Lahti on jo reilun kahden kuukauden kuluttua Euroopan ympäristöpääkaupunki. Titteliä on hehkutettu Lahdessa moneen kertaan, mutta nykyinen maailmantilanne herättää väistämättä myös huolta tulevan teemavuoden onnistumisesta. Etenkin kansainvälisten tapahtumien järjestäminen vaikeutuu huomattavasti, mikäli koronatilanne ei rauhoitu.
Toisaalta poikkeusaika tuo myös mahdollisuuksia. Tätä korosti myös teemavuoden järjestelyistä vastaavan Kestävä Lahti -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja entinen EU-komissaari Erkki Liikanen, kun hän vieraili Lahden valtuustoseminaarissa viime viikolla.
– On tietysti ongelmallinen asia, että korona on juuri nyt kun on saatu ympäristökaupunkititteli. Toisaalta kaikkien katseet ovat nyt kestävässä kehityksessä ja elvytyksessä.
Liikanen viittasi tällä siihen, että koronan vuoksi tehtyyn suureen EU:n elvytyspakettiin on yhdistetty vahvasti mukaan kestävän kehityksen tavoitteet. Sen vuoksi lähitulevaisuudessa on tarjolla huomattavat määrät EU-rahaa sellaisiin hankkeisiin, joissa ympäristönäkökulma on mukana.
Lahden seudulla on nyt tavallista paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi noihin rahoihin ympäristöpääkaupunkitittelin ansiosta. Liikanen kannustikin paikallisia yrityksiä perehtymään aktiivisesti elvytyspakettien myötä avautuviin mahdollisuuksiin.
Samansuuntaisesti puhui säätiön hallituksen jäsenenä istuva kunnallispoliitikko Pekka Komu (sd.).
Aikaisemmat voittajat ovat kertoneet, että tämä titteli avasi kaikki ovat Brysseliin.
Pekka Komu
– Aikaisemmat voittajat ovat kertoneet, että tämä titteli avasi kaikki ovet Brysseliin. Bryssel katsoo voittajiin päin, heillä on oikeastaan paine antaa rahaa meille, Komu maalaili.
Säätiön johtajana toimiva valtuutettu Milla Bruneau (kok.) korosti myös hankkeen tulevia vipuvaikutuksia. Niillä hän tarkoitti EU-rahoituksen lisäksi esimerkiksi yritysten tekemiä investointipäätöksiä, joita tittelin avulla pystytään vauhdittamaan. Bruneaun arvion mukaan tällaiset pidemmän tähtäimen vaikutukset ovat nähtävissä 5–10 vuoden kuluttua.
Sitä odotellessa valtuutetut saivat kuitenkin yksityiskohtaisemman katsauksen teemavuoden tiedossa olevista rahavirroista.
Tämänhetkinen kokonaisbudjetti on 6 350 000 euroa. Bruneau korosti, että hanke tulee toimeen käytettävissä olevilla rahoillaan eikä kaupungilta olla pyytämässä lisärahoitusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki kustantaa teemavuoden kustannuksista kolme miljoonaa euroa, valtio toiset kolme ja EU:lta on tulossa 350 000 euroa.
Lisäksi hankkeeseen on tarkoitus saada ulkopuolista yritysrahoitusta yhteensä noin 400 000 euroa. Tällä hetkellä yhteistyöstä on sovittu kymmenen ison yrityksen kanssa ja toiset kymmenen on tarkoitus saada vielä mukaan. Ensimmäiset yhteistyöyritykset on tarkoitus julkistaa teemavuoden tiedotustilaisuudessa lokakuun lopussa.
Isojen yritysten myöntämää rahoitusta on tarkoitus käyttää erilaisiin hankeavustuksiin, joita teemavuoden nimissä myönnetään esimerkiksi pienemmille yrityksille.
– Vankistamme suurten ja pienten yritysten kohtaamisen mahdollisuutta, kuvaili teemavuoden ohjelmajohtaja Saara Vauramo.
Teemavuosi jakaa avustuksia yrityshankkeiden lisäksi myös esimerkiksi erilaisiin asukastapahtumiin ja taidehankkeisiin.
– Olemme merkittävä projektirahoittaja. Olemme EU-rahoituskausien taitteessa, joten ei ole kovin paljon muita rahoituslähteitä auki, Vauramo muistutti.
Teemavuoden kokonaisbudjetista vajaat 40 prosenttia menee varsinaisen ohjelman toteutukseen eli projektirahoitukseen ja erilaisiin tapahtumiin. Kolmannes kuluista menee viestintään, kaupunkinäkyvyyden parantamiseen, vierailuihin ja konserniyhteistyöhön. Yksi kolmasosa kuluista menee henkilöstöön, hallintoon asiantuntijapalveluihin. Kulut jakautuvat vuosille 2019–2022.