Joulukuussa se vihdoin avataan liikenteelle, kauan odotettu ja paljon poruakin herättänyt Lahden eteläinen kehätie.
Tie valmistuu projektipäällikkö Janne Wikströmin mukaan jopa vuoden aikataulusta edellä.
– Kun hankkeen toteutuksesta päätettiin, ruutulippu oli vuoden 2021 lopussa. Työsuunnittelu urakoitsijoiden kanssa on sujunut hyvin, työt on saatu tehtyä oikeassa järjestyksessä, kiittää Wikström.
Myös kustannusarvio on pitänyt, 13 kilometriä pitkä tie saadaan tehtyä 275 miljoonalla eurolla.
Hollolan puolella tie on jo valmis, Lahdessa tehdään lähikuukaudet lähinnä viimeistelytöitä, tunnelien tekniikan testauksia ja pelastusharjoituksia.
– Itse kehätiellä tekemistä enää Porvoonjoentien kohdalla. Kun siellä saadaan liikenne siirrettyä kulkemaan Patomäen tunnelin yli, päästään kaivamaan kehätien linjalta vanha Porvoonjoentie pois ja tehtyä kehätielle rakennekerrokset.
Rakentaminen on mennyt hienosti, mutta vielä pitää käyttöönottovaihe viedä maaliin asti.
Projektipäällikkö Janne Wikström
Tienhankkeen vaativimpia kohtia Lahdessa ovat Wikströmistä olleet Liipolan ja Patomäen tunnelit sekä Launeen pohjavesikaukalo.
– Mitään pahoja yllätyksiä ei kuitenkaan ole vastaan tullut.
Patomäen tunnelissa on hyödynnetty uusinta tekniikkaa on sisäpuolen palonsuojauksessa. Kuva tunnelin länsipäästä. .
Uusinta tekniikkaa on hyödynnetty esimerkiksi Patomäen tunnelin sisäpuolen palonsuojauksessa. Liipolan tunnelissa puolestaan häiriöiden havaitsemista nopeuttaa tutkapohjainen järjestelmä, joka on uutta Suomessa.
Hyväksi uudeksi käytännöksi on osoittautunut myös dronen käyttö ilmakuvauksissa, se on vähentänyt aikaa vieviä maastokäyntejä.
– Kun koko ajan on ollut ajantasainen tilannekuva, asioiden käsittely on ollut helpompaa.
Liipolan tunneli on 930 metriä pitkä ja Suomen neljänneksi pisin maantietunneli. Kuva tunnelin itäpäästä. Valtari
Kohteena kehätie on ollut vaativa, koska töitä on tehty keskellä taajama-asutusta. Vaikka haittoja on pyritty minimoimaan, on melu on koetellut asukkaiden hermoja,
– Se on ymmärrettävää, kun työssä oli 50 maansiirtodumpperia ja 50 kaivinkonetta. Liipolassakin tunnelia louhittiin käytännössä yli tuhannen ihmisen kellarissa. Mutta kun avoimesti tiedotettiin, löytyi myös ymmärrystä.
Luontoarvoja on pyritty ottamaan huomioon maisemoinnilla, ja esimerkiksi liito-oraville tehtiin tien ylityspaikkoja Kukonkoivuun. Siltamuottien laudatkin kierrätetään putsattuina linnunpöntöiksi. Tien vaikutuksia on myös seurattu laajalla näytteenotolla.
Kehätien rakentaminen alkoi vuonna 2017. Enimmillään se on työllistänyt yli 500 rakentajaa ja loppuvaiheessakin vielä noin 300. Koronan takia etätöitä on mahdollisuuksien mukaan lisätty ja työntekijöitä jaettu pienempiin ryhmiin.
Wikström ei vielä halua arvioida, miten on työssä onnistuttu.
– Rakentaminen on mennyt hienosti, mutta vielä pitää käyttöönottovaihe viedä maaliin asti.
Kujalan eritasoliittymän yhteydessä on suomalaisittain poikkeuksellinen pisaraliittymä. Valtari
Tien avajaisia ei vietetä suureellisesti, vaan se avataan vähin äänin jonain joulukuisena yönä. Iso tapahtuma ei korona-aikaankaan istuisi.
– Tyypillisesti valtatiet avataan yöllä hiljaisen liikenteen aikaan, Wikström sanoo.
Tavallisille lahtelaisille tien valmistuminen näkyy ainakin siinä, että rekkaralli kaupungin läpi loppuu. Nykyisin Matkakeskuksen ohi jyrää vilkkaimpaan aikaan kolme rekkaa minuutissa eli 180 tunnissa.
– Myös kehätien sujuvuus ja turvallisuus ovat ihan eri luokkaa ja yhteydet nelostielle paranevat, Wikström painottaa.
Uutta kehätietä pitkin matka Lahden ohi taittuu 10 minuutissa.
4
