiä, joita on informoitu yhteistyössä Vastaamon kanssa.

– Heidän osaltaan ei huolta pitäisi olla, Peltola sanoo.

Psykoterapiaan saatetaan hakeutua esimerkiksi oman itsetuntemuksen syventämiseksi. Julkisella puolella kyse on sairauden hoidosta. Hyvinvointiyhtymän kautta psykoterapiaa on tarjolla yhtymän omana toimintana tai maksusitoumuksella. Tyypillinen syy hoitoon on masennus.

– Isoin ryhmä ovat erilaisten masennus- ja ahdistusoireiden ympärille kietoutuvat sairaudet, Peltola sanoo.

Kelan myöntämä kuntouttava psykoterapia tukee työ- tai opiskelukykyä, ja sen osuus on ollut Päijät-Hämeessä selvässä kasvussa viime vuosina.

– Ja se on hyvä, koska se on aikaisemmin ollut alle maan keskiarvon, Peltola sanoo.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on tuplaantunut Päijät-Hämeessä muutamassa vuodessa. Vuonna 2016 kuntoutusterapiaa sai 601 henkilöä ja vuonna 2019 yhteensä 1 222.

Peltola uskoo, että tietomurrolla voi olla vaikutusta siihen, miten luotettavaksi psykoterapia jatkossa koetaan.

– Paljon riippuu siitä, miten viranomaiset saavat palautettua luottamuksen eri järjestelmiin.

– Eniten minua psykiatrina huolestuttaa, jos tämä johtaa siihen, etteivät ihmiset uskalla hakea apua tai apua hakiessaan olla rehellisiä.

Hän uumoilee, että tapahtuneella voi kuitenkin olla myös myönteisiä seurauksia, kuten että tietojärjestelmien turvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota ja niiden valvontaa tehostetaan. Hän toivoo keskustelun myös madaltavan kynnystä puhua avun hakemisesta mielenterveysongelmiin.

– Että avun hakemisesta tulisi normaalimpaa, ettei se enää ole niin kauhea asia kuin se tällä hetkellä monesti on.

Terapiassa tavataan -aihetunniste leviää nyt sosiaalisessa mediassa, ja moni julkisuuden henkilö on avoimesti kertonut käyneensä psykoterapiassa, mistä Peltola on hyvillään.

– Se kertoo siitä, että tämä koskettaa hyvin isoa joukkoa suomalaisista jossain elämän vaiheessa. Aina on fiksumpaa hakea apua kuin olla hakematta sitä.

Keskustelu