Omat tilat myyntiin ja vuokralaiseksi? - päättäjät puntaroivat vuokrakuluja ja omistamisen riskejä Paavolassa.

Paavolan kampuksen kokonaisuuteen kuuluvat aikuiskoulutuskeskus, Kannaksen lukio, entinen muotoiluintituutin kiinteistö ja pressun alla rakentuva Humpulan päiväkoti. Suunnitelman mukaan Tiirismaan peruskoulu sijoittuu peruskorjattavaan aikuiskoulutuskeskukseen. Kannaksen ja Tiirismaan yhdistyvälle lukiolle on tulossa tilat Kannaksen lukion ja viereiselle muotoiluinstituutin tontille, osittain uudisrakennuksena, osittain vanhaa peruskorjaamalla. Juha Peurala

Tommi Berg

6 551 887 euroa.

Siinä tarkalleen vuosivuokra, jonka Lahti maksaisi kiinteistösijoitusyhtiö Hemsölle Paavolan kampusalueesta myytyään sille ensin alueen kiinteistöt. 15 vuoden mittaisen vuokrasopimuksen aikana maksettavaa kertyisi kaikkiaan noin 98 miljoonaa euroa. Jos sopimus tehtäisiin 20 vuodeksi, olisi vuosivuokra aavistuksen halvempi, mutta pidemmän vuokrakauden aikana vuokriin menisi yhteensä 129 miljoonaa euroa.

Muun muassa tällaisia lukuja valtuutetut saivat ihmeteltäväkseen viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkisen esityksessä luvut oli esitelty siten, että järjestely näytti kaupungin kannalta houkuttelevalta.

Kaupunki saisi alueen kiinteistöjen myynnistä kymmenen miljoonaa euroa voittoa niiden tasearvoon verrattuna. Kun tämä otetaan huomioon, kiinteistön myynnistä ja vuokrauksesta aiheutuisi kaupungille 15 vuoden aikana yhteensä reilut seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuluja kuin vastaavassa ajassa muuten menisi kaupungin sisäisiin vuokriin.

Tällainen vertailu on kuitenkin osittain harhaanjohtava, koska kaupungin sivistystoimiala maksaa koulukiinteistöistä sisäisiä vuokria kaupungin omalle tilakeskukselle. Toisin sanoen raha kiertää kaupungin sisällä.

Mahdollinen kiinteistökauppa olisi kaikkiaan noin 80 miljoonan euron suuruinen järjestely.

Asetelmaa voi hyvin verrata omistusasumisen ja vuokra-asumisen väliseen eroon: vuokralla maksetaan kokonaan vieraalle, omistusasumisessa kartutetaan omaa omaisuutta.

Toisaalta omistajalla on aina vastuu kiinteistönsä kunnosta ja yllättävätkin isot korjaukset pitää maksaa omasta pussista. Virkamiesten valmisteleman esityksen yhtenä ideana onkin, että Lahti pääsisi eroon riskeistä siirtymällä Paavolassa omistajasta vuokralaiseksi. Kaupungin homekouluhistorian tietäen tämä saattaa olla olennainen houkutin monelle päättäjälle.

Tällaiset lupaukset ovat toisaalta myös herättäneet epäilyjä siitä, kuinka pitävästi kaupunki todella onnistuisi sopimuksissaan ulkoistamaan riskejä. Kaupassa siirtyy vanhoja kiinteistöjä ja keskeneräisiä rakennushankkeita, mikä on herättänyt kysymyksiä vastuunjaosta mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Toiseksi perusteluksi vuokrauskuviolle on mainittu pääoman vapauttaminen muuhun käyttöön.

Mahdollinen kiinteistökauppa olisi kaikkiaan noin 80 miljoonan euron suuruinen järjestely.

Ruotsin valtion eläkerahaston omistama kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö maksaisi Paavolan kampusalueen nykyisistä kiinteistöistä 28 miljoonaa euroa. Lisäksi Hemsö ottaisi toteutettavakseen keskeneräisiä investointeja reilulla 50 miljoonalla eurolla. Alueen tontit jäisivät kaupungin omistukseen.

Kiinteistösijoitusyhtiön perimän vuokran suuruus pohjautuisi kauppahinnan ja investointikulujen lisäksi kiinteistöjen käyttömenoihin ja käytetylle pääomalle maksettavaan korvaukseen.

Vuokriin meneviä rahoja voidaan verrata myös vaihtoehtolaskelmaan, jossa on arvioitu kaupungin omana investointina loppuun asti tehdyn hankkeen kokonaishinta ja siitä aiheutuvat tulevat pääomamenot.

Päättäjät ovat saamassa vielä aiheesta tarkempia lukuja, mutta perusperiaate on jo selvä.

– Kyllähän omana hankkeena toteutettu tulee kokonaisuutena aina hieman halvemmaksi, muutenhan mitään ei kannattaisi tehdä omana hankkeena. Ero ei kuitenkaan ole enää suuri, toteaa tilakeskuksen toimitilajohtaja Jouni Arola.

Asiaa puntaroidessaan päättäjillä onkin toisessa vaakakupissa vuokrajärjestelyn kulut ja toisessa omistamisen riskit.

Keskustelu