Pääkirjoitus: Kaupungin investointisuunnitelmat laitettava kriittiseen syyniin

Vuoksenkadun tunneli pyörii edelleen keskustan kehän suunnitelmissa. Päättäjät paneutuvat aiheeseen tällä viikolla seminaarissaan. WSP Finland oy

Lahden kaupungilla sattui olemaan käynnissä historiansa suurin investointisuma, kun koko tuntemamme maailma meni tunnetuista syistä sekaisin tänä vuonna.

Kaikkein kovin suma on kuitenkin purkaantumassa pikkuhiljaa. Esimerkiksi Launeen uusi monitoimitalo saatiin käyttöön tänä syksynä ja viime vuosien investointilukuja nostanut eteläinen kehätiekin on valmistumassa tämän vuoden lopussa. Kaupunkihan maksaa hankkeesta yhteensä 70 miljoonaa euroa.

Rahanmenoa riittää kuitenkin myös vielä tuleville vuosille. Esimerkiksi 50 miljoonan euron hintainen Paavolan kampuksen suurhanke on vasta alkuvaiheessa.

Investointisuma paisuttaa väistämättä kaupungin velkataakkaa, joka näillä näkymin hätyyttelee jo miljardin euron rajapyykkiä. Luvussa on mukana kaupungin konsernipankin kautta tytäryhtiöille välitettyjä lainoja.

Perinteisesti päättäjät ovat asettaneet pidemmän tähtäimen taloustavoitteita, joiden mukaan velkaantuminen saadaan taittumaan ”muutaman vuoden kuluttua”. Yleensä se muutama vuosi on ollut joskus seuraavien vaalien jälkeen, ei kuitenkaan koskaan ihan tässä ja nyt.

Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan ole varaa odottaa loputtomiin, koska kovalla velkalastilla lastattu Lahti-laiva ajelehti koronamyrskyyn ja jo valmiiksi haaksirikkoutuneena. Menot ja tulot eivät ole likimainkaan tasapainossa, joten aluksen ohjattavuus on kateissa eikä se ole kunnolla kippareidensa hallussa.

Tilanteen korjaamiseksi onkin käynnistetty jälleen kerran yksi talouden tasapainotusohjelma, jonka yksi osa on investointisuunnitelmien kriittinen tarkastelu.

Tarkoin mietityllä investointien karsimisella ja lykkäämisellä voidaan hillitä velkaantumistahtia ja toisaalta ehkäistä investoinneista aiheutuvien käyttötalousmenojen syntyä. Toisaalta välttämättömät investoinnit on tehtävä ajallaan, jotta lasku ei räjähdä myöhemmin silmille hoitamattoman korjausvelan muodossa. Siitäkin on Lahdessa riittämiin kokemusta.

Kaupungin laajoista investointiohjelmista löytyy monenlaisia kohteita, joten suunnitelmien rukkaamiselle riittää pelivaraa.

Poliittisesti yksinkertaisimpia tapauksia ovat kouluhankkeet, joista päätökset onkin jo isolta osin tehty. Kukaan tuskin kyseenalaistaa niiden välttämättömyyttä, korkeintaan kiinteistöjen sijainnista ja koosta saattaa syntyä parranpärinää, kuten aina palveluverkkoa muutettaessa.

Huomattavasti kiistanalaisempia suunnitelmia löytyy kaupungin liikennehankkeista, joihin päättäjät perehtyvät tämän viikon perjantaina järjestettävässä seminaarissa. Keskustan liikennesuunnitelman kantavana ideana on keskustaa kiertävä kehäreitti, jonka yksi osa olisi Vuoksenkadun tunneli.

Keskustan kehän ja sen sisäpuolisten katujen kehittäminen maksaisi yhteensä noin 15–25 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyy Vesijärvenkadulle Trion kohdalle suunniteltu bussien vaihtopaikka. Vuoksenkadun tunnelityö kaksinkertaistaisi kustannusarvion noin 40 miljoonaan euroon.

Aiheesta käydyn kansalaiskeskustelun yhteydessä Vuoksenkadun kautta menevälle reitille ei ole juurikaan löytynyt tukea, mikä tuli vastaansanomattomasti esille alkuvuoden lukijakyselyssämme. Reilusta 500 vastaajasta vain 15 prosenttia ilmoitti kannattavansa Vuoksenkadun kehäreittiä ( UL 12.2.). Voisi kuvitella, että poliitikkojen ei tarvitse hakemalla hakea ensimmäistä karsimiskohdetta investointilistoilta.

Toinen keskustelua herättänyt hanke on matkakeskuksen yhteyteen suunniteltu parkkilaitos julkisuutta saaneine tonttikauppoineen. Investoinnin suuruudeksi on arvioitu seitsemän miljoonaa euroa, kun tontinmyynnistä saadut tulot otetaan huomioon.

Vaikka päätös on poliittisesti hankala ja rahat ovat tiukassa, investointi on syytä tehdä ripeästi. Muussa tapauksessa ei ole uskottavaa hokea niitä lukuisiin tämän seudun strategioihin kirjattuja iskulauseita, joiden mukaan pääkaupunkiseudun läheisyys on tärkeimpiä vahvuuksiamme.

Juna-aseman pysäköintiratkaisussa ei ole kyse mistään suurisuuntaisesta vetovoimainvestoinnista, vaan yksinkertaisesta perusasiasta, jonka on oltava kunnossa. Kukaan ei muuta tänne parkkihallin takia, mutta sen puute voi karkottaa sekä nykyisiä että mahdollisia tulevia asukkaita.

Pendelöijät ovat tämän kaupungin todellisia arjen sankareita, jotka kantavat tänne selkä vääränä veroeuroja pääkaupunkiseudulta oman vapaa-aikansa kustannuksella. Vähintä mitä kaupunki voi tehdä, on toimiva ja kohtuuhintainen pysäköintijärjestely, jotta työmatkoihin ei tuhraannu aikaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Jos noin yksinkertaista asiaa ei saada kuntoon, strategiahöpinät ovat vain onttoja korulauseita ja voimme toden teolla aloittaa keskustelun siitä, kuka sammuttaa viimeisenä valot.

Joku voi olla edellä esitetyistä näkemyksistä ja investointien tärkeysjärjestyksestä perustellusti eri mieltä. Ratkaisevaa on, mitä ajattelevat ne 59 valtuutettua, jotka me lahtelaiset valitsemme ensi kevään kunnallisvaaleissa. Tässä jälleen yksi hyvä syy pitää silmät ja korvat auki ennen äänestyspäätöstä.

Keskustelu