Osinkokone tauolle - Lahti Energian vaikeuksista päänsärkyä kaupungintalolle, voimalahankkeen taustalla ristiriitoja

Kymijärven uusin voimala on ollut kaupungin ylpeyden aihe, joka mahdollisti kivihiilestä luopumisen. Hankkeen toteutus ei silti mennyt ihan toivotulla tavalla. Sami Kuusivirta

Tommi Berg

Lahti Energia ei pysty maksamaan entiseen tapaan osinkoja kaupungille lähivuosina. Tilanne oli tiedossa jo pari viikkoa sitten kaupungin talousarvion julkistuksen aikoihin ( UL 7.10.), mutta viime viikolla tulleiden tietojen perusteella tilanne on vielä huolestuttavampi kuin tähän asti on kerrottu.

Vielä tänä vuonna yhtiöltä tuli 15 miljoonan euron osinko ja ensi vuoden talousarviossa luku on pudotettu yhdeksään miljoonaan. Se on näillä näkymin kuitenkin vasta esimakua tulevasta.

– Käymme vakavaa keskustelua Lahti Energian kanssa siitä, olisiko pariin seuraavaan vuoteen syytä piirtää pyöreä nolla, Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen sanoi valtuustoseminaarissa viime torstaina.

Vertailun vuoksi: Lahti arvioi saavansa yhdeksän miljoonaa euroa lisää kassaansa korottamalla veroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. Energiayhtiön heikentynyt osingonmaksukyky onkin vakavan mietinnän paikka kaupungintalolla.

– Se tulee aiheuttamaan lisää päänsärkyä tuleviin vuosiin. Katsotaan nyt, miten asiat etenevät, ja miten toiminta kehittyy, Mäkinen totesi.

Mäkisen kertoman mukaan yhtiö on arvioinut tarvitsevansa esimerkiksi lainarahoitusta pystyäkseen maksamaan osinkoja.

Toivon tietysti, että investoinnit tuottavat sen mukaisesti kuin on alkuperäisissä laskelmissa edellytetty.

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Tilanne ei tule täysin yllätyksenä. Kaupunkihan nosti jo toukokuussa yhtiön luottolimiittiä, koska yhtiölle oli tullut ”kapeikko” maksuvalmiuteensa.

Kerroimme pari viikkoa sitten ( UL 7.10), että yhtiön heikentyneen tuloskunnon taustalla on monia syitä. Osa niistä on tavanomaisia energialiiketoiminnan riskejä: lämmin talvi rokotti kaukolämmön myyntiä ja toisaalta sähkön tukkumarkkinahinnat ovat olleet selvästi viime vuotta alhaisemmalla tasolla.

Yhtiön tiukka nykytilanne johtuu kuitenkin ennen kaikkea isoista investoinneista, joita se on tehnyt viime vuosina.

– Toivon tietysti, että investoinnit tuottavat sen mukaisesti kuin on alkuperäisissä laskelmissa edellytetty. Siinä ollaan nyt hieman takamatkalla, koska isot investoinnit ovat menneet merkittävästi pitkäksi. Se tietysti heikentää tuottopuolta, Mäkinen totesi.

Paljon hehkutettu ja välttämättömäksi investoinniksi todettu uusi Kymijärvi 3 -biovoimala maksoi 180 miljoonaa euroa, noin kymmenen prosenttia alkuperäistä arviota enemmän.

Siinä oli sellaistakin, mitä ei viitsi käydä lehtien palstoilla läpi.

Lahti Energian entinen toimitusjohtaja Eero Seesvaara muistelee voimalaprojektia.

Projektin toteutusvaiheen aikana yhtiön toimitusjohtajana ollut Eero Seesvaara löytää jälkikäteen parannettavaa hankkeen toteutuksesta.

– Esisuunnittelua olisi voinut viedä pidemmälle, jotta kaikilla olisi ollut selvä näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä.

Tällä hän viittaa muun muassa siihen, että yhtiöllä oli hankkeen rakennuttajakonsultin kanssa näkemyseroja siitä, kuinka laajaa hanketta ollaan toteuttamassa. Lahti Energia laittoi rakennuttajakonsultin lopulta vaihtoon vuoden 2019 alussa, eli melko loppuvaiheessa projektia.

– Se oli hankkeen aikataulun kannalta kriittinen vaihe. Mikäli vaihto aiottiin tehdä, se oli tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, Seesvaara toteaa.

Asiaa aiemmin selvitellessämme olemme saaneet useammasta lähteestä käsityksen, että yhtiön ja suunnittelijakonsultin välillä on käyty projektin aikana kovaakin vääntöä. Jotain tämänsuuntaista on havaittavissa myös Seesvaaran kommenteista.

– Siinä oli sellaistakin, mitä ei viitsi käydä lehtien palstoilla läpi.

Voimalahankkeen hintaa nostivat osaltaan Kymijärvi 2 ja Kymijärvi 3 -voimaloiden välille tehdyt putket, jotka mahdollistavat voimaloiden ristiinajon. Kyseinen ominaisuus on hyvin tarpeellinen niin yhtiön liiketoiminnan kuin toimintavarmuuden kannalta. Eräs energia-alaa hyvin tunteva lähteemme vertaa putkia auton talvirenkaisiin: käytettävyyden kannalta lähes välttämätön lisävaruste.

Seesvaaran mukaan kyseinen putkien lisäys tehtiin projektin alkuvaiheessa eikä kyseinen asia ollut ainoana syynä rakennuttajakonsultin kanssa syntyneisiin näkemyseroihin.

Keskustelu