Timonen ja Mäkinen iskivät koronabudjetin pöytään - 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus, leikkauksia ja alijäämäinen tulos

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen ja kaupunginjohtaja Pekka Timonen esittelemässä ensi vuoden talousarviota kaupungintalolla. Tommi Berg

Tommi Berg

Veronkorotus ja leikkauksia sieltä täältä, siitä huolimatta alijäämäinen tulos.

Siinä tiivistetysti Lahden ensi vuoden talousarvioesitys, jonka kaupunginjohtaja Pekka Timonen esitteli tiistaina. Budjettikirja on monin paikoin ikävää luettavaa kaupunkilaisille, mutta tämän vuoden poikkeusolot huomioiden se voisi olla vielä paljon karumpikin. Valtion myöntämät koronatuet toivat kaupungille hengähdystaukoa talouden tasapainottamiseen.

– Kaupungin talousarvio pyrkii tasapainoiseen kehitykseen, tällaisena aikana äkkiliikkeitä on syytä välttää. Katse on tulevaisuuteen, mutta maltti on valttia, kuvailee kaupunginjohtaja Timonen.

Kaupunki käy asukkaidensa kukkarolla tekemällä puolen prosenttiyksikön veronkorotuksen, mikä lisää kaupungin verotuloja noin 9,5 miljoonalla eurolla.

– Hyvin samansuuntaisia ajatuksia on muuallakin. Katson, että tuo ei muuta merkittävästi Lahden asemaa kaupunkien välisessä vertailussa, Timonen kommentoi.

Ensi vuoden budjettiin on kirjattu kahdeksan miljoonan euron alijäämä, mikä on näillä näkymin samaa tasoa kuin tämän vuoden toteutuva tulos.

Tällaisena aikana äkkiliikkeitä on syytä välttää.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

Tuollaiseenkin tulokseen päästäkseen kaupunki joutuu kuitenkin tekemään merkittäviä säästöjä, jotka olisivat vielä isommat ilman valtion koronatukea. Esimerkiksi kaupungin sivistystoimialalle mietittiin vielä kesäkuussa talousarviokehyksestä päätettäessä noin 12 miljoonan euron säästöjä, mikä on puolittunut talousarviokirjassa kuuteen miljoonaan euroon. Tuollaisenkin säästöpotin aikaansaamiseksi pitää tehdä monenlaisia kaupunkilaisten arjessa näkyviä leikkauksia, esimerkiksi kouluista on tarkoitus vähentää opettajia ja koulunkäyntiavustajia yhteensä 23 henkilötyövuoden edestä.

Lahti sai tälle vuodelle yhteensä noin 31 miljoonaa euroa koronatukia, mutta ensi vuoden aikana summa kutistuu ja vuonna 2022 tukia ei näillä näkymin ole käytettävissä. Niinpä viimeistään vuoden kuluttua talouden tasapainotuksen pitää olla jo hyvässä vauhdissa.

– Käytämme ajan hyväksi, mutta aloitamme toimenpiteet heti, jotta vuosittainen urakka on kohtuullinen, Timonen sanoo.

Talousarvion yhteydessä on myös valmisteltu 30 kuukauden mittaista talouden tasapainotusohjelmaa. Kaupunki aikoo muun muassa vähentää vuosina 2021–2023 organisaatiostaan yhteensä 279 henkilötyövuotta verrattuna viime vuoden lopun lukemaan. Toteutuessaan tuo tarkoittaisi sitä, että kaupungin henkilöstömäärä painuisi kolmen vuoden kuluessa 2 887 työntekijään.

Temppu on tarkoitus tehdä täyttölupakäytäntöjä tiukentamalla. ”Tämä tarkoittaa myös sitä, että henkilöstösuunnitelmaan sisältyvää rekrytointia ei aina ole mahdollista toteuttaa kokonaan tai suunnitellussa aikataulussa”, budjettikirjassa todetaan.

Lähivuosien taloussuunnitelman mukaan kaupunki tekee alijäämäisiä tuloksia, joten se joutuu syömään kaupungin taseeseen kertyneitä aiempien vuosien ylijäämiä. Suunnitelman mukaan ylijäämä kutistuu viime vuoden 131 miljoonasta eurosta noin 96 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä.

– Käytämme edellisten vuosien ylijäämää maltillisesti ja emme tee äkkijarrutusta, kuvailee konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Kaupungin investoinneissa kaikkein kovin ruuhkahuippu helpottaa, kun isoja kouluhankkeita on valmistumassa ja kehätiekin avautuu kohta liikenteelle.

Ensi vuonna kaupungin investointien nettomenot ovat noin 90 miljoonaa euroa, kun vielä tänä vuonna liikutaan 113 miljoonassa.

Kaupunki joutuu edelleen ottamaan lisää velkaa hoitaakseen investointinsa. Ensi vuonna velkapotti kasvaa näillä näkymin 53 miljoonaa euroa ja vielä sitä seuraavanakin 38 miljoonaa.

Timosen mielestä kaupungin on edelleen syytä tehdä myös kaupungin kasvua tukevia investointeja, vaikka samanaikaisesti budjetista joudutaan etsimään säästöjä.

Vaikeuksista huolimatta Timonen näkee lähitulevaisuudessa myös lupaavia mahdollisuuksia, ja mainitsee esimerkkeinä muun muassa LUT-yliopiston kasvun Lahdessa ja tulevan ympäristöpääkaupunkivuoden.

– Se ei ole maali ja päämäärä, vaan seuraavalle tasolle nousu ja alku uudelle, Timonen kommentoi teemavuotta.

Kaupunginhallitus käsittelee tulevan vuoden taloutta 26.–28.10. Kaupunginvaltuusto vahvistaa kaupungin vuoden 2021 veroprosentit 9.11. ja päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 23.11.

Poimintoja budjettiesityksestä

Hankkeita, säästöjä, investointeja

Lahdella on ensi vuonna viisi strategian kärkihanketta: Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021, Lahti opiskelu- ja tiedekaupunki, Työllisyyden kuntakokeilu, Digiloikka: asukaslähtöiset sähköiset palvelut sekä Harrastustakuu ja arkiliikunta.

Lahti käyttää lähes 47 prosenttia budjetista sosiaali- ja terveyspalveluihin eli ostoihin hyvinvointikuntayhtymältä. Rahasumma on 403,3 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatuksen säästövelvoite ensi vuodelle 2,0 miljoonaa euroa, joka kohdistuu talousarvioesityksessä kaupungin järjestämien päiväkotipaikkojen vähentämiseen sekä viikonloppu- ja vuorohoidon keskittämiseen, perhepäivähoidon ja kotihoidon tuen määrärahojen supistumiseen sekä palvelusetelihinnan tasoon.

Kansainvälisten urheilutapahtuminen määrärahaa pudotetaan aiemmasta noin puoleen, vajaaseen 300 000 euroon. Rahojen käytössä keskitytään sopimusperusteisiin sekä vuosittain toistuviin tapahtumiin kuten junioreiden turnaukset, Salpausselän kisat ja muut toistuvat tapahtumat. Uusia tapahtumatukimuotoja ei toistaiseksi ole mahdollista avata.

Kaupungintalon perusparannustyöt aloitetaan vaiheittain kevään ja kesän 2021 aikana, ja ne valmistuvat kesällä 2023. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 22,19 miljoonaa euroa.

Kivimaan monitoimitalon uudisrakennusosa valmistuu keväällä 2021. Uudisrakennukseen sijoittuvat opetustilojen lisäksi liikunta-, keittiö- ja ruokailutilat. Uudisrakennus korvaa puretun yläkoulun tilat. Uudisosan kustannusarvio on 22,3 miljoonaa euroa.

Luvut

Lahden talousarvioesitys 2021

Toimintakulut 853,9 milj. euroa (+1,3 %)

Verotulot 506,4 milj. euroa (+3,82 %)

Valtionosuudet 222,9 milj. euroa (-2,1 %)

Rahoitustuotot ja -kulut 8,9 milj. euroa (- 40,8 %)

Vuosikate 43,2 milj. euroa (+11,82 %)

Tilikauden tulos - 8,3 milj. euroa

Keskustelu